ČKD

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Českomoravská Kolben-Daněk
Perustettu 1927
Perustaja Kahden yrityksen yhdistyminen
Lakkautettu 2000
Kotipaikka Praha, Tšekki
Toimiala Raitiovaunut, veturit
Tytäryhtiöt ČKD Tatra
1. marraskuuta 1927 liikkeelle lasketun Českomoravská-Kolben-Daněkin osake.
Tatra T3 -raitiovaunu Prahassa. T3 oli ČKD:n menestynein raitiovaunu, jota myytiin ja valmistettiin vuodesta 1960 vuoteen 1989 yhteensä 13 991 kappaletta.
Rīgas satiksmen Tatra T3SU:t (T3A) 51691 ja 51701 kaksinajossa linjalla 11 Mežaparksissa, Riiassa.
Rīgas satiksmen Tatra T6B5SU:t 32178 ja 32189 kaksinajossa linjalla 7 Riian keskustassa. Vaunut ovat alkuperäisiä linjakilpiä ja väritystä lukuun ottamatta.
Liepājas tramvajsin Tatra KT4D 240 Vaiņodes ielan pysäkillä, Liepājassa.
Lähes alkuperäinen Tatra KT4SU 104 ja uudistettu KT6TM 98 linjalla 2 Suur-Paalassa, Tallinnassa
ČME3-dieselveturi Mīlgrāviksessa, Riiassa.

ČKD eli Českomoravská Kolben-Daněk oli yksi entisen Tšekkoslovakian ja nykyisen Tšekin tasavallan suurimmista suunnittelu- ja teollisuusyrityksistä. Se tunnetaan parhaiten Tatra T3 -raitiovaunuista, joita myytiin maailmanlaajuisesti 13 991 kappaletta.

ČKD perustettiin vuonna 1927, kun kaksi pienempää yritystä, Českomoravská-Kolben (perustettu 1896, valmisti vesivoimaloiden patoja) ja Breitfeld-Daněk (perustettu 1854, valmisti kaivos- ja ruokateollisuuden koneita) yhdistyivät.

Vuodesta 1927 vuoteen 1929 ČKD:n tuotteisiin kuului Jaroslav František Kochin suunnittelema moottoripyörä. Siinä oli nelitahtinen ja yksisylinterinen moottori ja kaksinkertainen yläpuolinen nokka-akselirakenne 500cc. Moottoripyörää myytiin BD-merkkisenä, mikä oli perua Breitfeld-Daněkista. Vuonna 1929 ČKD myi moottoripyöräliiketoimintansa Praga Hostivařille, ja uudeksi tuotemerkiksi tuli Praga. ČKD oli 1930-luvulla Tšekkoslovakian armeijan ajoneuvojen pääasiallinen toimittaja.

Tšekkoslovakian saksalaismiehityksen aikaan toisessa maailmansodassa yhtiön uudeksi nimeksi tuli BMM (Böhmisch-Mährische Maschinenfabrik AG) ja se valmisti aseita Wehrmachtille. Yhtiön kyseisen aikakauden merkittävimpiä tuotteita olivat yhtiön itse suunnittelema kevyt panssarivaunu Panzerkampfwagen 38(t) ja panssarintorjuntavaunu Jagdpanzer 38(t), joka rakennettiin Jagdpanzer 38(t):n alustalle.

Toisen maailmansodan jälkeen ČKD kansallistettiin ja siitä tuli maailman johtava raitiovaununvalmistaja. Raitiovaunut valmisti ČKD:n tytäryhtiö ČKD Tatra[1] (lyhyesti Tatra raitiovaunuista puhuttaessa, mutta erillinen ajoneuvonvalmistajasta Tatra). 1930-1950-luvuilla ČKD myös toimitti sähkölaitteita useisiin (toisen) Tatran ja Škodan valmistamiin johdinautoihin siihen asti, kunnes Škoda[2] alkoi valmistaa omat sähkölaitteensa itse. ČKD Tatra valmisti myös metrovaunuja ja dieselvetureita, joita vietiin muihin kommunistisiin maihin. Yksi esimerkki ovat tšekkiläiset T-sarjan dieselveturit, joita vietiin Neuvostoliittoon, ja ne saivat myös venäjänkielisen sarjatunnuksen "ЧМЭ" (ČME3). Sosialismin aikaan ČKD työllisti yli 50 000 henkilöä.

Vuoden 1989 jälkeen tapahtuneiden maailmanlaajuisten tauloudellis-poliittisten muutosten vuoksi yhtiö menetti monia perinteisiä markkina-alueitaan Keski- ja Itä-Euroopassa, varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella. Vuonna 1994 Tšekin hallitus yksityisti ČKD:n ja siitä tuli hallintayhtiö. Yhtiö ei kuitenkaan menestynyt, vaan vuonna 1998 ČKD-hallintayhtiö meni konkurssiin. Osa sen tytäryhtiöistä meni konkurssiin, kun taas osa palasi valtion omistukseen, koska ne olivat velkaa valtiolliselle IPB-pankille. Valtio myi yhtiön osia erikseen uusille omistajille. Näistä merkittävin oli ČKD Dopravní systémyn eli entisen ČKD Tatran (vuoteen 1997 asti) myynti Siemens Mobilityn Tšekin tytäryhtiölle Společnost kolejových vozidelille (SKV:lle). Myynti toteutui helmikuussa 2002.[3]

Tavalliset raitiovaunut (T)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nivelraitiovaunut (K, KT ja RT)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perävaunut (B)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tatra B3
  • Tatra B4
  • Tatra B6A2
  • Tatra R1
  • BS-80 kapearaiteinen höyryveturi
  • ČME3-dieselveturi
  • T466.3-dieselveturi
  • T 434.0 -veturi
  • T 478.3 -veturi
  • T-669 -veturi

Panssarivaunut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tančík vz. 33 -pienoispanssarivaunu
  • AH-IV-pienoispanssarivaunu
  • St vz 39: keskikokoinen panssarivaunu
  • LT vz. 34: kevyt panssarivaunu
  • Panzerkampfwagen 38(t): kevyt panssarivaunu
  1. Pattison, Tony: Jane's Urban Transport Systems 1999-2000, s. 409. Jane's Information Group, 1999. ISBN 0-7106-1921-9
  2. Murray, Alan: World Trolleybus Encyclopaedia, s. 148. Trolleybooks, 2000. ISBN 0-904235-18-1
  3. Siemens invests in Czech Republic. Tramways & Urban Transit, joulukuu 2001, s. 462. Ian Allan Publishing. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:ČKD