Åbo Akademi
| Åbo Akademi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
|
lat. Academia Aboensis
|
|
| Perustettu | 1918 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Mikael Lindfelt[1] |
| Kansleri | Carl G. Gahmberg[2] |
| Henkilökunta | 1100 |
| Opiskelijoita | 5500 |
| Jatko-opiskelijoita | 897 |
| Sijainti | Turku ja Vaasa, Suomi |
| Osoite | Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä |
| Sivusto | www.abo.fi |
Åbo Akademi (lyhenne ÅA[3]) on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918[4][5] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.[6] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.
Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.
Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100[7]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti[4], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.
Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi[8]. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla[9].
Yliopiston kanslerina toimii vuodesta 2020 Carl Gustav Gahmberg.[2]
Tiedekunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.[10]
- Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
- Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunta
- Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta
Kirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.[11]
Entiset yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiedekunta-alueet 2010–2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.
- Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue
- Humanistinen tiedekunta
- Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
- Teologinen tiedekunta
- Psykologian ja logopedian laitos
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue
- Kauppakorkeakoulu
- Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
- Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
- Oikeustieteiden laitos
- Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue
- Biotieteiden laitos
- Tietotekniikan laitos
- Kemiantekniikan laitos
- Luonnontieteiden laitos
Tiedekunnat 1918–2010
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä[12]
- humanistinen tiedekunta (1918–2010)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
- kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
- teologinen tiedekunta (1924–2010)
- kauppakorkeakoulu (1927–1980)
- kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
- taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
- yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
- teknillinen tiedekunta (2006–2010)
Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Åbo Akademi kuuluu 37 eurooppalaisen yliopiston muodostamaan Coimbra-ryhmään.
- Åbo Akademi osallistuu Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimintaan yhdessä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1918–1921: Edvard Westermarck
- 1921–1929: Severin Johansson
- 1929–1936: Otto Andersson
- 1936–1942: Rolf Pipping
- 1942–1950: Georg Olof Rosenqvist
- 1950–1957: Lars Erik Taxell
- 1957–1962: Sven Lindman
- 1962–1966: Oscar Nikula
- 1966–1969: Nils Erik Enkvist
- 1969–1975: Karl-Gustav Fogel
- 1975–1978: Kurt Nyholm
- 1978–1982: Bill Widén
- 1982–1988: Caj-Gunnar Lindström
- 1988–1997: Bengt Stenlund
- 1997–2005: Gustav Björkstrand
- 2006–2014: Jorma Mattinen
- 2015–2019: Mikko Hupa
- 2019–2021: Moira von Wright[13]
- 2022–: Mikael Lindfelt
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Åbo Akademis Studentkår, Åbo Akademin ylioppilaskunta
- Åbo Akademin säätiö
- Turun akatemia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtola, Johanna: Åbo Akademin uusi rehtori on Mikael Lindfelt Yle Uutiset. 2.2.2022. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ a b Carl G. Gahmberg valittiin Åbo Akademin uudeksi kansleriksi
- ↑ Lyhenneluettelo: X–Ä Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ a b Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 984. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X
- ↑ Åbo Akademis historia Åbo Akademi. Viitattu 26.3.2024. (ruotsi)
- ↑ Karilas, Yrjö: Pikku Jättiläinen, s. 531-536. Porvoo: WSOY, 1942.
- ↑ Om Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 12.2.2019. (ruotsi)
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Yliopistolaki 558/2009 www.finlex.fi. Viitattu 25.12.2022.
- ↑ Språkkrav i svenska Åbo Akademi. Viitattu 25.12.2022. (ruotsi)
- ↑ Lolax, Dan: ÅA:s fakulteter fick namn – och tidtabell Åbo Underrättelser. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Om biblioteket Åbo Akademi. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Roimola, Ben: Åbo Akademi – fakta 2010: Historisk översikt abo.fi. 4.6.2010. Åbo Akademi. Arkistoitu 25.11.2008. Viitattu 22.4.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Vähämäki, Hannu: Åbo Akademin johtoon ensimmäistä kertaa naisrehtori Yle Uutiset. 12.2.2019. Viitattu 12.2.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Villstrand, Nils Erik: Åbo Akademi i sin början 1918–1945. Åbo: Åbo Akademis förlag, 2019. ISBN 978-951-765-925-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turku kutsuu isänmaan toivoja. Ylen Elävä arkisto.
- Åbo Akademi. Suomenkielinen kotisivu.
- Åbo Akademi Vaasassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Sivut vain ruotsiksi, infoa englanniksi.
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Åbo Akademi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
