Äänekosken vesikriisi

Äänekosken vesikriisi oli loka–joulukuussa 2016 Keski-Suomessa, Äänekosken ja Uuraisten alueella vaikuttanut vesijohtoverkoston saastumisonnettomuus. Ongelma kosketti 100–200 asukasta Äänekosken Honkolan, Hietaman, Parantalan ja Koiviston kylissä. Ongelma-alueeseen kuului myös osia Uuraisten Hirvaskankaasta. Osalla alueista veden keittokehotus oli voimassa useita viikkoja.

Vesikriisin syynä oli yhdistelmä huonoa vesijohtoverkkosuunnittelua sekä huonoa tuuria. Kustannussyistä puhtaan veden linja ja viemärilinja kohtasivat fyysisesti samassa tilassa. Onnettomuus pääsi tapahtumaan, kun vesijohtoverkon paine laski Honkolassa Saarijärventien ja Nelostien risteyksessä tapahtuneen putkirikon vuoksi. Metsä Fibren biotuotetehtaan vuoksi tehtyjä risteyksen mittavia rakennustöitä suorittaessa kaivinkone puhkaisi runkovesilinjan, joka oli dokumentoitua lähempänä maanpintaa.

Ylen mukaan onnettomuus tapahtui keskiviikkona 12. lokakuuta 2016 kello 12:40. Tuolloin Honkolan risteyksessä kaapelia kaivamassa ollut kaivinkone kaivoi vesiputken poikki. Putki oli väärässä syvyydessä huomattavasti dokumentoidusta poiketen, vain 60 senttiä maan pinnan alla.

Kun vesijohtoverkon paine laski ja vesijohtoverkko oli alipaineinen noin 15 minuutin ajan, tekninen vesi ja käyttövesi pääsivät sekoittumaan määräysten vastaisesti samaan fyysiseen tilaan rakennettujen verkon ilmausventtiilien pettäessä. Tuloksena vesijohtoverkkoon pääsi ihmiselle haitallisia alkueläimiä ja bakteereja, jotka aiheuttivat vatsatautiepidemian erityisesti Hietaman alueella. Sairastuneita oli yhteensä yli 50 henkeä, joista 29 lapsia.

Epidemian aiheutti amebojen sukuun kuuluva alkueläin Dientamoeba fragilis, joka on Suomessa harvinainen. Äänekosken vesikriisin yhteydessä nähtiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen amebaepidemia. Sitkeän ameban vuoksi asukkaita piinannut vesikriisi kesti pitkään: klooraus lopettiin vasta joulukuussa.

Ylen mukaan putkirikko korjattiin välittömästi saman päivän aikana, ja terveystarkastaja tarkasti työn. Sairastuneista alkoi tulla tietoa Parantala-Honkolan vesiosuuskunnalle lauantai-iltana kello 21:30. Näytteenotto aloitettiin välittömästi ja sunnuntaina 18. lokakuuta aloitettiin vesijohtoverkoston saastumisesta tiedotus alueen asukkaille. Joukkoviestintävälineiden lisäksi jouduttiin kriisin vakavuuden vuoksi käyttämään vapaaehtoista jalkapatikkaa.

Ongelman syy saatiin selvitettyä tutkimuksien jälkeen viikko vesikriisin alun jälkeen. Kun ongelmaksi paljastunut kaivo ja vesien sekoittuminen löydettiin, lisäriskit paikannettiin. Jälkiselvitysten myötä löydettiin kahdeksan potentiaalista kaivoa, joissa vastaava onnettomuus voisi toistua. Kaivot on sittemmin korjattu määräysten mukaisiksi. Vastaavia rakenteita on alettu purkaa myös muualla Suomessa.

Äänekosken vesikriisi on jälkeenpäin nostanut paljon kritiikkiä viestinnästä. Viestinnän epäonnistumista tutkinut raportti julkaistiin vuonna 2017. Sen mukaan vesikriisin ensiviestintä oli huonosta tilannekuvasta johtuen epäselvää.