Zeuksen temppeli (Kyrene)
| Zeuksen temppeli | |
|---|---|
_(8289544346).jpg) Zeuksen temppelin rauniot. |
|
| Sijainti | Kyrenen arkeologinen alue, Shahhat (Shahat), Al Jabal al Akhdar, Libya |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | 500-luku eaa.? |
| Tuhoutui | 365 |
| Tyylisuunta | doorilainen |
|
Kyrenen arkeologinen alue |
|
 |
|
Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Kyrenessä nykyisen Libyan alueella. Sen rauniot ovat osa Kyrenen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyrenen Zeuksen temppeliksi kutsutun rakennuksen katsotaan yleensä olleen omistettu Zeukselle, joskus tämän kreikkalais-egyptiläiselle muunnokselle Zeus Ammonille.[1] Temppelin tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tunneta.[2] Usein katsotaan, että se olisi rakennettu arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa.,[1][1][3] mutta joidenkin näkemysten mukaan se olisi peräisin vasta 400-luvulta eaa.[2]
Temppeli kärsi suuria tuhoja Kitos-sodassa eli toisessa juutalaiskapinassa vuonna 115, jolloin sen peristasiksen pylväät kaadettiin. Tämän jälkeen temppeliä kunnostettiin niin, että siitä voitiin käyttää sen ydinosaa eli cellaa, mutta sen pylväikköä ei koskaan rakennettu uudestaan. Temppeli tuhoutui lopullisesti koko Kyrenen raunioittaneessa vuoden 365 maanjäristyksessä, jonka jälkeen se hylättiin. [1][2]
Temppelin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1861, ja se kaivettiin pääosiltaan esiin vuonna 1926. Perusteellisemmat arkeologiset tutkimukset, joissa loputkin temppelin jäänteistä kaivettiin esiin, tehtiin vuosina 1939–1942.[4] Italialaiset arkeologit kunnostivat temppelin raunioita vuosina 1957–1974.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zeuksen temppeli sijaitsi Kyrenen koilliskukkulalla kaupungin muurein ympäröidyn alueen koillisosassa lähellä hippodromia.[5] Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Sen stylobaatin koko oli 68,39 × 30,58 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla kahdeksan (oktastyyli) ja pitkillä sivuilla 17 pylvästä.[1][2][6] Temppelissä oli cella sekä pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä, ja opisthodomos, jonka edessä oli kolme pylvästä.[7]
Temppeli oli Kyrenen suurin.[4] Se on muutoinkin varsin suurikokoinen, sillä se oli suurempi kuin esimerkiksi Olympian Zeuksen temppeli ja Ateenan Parthenon. Temppelin pylväissä on sovellettu samankaltaista perspektiivin korjaava kallistusta kuin Parthenonissa.[1][2]
Temppelin raunioista on löydetty muun muassa Zeuksen patsaan pää sekä lukuisia piirtokirjoituksia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Temple of Zeus at Cyrene, Libya Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ a b c d e f Temple of Zeus at Cyrene Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CYRENE (Shahat) Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Goodchild, R. G. & Reynolds, J. M. & Herington, C. J.: The Temple of Zeus at Cyrene. Papers of the British School at Rome, 1958, 26. vsk, s. 30–62. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Dobias-Lalou, Catherine: Archaeological Maps 2017. Inscriptions of Greek Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, Hugues Berthelot, with help from Simona Antolini, Silvia Maria Marengo, and Emilio Rosamilia; Dobias-Lalou, Catherine. Greek Verse Inscriptions of Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, with help from Joyce M. Reynolds and Charlotte Roueché. Bologna: CRR-MM, Alma Mater Studiorum Università di Bologna.
- ↑ Cyrene Zeus late 6th cent. BC Greek Doric Temples. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Rekowska, Monika: In Pursuit of Ancient Cyrenaica...: Two hundred years of exploration set against the history of archaeology in Europe (1706–1911), s. 130. Archaeopress Publishing Ltd, 2016. ISBN 9781784913212 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zeuksen temppeli Wikimedia Commonsissa
