Zacharias Lietzén
Zacharias Arvidinpoika Lietzén (1629 Litslena, Ruotsi – 19. huhtikuuta 1684 Turku) oli Turun akatemian kirjansitoja ja kirjakauppias, Academiæ Bibliopegus. Lietzénin vanhemmat olivat Litslenan kirkkoherra Arvidus Nikolai Lietzén ja Klara Erikintytär Utter. Hänen veljiään olivat oli Turun hovioikeuden asessori, pormestari Nikolaus (Nils) Arvidinpoika Lietzén (s. 1620) ja Turun kämneri, sittemmin Käkisalmen kaupunginsihteeri Erik Arvidinpoika Lietzén (s. 1626).[1][2] Lietzénin ensimmäinen puoliso oli Maria Bildsten (k. 1676, haudattu 23.6.1676 Turussa, vanhemmat ruukinomistaja Karl Konrad Bildsten ja Anna Nyman). Hänen toinen puolisonsa oli 28.11.1677 Katarina Belkou (ensimmäisessä aviossaan, eli vielä 1706, vanhemmat kauppias Filip Belkou ja Elisabet Rancken, toinen puoliso 3.4.1688 kauppias Lars Wulff).[2][3] Lietzén on haudattu Turun tuomiokirkkoon.[1][2]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zacharias Lietzén opiskeli ilmeisesti Ruotsissa. Hän vietti kisällinvuotensa Saksassa. Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitajan, professori Jorma Vallinkosken tutkimusten mukaan Lietzén saapui kisällinä 31.10.1656 Braunschweigista Hampuriin, jonne tuli uudelleen 16.4.1659 Amsterdamista ja 25.10.1659 Lüneburgista. Hän saapui 10.10.1660 Tukholmaan, jossa sai ensin työtä Thomas Bergmanilta, sitten Samuel Graffilta, jonka kanssa riiteli juomarahoista 1661. Lietzén anoi Tukholman ammattikunnalta 25.11.1660 saada suorittaa mestarinarvoon oikeuttava kisällinpalvelus. Uudisti anomuksensa 25.3.1661, jolloin hänet osoitettiin Christopher Reusnerin 2. leskelle kisälliksi. Hän anoi 12.11.1662 Turun Akatemialta pääsyä sen kirjansitojaksi, anoi 25.3.1663 lupaa Tukholman ammattikunnalta mestarinäytteiden suorittamiseen ja sai mestarikirjan 8.6.1663. Lietzén sai Turun porvarioikeudet 4.7.1663. Hän sitoi Turun lääninhallituksen asiakirjoja vuodesta 1663 lähtien. Vuonna 1667 Turun Akatemian konsistori katsoi hänen veloittaneen liikaa parista asiakirjasidoksesta. Hänet otettiin 29.4.1671 akatemian kirjansitojaksi, kehotettiin käyttämään hyvää pergamenttia, ottamaan kunnon kisällejä sekä sopimaan taksasta kun teetetään soljet. Lietzén harjoitti Turussa kirjakauppaa. Piispa Gezelius syytti häntä 1681 siitä, että hän oli Lohjan markkinoilla ostanut piispan paperimestarilta paperia ja myynyt sitä akatemian kirjapainolle ja ylioppilaille. Hän myönsikin ostaneensa 4 riisiä paperia ja 3 leiviskää pahvia. Lietzénin oppipoikana oli Lorenz Höijer 17.8.1679.[3] Lietzénin veljet Nikolaus ja Erik muuttivat myös 1600-luvun puolivälissä Ruotsista Turkuun.[1][2] Lietzéneillä on sukuhauta Turun tuomiokirkon pääkuorissa eli kaikkien pyhien kappelissa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blomstedt, Yrjö: Lietzen-suvun alkuperä. Artikkeli: Genos Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 34 (1963).
- Carpelan, Tor: Åbo i genealogiskt hänseende Länsi-Suomi 3 (Köpmannasläkter i Åbo, Lietzen Tab 2) (1890).
- Kaisti, Riikka: Turun tuomiokirkko - Rakkaudella rakennettu. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun tuomiokirkkomuseo (2013).
- Vallinkoski, Jorma: Suomen kirjansitojamestarit 1514 -1868. Toimittanut Jarl Pousar. Helsingin yliopiston kirjasto (1992).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juselius Ulrika: Kiikalan Simolan Lietzénit [1]
- Gardberg Martin: Släkten Lietzén [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vuorela, Juha: Juhan suku-uutiset blogi 4.10.2011: Kirjansitoja Lietzénin valitus. [3]