Tupinambát
Tupinambát olivat yksi tupi-intiaanien alaryhmistä nykyisen Brasilian koillisosissa. Monet heistä kuolivat orjuudessa portugalilaisten siirtokunnissa tauteihin ja loput sulautuivat muihin intiaaniryhmiin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset historialliset lähteet Brasilian rannikon intiaaneista ovat peräisin eurooppalaisilta, jotka jakoivat intiaanit hyvin laaja-alaisiin ryhmiin. Rannikon intiaanit tulivat tunnetuiksi tupeina ja siihen kuuluneilla ryhmillä oli hyvin samankaltainen kulttuuri ja kieli. Ryhmät eivät olleet kuitenkaan poliittisesti yhtenäisiä, vaan yhteisöjä leimasi jatkuva sodankäynti ryhmien kesken. Alueella asui myös intiaaneja, jotka eivät puhuneet tupi-kieliä ja heitä kutsuttiin nimellä tapuiat, joita varhaiset eurooppalaiset pitivät alueen vanhimpina asukkaina. Bahian intiaaneista kirjoittaneen Soares de Sousan mukaan tupinát ajoivat ensin tapuiat alueiltaan Brasilian rannikolla ja heitä seurasivat vuorostaan tupinambát. De Sousa perusti kirjoituksensa intiaanien kansanperinteeseen. Tupinambá-nimellä kutsuttiin sittemmin myös useita eri Amazonin suulla asuneita intiaaniryhmiä.[1]
Portugalilaisten kohdatessa tupinamboja ensi kerran nämä kaksi kansaa kävivät aluksi keskenään kauppaa. Ryhmät joutuivat kuitenkin pian yhteenottoihin keskenään, kun sokerista tuli Euroopan kysynnän myötä arvokas vientituote ja tupinambojen hallitsemat alueet alkoivat käydä houkuttelevammaksi portugalilaisille siirtomaaherroille. Portugalilaisia myös kammotti intiaanien harjoittama kannibalismi, jolla oli tärkeä osa tuolloisessa intiaanikulttuurissa. Portugalilaiset valloittivat intiaanien maat ja väkivallasta selvinneet intiaanit päätyivät orjuuteen plantaaseille.[2]
Vuonna 1547 tupinambát nykyisen Salvadorin lähistöllä kapinoivat ja tuhosivat paikallisen portugalilaisten asutuskeskuksen tappaen sen asukkaat. Saman vuosisadan toisella puoliskolla Portugalin kruunu nimitti kuninkaallisen kuvernöörin ja rakennutti aiemmin hävitetylle paikalle uuden alueellisen pääkaupungin. Portugalilaisten vallan kasvaessa tupinambát orjuutettiin vähitellen jälleen. Siirtokunta oli yliasutettu ja taudit tappoivat suuren osan intiaaneista nopeasti. Tupinambát sekoittuivat myös muihin paikallisiin intiaaniryhmiin, kunnes he lopulta katosivat omana ryhmänään.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Frank Salomon ja Stuart B. Schwartz: The Cambridge History of the Native Peoples of Americas Volume III Part 2, s. 973-977. Cambridge University Press, 1999. ISBN 0-521-33393-8 (englanniksi)
- ↑ a b J. Michael Francis: Encyclopedia of Latin America, s. 300. (Volume 1) Facts On File, 2010. ISBN 978-1-4381-2964-8 (englanniksi)