Öljyjätemaksu
Öljyjätemaksu on Suomessa voiteluöljystä kannettava valmisteveron luonteinen maksu, jolla rahoitetaan öljyjätehuollosta aiheutuvia menoja. Maksua on kerätty vuodesta 1987 lähtien. Valtio kerää öljyjätemaksua voiteluöljyjen valmistajilta ja maahantuojilta, ja käyttää kertyneet varat öljyjätteiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja käytetään avustuksina ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen perustamis- ja käyttökuluihin.[1] Öljyjätemaksun määräämisestä ja maksuunpanosta huolehtivat tullilaitoksen piiritullikamarit. Tulliviranomaisen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Uudenmaan lääninoikeuteen.
| Öljysuojarahastoon siirretyt öljyjätemaksunkertymät vuosina 2005–2014[2][3] | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Talousarviosiirrot (Milj. euroa) | |||
| 2005 | ||||
| 2006 | ||||
| 2007 | ||||
| 2008 | ||||
| 2009 | ||||
| 2010 | ||||
| 2011 | ||||
| 2012 | ||||
| 2013 | ||||
| 2014 | ||||
Vuodesta 1997 lähtien[4] valtion talousarviossa voidaan osa öljyjätemaksun kertymästä siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi vanhojen saastuneiden maa-alueiden puhdistustoimista aiheutuviin kustannuksiin. Varoja rahastoon on ennen vuoden 2010 korotuksia siirretty keskimäärin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.[5] Vuodesta 1997 vuoden 2014 loppuun mennessä öljyjätemaksuja oli siirretty rahastoon yhteensä 30,7 miljoonaa euroa ja vastaavana aikana kunnostushankkeiden eli öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista varten korvauksiin oli käytetty 34,4 miljoonaa euroa.[6]
Vuonna 1987 öljyjätteet pyrittiin saamaan ongelmajätelaitoksen hävitettäväksi kieltämällä öljyjätteen poltto alle 5 megawatin voimalaitoksissa ja kattilalaitoksissa.[7] Öljyjätettä on esimerkiksi mineraaliöljyä tai synteettistä oljyä sisältävä käytetty voiteluöljy, hydrauliikka-, lämmönsiirto- ja työstö-öljy, öljysäiliöiden puhdistusjätteet sekä käytetyn öljyn ja veden seokset ja emulsiot. Öljyjätettä on myös käytetty muuntaja- ja katkaisijaöljy sekä leikkuu- puhdistus- ja muottiöljy.
Ennen öljyjätemaksun säätämistä eli vuonna 1985 arvioitiin kerättävissä olevia öljyjätteitä kertyvän vuosittain 60 000–70 000 tonnia. Tästä määrästä ohjautui jätehuoltolain sallimiin paikkoihin vain 25 000 tonnia. Öljyjätteiden keräilyä, kuljetusta, varastointia ja käsittelyä haluttiin tehostaa, jotta ne ohjattaisiin ongelmajätteiden käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelyluvan saaneeseen paikkaan. Lisäksi haluttiin perustaa alueellisia öljyjätteiden vastaanottopaikkoja pienen ja keskisuuren teollisuuden öljyjätteiden keräilyn tehostamiseksi. Öljyjätemaksun avulla kustannukset saatiin perittyä jätteen tuottajilta aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Koska suurin osa öljyjätteestä oli peräisin voiteluöljyistä, päätettiin öljyjätemaksu kohdistaa juuri niihin.[8]
Ölyjätemaksun suuruus:
- 1987–1989 15 penniä/kg
- 1990–2001 25 penniä/kg
- 2002–2006 4,2 senttiä/kg
- 2007– 5,75 senttiä/kg
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2014 (pdf) ym.fi. 2015. Helsinki: Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laki öljyjätemaksusta, 894/1986
- ↑ Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2009 (pdf) (”liite 3”, s. 25) ym.fi. 2010. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2014, ”liite 4”, s. 28.
- ↑ Laki 846/1996
- ↑ Öljysuojarahasto ym.fi. 30.7.2015. Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2014, ”1.4.1 Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen”, s. 13.
- ↑ Valtioneuvoston päätös öljyjätteen polton rajoittamisesta, 447/1987
- ↑ Hallituksen esitys 125/1986