5 Trg slobode -rakennus (Novi Sad)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
5 Trg slobode -rakennus
Vojvođanska bankan pääkonttorin rakennus Vapauden aukiolla, Novi Sadissa, v. 2014
Vojvođanska bankan pääkonttorin rakennus Vapauden aukiolla, Novi Sadissa, v. 2014
Osoite 5 Trg slobode
Vapauden aukio 5,
21000 Novi Sad
Sijainti Vojvodina, Serbia Serbia
Koordinaatit
Valmistumisvuosi 1892[1] tai 1893[2]
Suunnittelija tuntematon[3]
Kotisivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

5 Trg slobode -rakennus eli Vapauden aukio 5 -rakennus, viime aikoihin asti Vojvođanska banka (serb. Војвођанска банка) tai Vojvođanska-pankki[4], myös Vojvođanska banka a.d.:n (serb. Војвођанска банка a.d.) hallintorakennus ja Serbian OTP pankin (serb. OTP banka Srbija a.d.) sivukonttori, tunnetaan myös kuin entinen JNA:n talo tai Dom JNA, (serb. Дом ЈНА)[5], hotelli ”Sloboda” (serb. хотел ”Слобода”), "Grand Hotel Mayer" tai "Grand Hotel Majer", (serb. Гранд хотел Мајер).[6] ja majatalo "Zeleni venac" (”Vihreä seppele”), (serb. гостионица „Зелени венац“"), ensimmäinen maininta nimellä "Grüner Kranz"[3] on tuntemattoman suunnittelema ja vuonna 1892[5][7] tai 1893[2] rakennettu eklektisessä hengessä uusbarokkia[7] ja hallitsevaa varhaisrenessanssia yhdistelevä kaksikerroksinen kivitalo Vapauden aukion koillisreunalla Novi Sadin vanhassa keskustassa, Pohjois-Serbiassa.[1]

Tämä Vapauden aukiolla 5 (serb. 5 Trg slobode) sijaitseva rakennus määriteltiin kiinteäksi kulttuuriesineeksi Novi Sadin maakunnallisen kulttuurimuistomerkkien suojeluinstituutin päätöksellä 22. kesäkuuta vuonna 1983 ja rekisteröitiin erittäin tärkeäksi kulttuurimonumentiksi 24. helmikuuta 1995.[1][8]

Nimet ja historiallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5 Trg slobode -talo rakennettiin 1700-luvun puolivälistä peräisin olevan "Zeleni venac" (”Vihreä seppele”) -nimisen kahvilan tai tavernan paikalle. Joidenkin lähteiden mukaan tämä kahvila mainittiinkin ensimmäisen kerran saksankielisellä nimellä "Grüner Kranz" vuonna 1754, kun se avattiin kapteenin Sava Nikolićin talossa[2] ja johon joidenkin lähteiden mukaan tyylikkäämpi maailma kokoontui.[6] Tuolloin rakennusta pidettiin tilavana, jossa sen yläkerrassa oli kolme huonetta, kaksi kamaria ja keittiö sekä alakerrassa kahvila, ja siitä tuli pääkilpailija kaupungin ensimmäiselle, "Turkin kaani" (serb. "Турски хан") -nimiselle majatalolle, joka oli avattu 1. marraskuuta 1749 alueelle, jossa Matica Srpska -rakennus on nykyään. "Zeleni venac" remontoitiin vuonna 1769 silloisen omistajan, senaattorin Pouzijan aikana.[2] Niin kahvila kuin Novi Sadin yksi vanhin majatalo vaihtoivat 1800-luvun loppuun saakka usein omistajia.[1][3]

