12. prikaati (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
12. prikaati
Toiminnassa 27. helmikuuta 1942 - 25. maaliskuuta 1943
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit jalkaväki
Koko prikaati
Komentajat
Tunnettuja komentajia August Mäkiniemi

12. prikaati oli Suomen puolustusvoimien prikaati, joka oli toiminnassa keväästä 1942 kevääseen 1943. Se muodostettiin 6. divisioonan joukoista. Alunperin oli tarkoitus, että JR 12 toimisi muodostettavan prikaatin runkona ja I/JR 33 prikaatin IV pataljoonana. Koska JR 12 oli kiinni sotatoimissa Kiestingissä, se jätettiin muodostettavan 12. prikaatin ulkopuolelle. Niinpä prikaati muodostettiin JR 33:sta ja I/JR 54:sta, tykistö kaksipatteriseksi KTR 14:sta, pioneeri- ja viestikomppaniat 6. divisioonan vastaavista yksiköistä.[1]

Prikaatin komentajaksi tuli JR 33:n komentaja, eversti August Mäkiniemi ja hänen alaisinaan[1]

  • Esikunta (E/12.Pr.) esikuntapäällikkö majuri Eino Lassila
  • I Pataljoona (I/12.Pr.) komentajana majuri Solmu Salonmies ja huhtikuusta 1942 kapteeni Erkki Lahdenperä
  • II Pataljoona (II/12.Pr.) komentajana majuri Paavo Pyökkimies
  • III Pataljoona (III/12.Pr.) komentajana majuri J. E. Sihvonen ja huhtikuusta 1942 kapteeni K. Kaarna
  • IV Pataljoona (IV/12.Pr.) komentajana majuri Aarne Airimo
  • Tykkikomppania komentajana P. Hinnerichsen


Siirtyminen Itä-Karjalaan ja osallistuminen sissiprikaatin tuhoamiseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi prikaatin käyttöä suunniteltiin mahdolliseen Sorokan valtaamiseen, jonka vuoksi se oli tarkoitus kuljettaa Rukajärvelle.[1]

12. prikaatiin tuli omana pataljoonanaan IV/12.Pr. Sallasta saksalaisille rintamavastuun luovuttanut I/JR 54, joka teki matkan 24 vuorokauden hiihtomarssina tullen Kajaaniin 11. helmikuuta 1942. Pataljoona majoittui kaupunkiin. Tilanne kehittyi dramaattiseksi Kajaanin viinakaupan ryöstöksi 1. maaliskuuta, jonka seurauksena junakuljetus Lieksaan lähti jo seuraavana yönä. Noin 30 humalaista jäi vielä Kajaaniin, ja heistä kuusi tuomittiin kuritushuonerangaistuksiin, jotka muutettiin kuitenkin ehdonalaisiksi. Prikaatin ensimmäinen majoituspaikka Itä-Karjalassa oli Ontrosenvaara.[2] Noin kahden kuukauden koulutuksen jälkeen prikaati siirtyi Ontorsenvaarasta Maaselän kannakselle Saravaaraan.

Heinäkuun puolivälissä 1942 havaittiin, että Neuvostoliiton joukot olivat ylittäneet Rukajärven-Paatenen välisen tien ja kulkusuunta oli etelä. Kyseessä oli 1. partisaaniprikaati eli Puutoisten sissiprikaati, jotka olivat venäjänkarjalaisia taistelijoita. Mukana oli sekä miehiä että naisia. Saatuaan tarkemman tiedon päämaja vaati partisaanijoukon nopeaa tuhoamista. Maaselän ryhmän komentaja määräsi tehtävään eversi Mäkiniemen, joka otti joukkoineen vastuun 26. heinäkuuta.[3]

Ensimmäiset taistelut käytiin Tumbassa, jolloin monisatapäisen partisaaniryhmän koko kävi selväksi. Suomalaiset hyökkäsivät 20. heinäkuuta partisaanien hallussaan pitämää kukkulaa vastaan kolmelta suunnalta. Kiivaissa taisteluissa kaatui partisaaniryhmän komentaja ja toista sataa muuta partisaania. Tällöin partisaaniryhmä kääntyi takaisin. Seuraavat merkittävät yhteenotot käytiin elokuun puolivälissä, kun Rukajärvi–Paatene-tien jälleen itäänkäsin ylittänyt partisaaniryhmä pyrki Jolmajärven kautta omalle puolelle. Maaselän ryhmän komentaja ilmoitti 22. elokuuta 1942 takaa-ajon päättyneeksi, vaikka suomalaiset eivät onnistuneet täysin tavoitteessaan tuhota partisaaniryhmää.[3] [4] [5] [6] [7] [8] [9]

Asemasotavaiheessa Krivillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. prikaati oli tämän jälkeen reservissä syyskuun puoliväliin asti, jolloin se siirrettiin reserviin puna-armeijan hyökättyä 15. syyskuuta 1942 Krivin suunnalla 3. prikaatin vastuualueella. Prikaatit vaihdettiinkin venäläisten hyökkäysvaiheen jälkeen niin, että 12. prikaati otti rintamavastuun 27. syyskuuta mennessä tullen tällöin samalla osaksi Maaselän ryhmää.[10] Rintamavastuu jatkui yli kolme kuukautta aina 12. tammikuuta 1943 asti, jolloin sen korvaajaksi tuli jälleen 3.prikaati.[11]

12. prikaati siirtyi 12. helmikuuta jälleen rykmenttikokonpanoon eli sen kolmesta ensimmäistä pataljoonaa siirtyi JR 33:n kokoonpanoon komentajanaan eversti Mäkiniemi.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.