Tandefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tandefelt-aatelissuvun vaakuna

Tandefelt on edelleen elossa oleva suomalainen, alun perin Sysmän Rapalasta kotoisin oleva aatelinen tuomari- ja upseerisuku.[1] Suvun toinen kotipaikka Sysmän lisäksi on Hartola. Yksi Tandefeltien esi-isistä oli Paavali Juusteenin veli Severin Juusten.[2][3]

Suvusta tuli aatelinen, kun Uudenmaan ja Hämeenlinnan rakuunarykmentin ratsumestari Arvid Henrikinpoika aateloitiin 20. elokuuta 1650.[4] Hampaiden menettäminen Leipzigin taistelussa antoi aiheen sukunimelle Tandefelt ("hammaskenttä") ja suvun vaakunalle. Suku merkittiin aatelishuoneeseen 1655 numerolla 651.[5]

Suomen ritarihuoneeseen suku merkittiin numerolla 51 vuonna 1818, eikä sen edustajia ole Ruotsin aatelishuoneessa. 18. heinäkuuta 1809 syntyi Tandefeltin vapaaherrallinen haara, kun Adolf Tandefelt ylennettiin vapaaherraksi. Hän oli kuitenkin naimaton, joten hänen veljenpoikansa peri adoption kautta vapaaherran arvon. Tämä veljenpojasta lähtöisin ollut vapaaherrallinen haara sammui vuonna 1904.[6]

Tandefeltit omistivat myös Koskipään kartanon Hartolassa, mutta tämä siirtyi von Gerdten -suvulle, kun kapteeni Otto Tandefeltin tytär Wendla Fredrika Tandefelt meni naimisiin Savon jalkaväen luutnantin Georg Gustaf von Gerdtenin kanssa. Tandefeltit saivat myös haltuunsa Virtaan kartanosta maanjaossa 1700-luvun lopulla lohkaistun uuden kartanon Fredriksgårdin (Uusikartano), kun se siirtyi vuonna 1871 Magnus Fredrik Tandefeltille (1830–1902) sen alkuperäiseltä omistaja- ja rakennuttajasuvulta, Stormbomilta.[7]

Tunnettuja Tandefelteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Tandefelteista on upseereita ja tuomareita.lähde? Tandefeltin sukuun kuuluneilla oikeusoppineilla oli käytännössä aina ylioppilastutkinnon lisäksi myös Haapaniemen sotakoulussa suoritettu kadetin koulutus. Myöhemmin Tandefelteissa oli myös taiteiden edustajia.lähde?

Aakkosjärjestyksessä (artikkeleina olevat)