"Zeleni venac" oli 1800-luvun puolivälissä kaupungin yläluokan ja Svetozar Miletićin aatteiden kannattajien kokoontumisten ja tulisten poliittisten keskustelujen paikka. Tunnetut kansalaiset tulivat tähän tavernaan ja kahvin lisäksi täällä juomalaseihin kaadettiin myös olutta, luettiin wieniläisiä ja pestilaisia sanomalehtiä, myytiin sensuroituja kirjoja ja pelattiin ensimmäistä kertaa Novi Sadissa biljardia[6], jota kirjailija Dositej Obradović nimesi ”hukkaan heitettynä roikkumiseksi”. Vierailijoiden joukkoon kuului myös Zaharije Orfelin, jota muut paikallaolijat kunnioittivat, ei niinkään hänen kirjallisista teoksistaan, kuparikaiverruksestaan ja kaunokirjoituksestaan, vaan siitä, että hän oli viinivalmistuksen asiantuntija ja kuuluisan ”Experienced Cellarman” -kirjan kirjoittaja. Suurin osa serbeistä tuli ”Zeleni venac”:iin, kun taas saksalaisilla ja myöhemmin unkarilaisilla oli vakiopaikkanaan taverna ”Strelište”.[9] Vuonna 1842 toimi ”Vihreässä seppeleessä” tavernatyyppinen lukuhuone.[10]

"Zeleni venac"ista tuli kreikkalaisten tapaamispaikka sen jälkeen, kun aromanialaiset Dimitrije Koda ja hänen poikansa Georgije olivat ostaneet majatalon.[11] Etnisten serbien kansannousun aikana ottomaanien valtakuntaa vastaan vuonna 1848 täällä oli edistyksellisten serbialaisten nuorten kokoontumispaikka.[1] Pommituksissa vuonna 1849 myös tämä pääaukion rakennus vahingoittui vakavasti, joten se kunnostettiin myöhäisen klassismin tyyliin vuonna 1852 rakennusmestarin Andreas Hanerin suunnittelun mukaisesti Georgije Kodalle, joka oli ollut rakennuksen omistaja vuodesta 1841 lähtien.[2] Kunnostustöiden jälkeisessä rakennuksessa oli tilava sali, 22 huonetta ja pihalla neljä tallia, höyrysauna, neljä asuntoa ja puutarha, jossa Miloš Cvetić aloitti esiintymisensä kesäkuussa vuonna 1861[12] ja pidettiin kesäisin teatterinesityksiä vuosina 1872–1892.[13] Suunnitelma vuodelta 1885 osoittaa, että vanhalla hotellilla oli kyrillisen „П“ ("P") -kirjaimen muotoinen pohjapiirustus ja sitä nimitettiin Hotel Kronziksi.[3]

Velika narodna skupština v. 1918
Jugoslavian kansallisen armeijan JNA: n talo

1800-luvun loppupuolella "Vihreä seppele"-majatalo menetti sekä kiiltonsa että kunnioitettavan asiakaskuntansa.[5] Rakennus purettiin vuonna 1892 ja Regina ja Emerich (Emerlich[2]) Ma(e)yerin nimisen pariskunnan rakennuttamana paikalle nousi uusbarokkityylinen hotelli vuonna 1893. Tämä edustushotelli sai nimensä pariskunnan mukaan ”Grand Hotel Mayer” tai ”Grand Hotel Majer” (serb. Гранд хотел Мајер). Erään teatterinystävän kehotuksesta omistajat antoivat siihen rakentaa suuren juhlasalin, jossa mm. Serbian kansallisteatteri esitti näytelmiä. Vapautuksen aukion hotelli sai nimen "Sloboda" joidenkin mukaan toisaalta Itävallan-Unkarin hajoamisen ja Serbian vapauttajien saapumisen[3] tai toisaalta ensimmäisen maailmansodan jälkeen[2] ja joidenkin mukaan se kantoi sitä nimeä toisen maailmansodan päätyttyä[5] vuodesta 1947 vuoteen 1953 asti.[1] Maanomistaja ja teollisuusmies Đoka Dunđerski (serb. Ђорђа-Ђоке Дунђерског[4]) osti hotellin vuonna 1916[14] ja teki siitä seremoniallisten ja poliittisten tapahtumien keskuksen.[15] Vuonna 1924 rakennettiin sen sisäpihalle ”Odeon”-niminen elokuvateatteri August Nayarin konseptin mukaan.[2] Hotellin juhlasalissa pidettiin 25. marraskuuta (vanhan kalenterin mukaan 12. marraskuuta[16]) 1918 serbien, bunjevcien ja Banaatin, Bačkan ja Baranjan alueiden muiden slaavilaisten suuri kansallinen yleiskokous Velika narodna skupština (serb. Велика народна скупштина Срба), jolloin julistettiin päätös Vojvodinan alueen yhdistymisestä Serbian kuningaskuntaan.[2] Tämän kokouksen 757 osallistujan joukossa oli 7 naista, joille annettiin silloin äänioikeus tuonaikaisesta naisten asemasta poikkeavasti.[5] Salissa pidettiin useita kertoja vuodessa tanssiaisia ja muita juhlia.[3]

