Z3
Z3 oli maailman ensimmäinen täysautomaattinen ohjelmoitava tietojenkäsittelykone eli tietokone. Sen suunnitteli ja rakensi saksalainen Konrad Zuse.[1]
Kone oli suurelta osin mekaaninen. Sen toiminta perustui 2200 sähkömekaaniseen releeseen ja esimerkiksi sen keskusmuistissa ei ollut lainkaan sähköisiä osia. Koska Z3 oli tarkoitettu helpottamaan insinöörien laskentatyötä, se käytti lukujen esittämiseen binäärisiä liukulukuja.
Z3 valmistui vuonna 1941, mutta se tuhoutui liittoutuneiden Berliinin pommituksessa vuonna 1944. Zuse valmisti kuitenkin 1960-luvulla koneesta täysin toimivan jäljennöksen, joka on nähtävillä Deutsches Museumissa. Z3:n Turing-täydellisyys todistettiin vasta vuonna 1998.
Zuse oli rakentanut jo aiemmin kaksi laskukonetta, Z1 ja Z2, jotka olivat eräänlaisia esimuotoja Z3:lle. Z1 oli täysmekaaninen tietokone, joka toteutti hyvin pitkälti Z3:n arkkitehtuurin mutta ei ollut mekaanisten osien lukkiutumisesta johtuen kovinkaan luotettava. Z2:ssa kokeiltiin mahdollisuutta toteuttaa laskukone sähkömekaanisilla releillä, joita Konrad Zuse oli saanut puhelinlaitokselta. Z3 oli ensimmäinen varsinaisesti käyttökelpoinen tietokone Zusen sarjassa.
Zuse ja muut saksalaiset insinöörit käyttivät konetta apuvälineenä lentokonesuunnitteluun liittyvässä laskennassa toisessa maailmansodassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Z3 Wikimedia Commonsissa
