Ñeengatú
Ñeengatú | |
---|---|
Oma nimi | Ñe'engatú |
Muu nimi | Nykytupi |
Tiedot | |
Alue | Brasilia, Kolumbia, Venezuela |
Puhujia | 19 060[1] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielenhuolto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | tupi-kielet |
Kieliryhmä | tupi-guaranilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-3 | yrl |
Ñeengatú on tupi-guaranilaisiin kieliin kuuluva kieli. Sitä puhuu 19 060 ihmistä, joista 10 600 asuu Brasiliassa.[1] Ñeengatú on pidgin-kieli ja lingua franca, joka pohjautuu Atlantin rannikolla Rio de Janeirosta Amazoniin asti puhuttuun tupinambá-kieleen.
Kielen kehittivät 1700-luvulla alueen jesuiitat, jotka nimesivät kielen ie’engatuksi eli hyväksi kieleksi. 1800-luvulla kieltä puhui ennätysmäärä ihmisiä, ja se oli Brasiliassa maan hallitseva kieli, jota puhuivat intiaanien ja lähetyssaarnaajien lisäksi myös siirtomaan asukkaat ja afrikkalaiset orjat. Kaksi tapahtumaa 1700-luvulla vaikutti suuresti kielen puhujamäärän vähenemiseen: vuonna 1758 Pombalin markiisi Sebastião José de Carvalho e Melo nimitti portugalin Brasilian viralliseksi kieleksi, ja vuonna 1759 jesuiitat karkotettiin Brasiliasta.
Vuonna 2003 ñeengatú nimitettiin São Gabriel da Cachoeiran toiseksi viralliseksi kieleksi portugalin lisäksi[2]. Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ethnologue: Nhengatu — A language of Brazil ethnologue.com. (englanniksi)
- ↑ Larry Rohter: Language Born of Colonialism Thrives Again in Amazon The New York Times. 28.8.2005. (englanniksi)
- aché
- akuntsu
- amanayé
- amundava
- anambé
- apiacá
- araweté
- arikem
- asuriní
- asuriní xingú
- aurá
- avá-canoeiro
- ava guarani
- awetí
- chiripá
- cocama-cocamilla
- emerillon
- guajá
- guaraní mbyá
- guarani
- guarayú
- guazazara
- itä-Bolivian guarani
- jorá
- júma
- jurúna
- kabixiana
- kaiwá
- kamayurá
- karipuná
- karipúna
- karitiâna
- karo
- kayabí
- kepkiriwát
- kokoma
- kuruaya
- länsi-Bolivian guarani
- makuráp
- maritsauá
- mekens
- morerebi
- muinaistupi
- munduruku
- nandeva
- ñeengatú
- omagua
- pai tavytera
- Paraguayn guarani
- parakanã
- paranawát
- pauserna
- potiguára
- puruborá
- sateré-mawé
- sirionó
- suruí do Pará
- tapieté
- tapirapé
- tembé
- tenharim
- tširiguano
- tukumanféd
- tuparí
- tupí
- tupinambá
- tupinikin
- turiwára
- urubú-kaapor
- uru-ew-wau-wau
- urumi
- wayampi
- wiraféd
- wayoró
- xetá
- xipaya
- yuqui
- zo'é