Toisen maailmansodan jälkeen elokuvateatteri ”Odeon” muutti nimeksi "Slavica" ensimmäisen sodanjälkeisen kotimaisen elokuvan mukaan. Vuonna 1953, kun hotelli ”Sloboda”sta kansallisena omaisuutena tuli Jugoslavian kansallisen armeijan JNA: n talo[15], myös "Slavica"a alettiin kutsua nimellä "JNA: n talon elokuvateatteri". Pohjakerroksessa oli suosittu kahvila, joka oli tunnettu jugendtyylisestä sisustuksestaan.[7] Noin vuonna 1900 otetussa kuvassa 5 Trg slobode -rakennuksen ulkonäkö on hyvin samanlainen verrattuna nykyiseen, lukuun ottamatta kupolia, joka nykyisin on peitetty kuparilla. Vielä vuoteen 1984 saakka rakennus toimi "JNA Dom":ina ja sillä oli edelleen alkuperäinen katto.[2] Siirtymäkauden aikana 1990-luvun lopulla OTP, yksi Keski- ja Itä-Euroopan suurimmista riippumattomista pankkiryhmistä e. OTP banka Srbija a.d. osti armeijalta "JNA Dom":in. Rakennus sovitettiin täysin uusiin tarpeisiin ja siitä tuli Vojvođanska-pankin (serb. Vojvođanska banka) tai Vojvođanska banka a.d.) hallintorakennus[5], jolloin sekä sisä- että ulkotilojen muutoksien myötä muuttui myös sen alkuperäinen ulkonäkö.[15] Rakennuksessa toimi myös Vojvođanska banka:n johto.[7] Pankin toiminta kuitenkin päättyi 26. huhtikuuta 2019. Nykyisin tasavallan yksityistämisvirasto yrittää toteuttaa yksityistyksiä mm. edelleen OTP pankin tytäryhtiön Vojvođanska banka a.d.:n omistuksessa olevan 5 Trg slobode-rakennuksen myyntiä.[14][17]

Kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JNA Domin julkisivu v. 2008

Rakennuksella, jonka suunnittelijaa ei tunneta, on kaksi kerrosta, yksikaltinen taitettu katto, koristeellinen ullakko ja pyramidin muotoinen[1] näkyvä kupoli, joka aikoinaan toteutettiin polykromisesta liuskekivestä ja jonka nykyiseen pintaverhoiluun on käytetty kuparia. Joidenkin lähteiden mukaan kun vanhalla Kronz-hotellilla oli kyrillisen „П“ ("P")-kirjaimen muotoinen, niin taas uudella Grand-hotelilla oli T-muotoinen pohjaratkaisu. Rustiikkisen pohjakerroksen[2] julkisivussa on sarja puoliympyrän muotoisia kaarevia holveja ja koristeellinen parveke ensimmäisessä[18] ja triforium toisessa kerroksessa. Rakennuksen hallitsevan uusrenessanssin ja korostetun uusbarokin eklektiseen arkkitehtoniseen tyyliin ratkaistussa kadunpuolisessa julkisivussa on keskellä ulkoneva risaliitti, jota reunustavat ensimmäisen ja toisen kerroksen korkuiset kaksoispuolipylväät.[1] Risaliitin oikealla ja vasemmalla puolella on neljä pystysuoraa ikkunaa, jotka ensimmäisessä kerroksessa ovat tavallisia suorakaiteen muotoisia, kun taas toisessa kerroksessa ne ovat kaarevia ja kulmissa kaksinkertaistuneina.[3] Julkisivulla on rikas oksista, hedelmistä ja nauhoista koostuva koristelu. Ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on koristelu, jossa on tyyliteltyjä satiirisia päitä ja palmetteja, ja naisten päitä toisen kerroksen ikkunoiden monoforien yläpuolella ja hieman isompia miesten päitä biforien koristeina.[1]

