Zitkála-Šá
| Zitkála-Šá | |
|---|---|
 Zitkála-Šá Gertrude Käsebierin ottamassa muotokuvassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. helmikuuta 1876 Yanktonin intiaanireservaatti, Etelä-Dakota, Yhdysvallat |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1938 (61 vuotta) Washington, Yhdysvallat |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Earlham College |
| Merkittävät teokset | antologiateos Old Indian Legends ooppera The Sun Dance |
| Järjestö |
Society of American Indians National Council of American Indians |
Zitkála-Šá, myös Gertrude Simmons Bonnin (22. helmikuuta 1876 Yanktonin intiaanireservaatti, Etelä-Dakota, Yhdysvallat – 26. tammikuuta 1938 Washington, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen siouxeihin kuulunut kansalaisaktivisti, kirjailija, opettaja ja muusikko.
Nuoruus ja opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zitkála-Šá syntyi Etelä-Dakotan Yanktonin intiaanireservaatissa. Hänen äitinsä oli dakota, mutta hänen isästään, joka ei ollut intiaani, ei ole paljoakaan tietoja. Zitkála-Šá oppi äidiltään intiaanikulttuurin tapoja.[1]
Zitkála-Šá oli kahdeksanvuotias, kun hänen äitinsä lähetti hänet Indianan Wabashissa olleeseen kveekareiden pitämään sisäoppilaitokseen. Siellä hänet pakotettiin luopumaan mokkasiineista ja pitkistä hiuksistansa sekä kieltämään kulttuuriperintönsä.[1] Vaikka sisäoppilaitoksessa yritettiinkin tuhota intiaanitausta, niin Zitkála-Šá on kertonut kuitenkin iloinneensa oppiessaan lukemaan ja kirjoittamaan sekä soittamaan pianoa ja viulua.[2]
Zitkála-Šá palasi sisäoppilaitoksesta takaisin kotireservaattiinsa, mutta hän koki elämänsä hyvin kulttuurisesti kiinnittymättömäksi.[1] Hän vietti reservaatissa neljä onnetonta vuotta. Hän palasi sen jälkeen kouluun ja 19-vuotiaana kirjautui äitinsä tahdon vastaisesti Earlham Collegeen.[3] Hän opiskeli myös Bostonin konservatoriossa ja opetti hetken aikaa musiikkia Carlislen intiaanikoulussa. Zitkála-Šá jätti paikkansa vastalauseena koulun tiukalle kurille ja intiaaniopiskelijoiden kulttuuri-identiteetin väheksymiselle.[1]
Kirjailija ja oopperalibretisti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zitkála-Šá alkoi vuoden 1900 tienoilla ilmaista näkemyksiään kirjoittamalla.[3] Hän oli hyvin huolestunut Yhdysvaltain valtion, kirkon ja yhteiskunnan tavasta kohdella intiaaneja ja heidän kulttuuriaan. Hän julkaisi vuonna 1901 antologian Old Indian Legends, missä hän käsitteli muun muassa kulttuurista hajaannusta, epäoikeudenmukaisuutta ja kansan kärsimystä. Hän ei ollut kuitenkaan vain kriittinen, sillä hän halusi toimia kulttuurien välisenä sillan rakentajana. Zitkála-Šá pyrki myös siirtämään alkuperäisasukkaiden henkeä englantiin, josta on hänen mukaansa mantereen toinen kieli.[1]
Zitkála-Šá meni vuonna 1902 naimisiin Yanktonin siouxin, kapteeni Raymond Bonnin kanssa. He muuttivat Utahiin, mihin Bonnin oli määrätty Uintahin ja Ourayn intiaanireservaattiin, missä he työskentelivät seuraavien 14 vuoden ajan ute-intaanien parissa.[2]
Zitkála-Šá tapasi Utahissa Brigham Youngin yliopiston professorin, säveltäjä William F. Hansonin. Zitkála-Šá työsti Hansonin kanssa The Sun Dance -nimisen oopperan. Zitkála-Šá kirjoitti sen libreton sekä soitti viululla sioux-melodioita, joita Hanson käytti sävellyksen pohjalla. The Sun Dance sai vuonna 1913 ensi-iltansa Utahin Vernalissa. Oopperassa esiintyi monta ute-intiaania.[2]
Intiaaniasioiden edistäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bonninit olivat Utahin-aikanaan aktiivisia Society of American Indiansissa. Sitä pidetään ensimmäisenä kokonaan intiaanien johtamana järjestönä.[1] Zitkála-Šá valittiin vuonna 1916 järjestön sihteeriksi, ja Bonninit muuttivat Washingtoniin, missä Zitkála-Šá toimitti muun muassa järjestön American Indian Magazine -lehteä.[3]
Zitkála-Šá oli Washingtonissa aktiivinen intiaaniasioiden edistäjä. Hän ajoi muun muassa intiaaneille täyttä kansalaisuutta, mikä johti vuonna 1924 hyväksyttyyn Indian Citizenship Act -lakiin. Vuonna 1926 Zitkála-Šá perusti miehensä kanssa National Council of American Indiansin, jonka johtajana, julkisena puhujana ja merkittävänä varojen kerääjänä Zitkála-Šá toimi kuolemaansa asti.[2] Hänet nimettiin vuoden 1928 Meriamin komissioon, jonka löydökset maaoikeuksien hallintarikkomuksista johti useisiin uudistuksiin, jotka muodostivat osan vuoden 1934 Indian Reorganization Act -laista.[1]
Zitkála-Šá kuoli vuonna 1938. Hänet haudattiin Arlingtoniin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kunesh, Patrice H.: Women’s History Month: Remembering Zitkála-Šá (Red Bird) – Cultural bridge builder as accomplished author, musician, and champion of Native American rights 6.3.2018. Center for Indian Country Development. Arkistoitu 22.1.2019. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Brown, Barbara Jones: Zitkála-Šá, The Red Bird Activist Better Days 2020. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Zitkala-Sa Akta Lakota Museum and Cultural Center and St. Joseph's Indian School. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zitkála-Šá Wikimedia Commonsissa
