Älykäs suunnittelija
Osa artikkelisarjaa
Luomiskertomus
Kreationismi ja evoluutio
|
Älykäs suunnittelija on älykkään suunnittelun teorian käsite, joka viittaa tietoiseen toimijaan, jonka katsotaan olevan vastuussa luonnossa havaittavasta monimutkaisuudesta ja järjestelmällisyydestä. Vaikka älykkään suunnittelun teorian kannattajat pitävät mahdollisena, että tämä suunnittelija on yliluonnollinen toimija, sitä ei määritellä tarkemmin esimerkiksi Jumalaksi, mikä erottaa älykkään suunnittelun perinteisestä kreationismista. Tällä tavalla se pyritään esittämään tieteellisesti neutraalina hypoteesina. Kyse on kuitenkin uskonnollisesta, ei tieteellisestä käsitteestä.[1]
Älykkään suunnittelijan käytön perustelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Älykkään suunnittelijan (ID, Intelligent Design) hypoteesi on saanut huomiota tieteen ja filosofian aloilla, erityisesti keskusteluissa evoluution mekanismeista ja luonnollisten prosessien rajoista.[2][3] William Dembski on esittänyt mallin, jota hän kutsuu "suunnittelusuodattimeksi" (design filter), määrittämään, milloin luonnossa havaitut rakenteet voivat olla älykkään suunnittelun tuotoksia. Dembskin menetelmä perustuu "monimutkaisen määritellyn informaation" (Complex Specified Information, CSI) käsitteeseen. Hänen mukaansa älykkään suunnittelun tunnistaminen edellyttää, että jokin rakenne täyttää seuraavat ehdot.[2] :
- Rakenteen synty ei ole selitettävissä luonnonlakien säännöllisyyksillä.[2]
- Se voidaan kuvata erikseen määritellyllä mallilla, joka erottaa sen satunnaisista tapahtumista.[2]
- Tällaisen rakenteen syntyminen sattumalta on äärimmäisen epätodennäköistä.[2]
Dembski esittää, että jos nämä ehdot täyttyvät, voidaan päätellä, että rakenne on suunniteltu.[2] Hän myös esittää uuden informaation säilymisen lain, jonka mukaan monimutkainen informaatio ei voi syntyä luonnollisesti, vaan se edellyttää ulkoista suunnittelua.[2]
Perustelujen arvostelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kriitikot ovat huomauttaneet ongelmista Dembskin näkemyksissä. Sean Devinen mukaan älykkään suunnittelijan hypoteesi on liian epämääräinen ollakseen toimiva, ja Dembski hylkää virheellisesti luonnolliset selitykset, kuten evoluutioteorian ja luonnonvalinnan, vaikka ne riittäisivät selittämään biologisten rakenteiden monimutkaisuuden.[2] Devine esittää seuraavat kolme argumenttia:
Luonnollisten selitysten hylkääminen liian varhain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dembskin malli eliminoi luonnolliset prosessit ennen kuin kaikki mahdollisuudet on tutkittu. Tämä voi johtaa ennenaikaisiin päätelmiin suunnittelusta.[2]
Epäselvä määritelmä satunnaisuudelle ja informaatiolle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dembskin määritelmät "monimutkaiselle määritellylle informaatiolle" ja "satunnaisuudelle" ovat epäselviä ja ristiriitaisia.[2]
Vaihtoehtoinen menetelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martin Löfin universaalia satunnaisuustestiä on ehdotettu korvaamaan Dembskin menetelmä, koska se on matemaattisesti tarkempi ja tarjoaa paremman tavan arvioida, onko jokin rakenne satunnainen tai järjestynyt.[2]
Oletus älykkäästä suunnittelijasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoria älykkäästä suunnittelusta lähtee siitä, että eliöiden tiettyjen monimutkaisten rakenteiden synty on paremmin selitettävissä älyllisin syin (suunnittelu) kuin sattumalla luonnonlailla (mutaatiot ja luonnonvalinta). Teoria ei tutki itse suunnittelijaa eikä tee oletusta suunnittelijan persoonasta. Sen keskeisimmät työkalut palautumaton monimutkaisuus ja täsmennetty monimutkaisuus tarkastelevat suunnitelluiksi oletettuja kohteita, eivät itse suunnittelijaa.[4]
Älykkään suunnittelun keskeisimmät edustajat, kuten Michael Behe ja William Dembski, jotka kaikki ovat yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen, uskovat suunnittelijan olevan kristinuskon Jumala. He eivät kuitenkaan päättele tätä uskoa älykkään suunnittelun argumentin perusteella, vaan erillisillä teologisilla ja filosofisilla syillä. Esimerkiksi William Dembski on tuonut esille uskonsa, että suunnittelija on kristinuskon Jumala, mutta hän erottaa tämän näkemyksen älykkään suunnittelun argumentin tieteellisistä perusteluista. Erkki Vesa Rope Kojosen mukaan sekä Behe että Dembski nojaavat näkemykseensä suunnittelijan identiteetistä argumentin ulkopuolisiin perusteisiin, korostaen, että älykkään suunnittelun argumentit itsessään eivät ota kantaa suunnittelijan tarkempaan olemukseen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järnefelt, Elisa. Älykkään suunnittelun teoria: Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, toukokuu 2007. Saatavilla: Helda-helsinki.fi.
- ↑ a b c d e f g h i j k Devine, Sean D. (2009). "An Algorithmic Information Theory Critique of Statistical Arguments for Intelligent Design." ArXiv. Preprint available at: [1](https://arxiv.org/abs/0901.0399).
- ↑ Wolf, J. (2013). "Intelligent Design". In: Runehov, A.L.C., Oviedo, L. (eds) Encyclopedia of Sciences and Religions. Springer, Dordrecht. Available at: [2](https://doi.org/10.1007/978-1-4020-8265-8_590).
- ↑ William A. Dembski: Älykkään suunnitelman idea, s. 100 - 142. (suomeksi toim. Matti Leisola) Helsinki: Datakirjat, 2002. ISBN 951-98558-1-5
- ↑ Kojonen, Erkki Vesa Rope. "The God of the Gaps, Natural Theology, and Intelligent Design." *Journal of Analytic Theology*, vol. 4, 2016, pp. 291–316. University of Notre Dame, Center for Philosophy of Religion. doi:[10.12978/jat.2016-4.041708101413a](https://doi.org/10.12978/jat.2016-4.041708101413a). Available at: <http://hdl.handle.net/10138/172829>.