Rakennuksessa tehtiin kunnostustöitä vuonna 1983, vuonna 1988 ja vuosina 1994–1996.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Споменици културе у Србији. Зграда дома ЈНА (Kulttuurimonumentit Serbiassa. JNA rakennus) spomenicikulture.mi.sanu.ac.rs. Viitattu 9.8.2021. (serbiaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k TRG SLOBODE 5 (Vapauden aukio 5) 27.12.2018. NS Priče admin. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  3. ↑ a b c d e f g N.S.: Зграде СНП (SNP:n rakennukset) Serbian kansallisteatterin tietosanakirja (serb. Енциклопедија Српског народног позоришта). Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  4. ↑ a b Zora Latinović: “Све је ово моје двориште!” ("Tämä on minun pihani!") 12.6.2008. NIN (Nedeljne informativne novine) InternetArchive WayBack Machine. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  5. ↑ a b c d e f Зграда Војвођанске банке (Vojvodjanska banka -rakennus) Novi Sadin kaupungin matkailujärjestö (serb. Туристичка организација Града Новог Сада). Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  6. ↑ a b c Ljiljana Preradović: Приче из Војводине: Само кафана зна за смех и сузе. Нови Сад је одувек обиловао гостионицама, малим и великим, на добром и лошем гласу (Tarinoita Vojvodinasta: Vain taverna tietää naurusta ja kyyneleistä. Novi Sad on aina ollut täynnä pieniä ja suuria majataloja, joilla on hyvä ja huono maine) 12.12.2019. novosti.rs. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  7. ↑ a b c d Bivši „Grand hotel Majer“ (Entinen „Grand hotel Majer“) palmculture.eu. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  8. ↑ Istoricizam (Historiallisuus) Novi Sadin kaupungin kulttuurimonumenttien suojeluinstituutti (serb. Zavod za zaštitu spomenika kulture Grada Novog Sada). Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  9. ↑ Nastasya Pisarev: Ватрогасац на северном полу (Palomies pohjoisnavalla.) 2011. http://politikin-zabavnik.co.rs. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  10. ↑ Ljiljana Dragosavljević Savin: Српска читаоница – градска библиотека у Новом Саду (Serbian lukuhuone - kaupunkikirjasto Novi Sadissa) 16.2.2017. Културни центар Новог Сада kcns.org.rs (Novi Sadin kulttuurikeskus). Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  11. ↑ Miroslav M. Jovićin: Усуд једног мегаполиса (Megapoliksen kohtalo) 21.1.2021. Културни центар Новог Сада kcns.org.rs (Novi Sadin kulttuurikeskus). Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  12. ↑ Olga Marković: Музеј позоришне уметности Србије (Serbian teatteritaiteen museo) 1996. teatroslov.mpus.org. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  13. ↑ Устав Друштва за Србско народно позориште (Serbian kansallisteatterin liiton perustuslaki) bbns. Arkistoitu 9.8.2021. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  14. ↑ a b Nikola Tanurdžić, najbogatiji naslednik u Srbiji bori se da vrati imovinu oduzetu njegovim precima (Serbian rikkain perillinen Nikola Tanurdzic taistelee esi-isiltä takavarikoidun omaisuuden palauttamisen puolesta) 02.7.2019. eKapija. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  15. ↑ a b c The building of the Vojvođanska bank (Vojvođanska-pankin rakennus) 2020. ilovenovisad.com/. Viitattu 09.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Dragan Stanić: Velika narodna skupština: Dileme i pouke (Suuri kansalliskokous: dilemmat ja oppitunnit) 23.11.2018. Radio-televizija Vojvodine. Viitattu 09.8.2021. (serbiaksi)
  17. ↑ Grand Mayer Hotel (Grand Mayer Hotelli) digitalizacija. Viitattu 09.8.2021. (saksaksi), (englanniksi), (serbiaksi), (ranskaksi)
  18. ↑ Ex Grand Hotel Majer Novi Sad (Vojvodjanska Banka NBG) 3dwarehouse.sketchup.com. Viitattu 09.8.2021. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=5_Trg_slobode_-rakennus_(Novi_Sad)&oldid=22051599”