Élisabeth Vigée Le Brun
| Élisabeth Louise Vigée Le Brun | |
|---|---|
 Omakuva olkihatussa, 1782. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. huhtikuuta 1755 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 30. maaliskuuta 1842 (86 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Taiteilija | |
| Ala | maalaustaide, muotokuvat |
| Taidesuuntaus | rokokoo, uusklassismi |
 Nimikirjoitus |
|
Marie Louise Élisabeth Vigée Le Brun (16. huhtikuuta 1755 Pariisi, Ranska – 30. maaliskuuta 1842 Pariisi, Ranska) oli merkittävä ranskalainen taidemaalari, ja häntä pidetään 1700-luvun kuuluisimpana naistaidemaalarina. Hänen tyyliään pidetään yleensä rokokoona, mutta siinä on pyrkimystä myös uusklassismin suuntaan. Vigée Le Brunia ei voida kuitenkaan pitää puhtaasti uusklassisena, sillä hän teki enimmäkseen muotokuvia eikä historiamaalauksia. Hänen palvellessaan kuningatar Marie Antoinettea hovin muotokuvamaalarina työt ovat värivalintojen ja tyylin suhteen puhdasta rokokoota.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vigée Le Brun syntyi Pariisissa taidemaalariperheeseen ja aloitti maalaamisen nuorena. Jo 15-vuotiaana hän maalasi muotokuvia ammattimaisesti[1]. Koska hänellä ei ollut lupaa ammatin harjoittamiseen, hänen ateljeensa takavarikoitiin, ja sen jälkeen hän haki Académie de Saint Luciin, joka esitteli mielellään hänen töitään taidesalongissaan. 25. lokakuuta 1774 hänestä tuli Académie de Saint Lucin jäsen.
Vuonna 1776 hän meni naimisiin Jean Baptiste Pierre Lebrunin kanssa, joka oli taidemaalari ja taidekauppias. Hän maalasi useiden aikakautensa aatelisten muotokuvia, ja kun hänen maineensa kasvoi, hänet kutsuttiin Versailles'n palatsiin maalaamaan kuningatar Marie Antoinetten muotokuvan. Kuningatar oli niin tyytyväinen maalaukseen, että Vigée Le Brunilta tilattiin usean vuoden ajan lukuisia kuningattaren, hänen lastensa ja muiden kuningasperheen jäsenten muotokuvia.
Vigée Le Brun lähti vuonna 1781 miehensä kanssa kiertomatkalle Flanderiin ja Alankomaihin, missä flaamilaisten mestareiden teokset innoittivat häntä kokeilemaan uudenlaisia maalaustekniikoita. Siellä ollessaan hän maalasi joukon aatelisten muotokuvia, kuten Nassaun prinssin, tulevan kuningas Vilhelm I:n muotokuvan.
Vigée Le Brun hyväksyttiin 31. toukokuuta 1783 Ranskan Académie Royale de Peinture et de Sculpturen jäseneksi historiallisten allegorioiden maalaajana. Samana päivänä hyväksyttiin jäseneksi myös Adélaïde Labille-Guiard. Vigée Le Brunin jäsenyyttä vastustivat päätöksentekijöinä olevat miehet sillä (teko)syyllä, että hänen miehensä oli taidekauppias, mutta lopulta Ranskan kuningas Ludvig XVI kumosi päätöksellään vastustuksen, sillä Marie Antoinette painosti miestään hyväksymään jäsenyyden.
Sen jälkeen kun Ranskan kuninkaalliset oli vangittu Ranskan vallankumouksen johdosta, Vigée Le Brun pakeni Ranskasta ja työskenteli joitakin vuosia Italiassa, Itävallassa ja Venäjällä, missä hänen kokemuksensa aristokraattisista asiakkaista oli yhä hyödyksi. Roomassa kriitikot kehuivat hänen maalauksiaan, ja hänet valittiin Rooman Pyhän Luukkaan akatemiaan (Accademia di San Luca). Venäjällä aatelisto otti hänet vastaan, ja hän maalasi muotokuvia Katariina Suuren perheestä. Vigée Le Brunin ollessa Venäjällä hänet kutsuttiin Pietarin taideakatemian jäseneksi.
Keisari Napoleon I:n aikana hänet toivotettiin tervetulleeksi takaisin Ranskaan. Hän kävi myös Sveitsissä, ja Englannissa. Hän maalasi useita aatelisten muotokuvia.
Vigée Le Brun julkaisi vuosina 1835–1837 muistelmansa,[1] jotka ovat merkittävä kuvaus taideopetuksesta kuninkaallisten taideakatemioiden hallitseman aikakauden loppupuolella.
Vigée Le Brun oli vielä viisissäkymmenissä hyvin aktiivinen maalari ja osti talon Louveciennesista Île-de-Francesta ja asui siellä, kunnes Preussin armeija otti talon haltuunsa vuoden 1814 sodan aikana. Hän pysytteli Pariisissa kunnes kuoli 87-vuoden ikäisenä 30. maaliskuuta 1842. Hänen ruumiinsa vietiin Louveciennesiin ja haudattiin hänen vanhan kotitalonsa lähellä olevalle hautausmaalle.
Vigée Le Brunin hautakivessä lukee ”Ici, enfin, je repose ...” (”Täällä minä lepään viimein...”).
Vigée Le Brunia pidetään 1700-luvun merkittävimpänä naistaiteilijana. Hän teki urallaan 660 muotokuvaa ja 200 maisemamaalausta. Yksityiskokoelmien lisäksi hänen töitään on Euroopan ja Yhdysvaltojen merkittävimmissä museoissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Élisabeth Louise Vigée-LeBrun. (Arkistoitu – Internet Archive) National Museom of Women in Arts. Viitattu 19.4.2017
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Élisabeth Vigée Le Brun Wikimedia Commonsissa
- Muuan äiti ja hänen tyttärensä. Helsingin kaiku : kuvallinen viikkolehti, 10.12.1904, nro 49-50, s. 20-21. Kansalliskirjastossa. Viitattu 21.07.2015.
- Useita Vigée-Lebrunin maalauksia (Arkistoitu – Internet Archive).
- Artcyclopedian Elisabeth Vigée-Lebrun -sivu (teosluettelo)
- Elizabeth Rafter: Marie-Louise Elisabeth Vigée-Lebrun departments.kings.edu. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
