Zündapp
Zündapp oli saksalainen moottoripyörien valmistaja.
Yhtiön perusti Fritz Neumeyer 1917 Nürnbergissä. Yhtiössä oli mukana Krupp AG ja Thielin työstökoneyhtiö. Sen nimi oli lyhenne sanoista Zünder- und Apparatebau G.m.b.H. - se valmisti sytyttimiä ammuksiin. Vuonna 1919 Neumeyerista tuli yhtiön ainoa omistaja. Hän siirtyi vuonna 1921 moottoripyörien valmistukseen, joka jatkui vuoteen 1984.
Ensimmäinen Zündapp oli Z22 vuonna 1921. Sitä kutsuttiin, kuten tuohon aikaan mainonnassa oli tapana: "Motorrad für Jedermann", jokamiehen moottoripyörä.
Zündapp Typ 12 -prototyyppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1931 Ferdinand Porsche suunnitteli Zündappin toimeksiannosta prototyypin kansanautosta. Projektin nimi oli "Auto für Jedermann", jokamiehen auto. Autossa oli Zündappin omaa suunnittelua oleva viisisylinterinen tähtimoottori. Vuoteen 1932 mennessä oli valmistettu kolme prototyyppiä. Projektista kuitenkin luovuttiin, sillä Zündappin moottoripyörämarkkinat vetivät hyvin eikä autoprojektia siksi haluttu lähteä jalostamaan. Autossa oli joitain piirteitä jotka myöhemmin periytyivät Porschen kehittämään KdF-Wageniin, josta myöhemmin kehittyi Volkswagen Kupla.[1]
Raskaat moottoripyörät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zündapp alkoi vuonna 1933 tehdä raskaita moottoripyöriä K-sarjassa. Suljettu moottoritila oli tuolloin uutuus, samoin kardaaniveto, josta nimeen tuli K-kirjain. Zündappin markkinaosuus kasvoi viidestä prosentista (vuonna 1931) 18 prosenttiin (vuonna 1937). Vuodesta 1940 sodan loppuun Zündapp valmisti yli 18 000 KS750-moottoripyörää Saksan maavoimille. Suomen armeija päätyi koulutusupseeri Reino Tenkasen ja mp-edustustoa Helsingin Moottoripyörä -liikkeen yrittäjä Karl Schröderin yhteistyönä kilpailevan mutta keskentekoisen BMW R 75 -mallin sijaan kypsään Zündapp KS 750 -malliin. Suomi oli KS 750-mallin ainoa ulkomainen käyttäjä. Myös näiden moottoripyörien SA:n kuljettajien käyttämät nahkaiset mp-ajomanttelit hankittiin samalla Saksasta.
Sodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö valmisti muun muassa "Bella"-skootteria. Viimeinen raskas moottoripyörä oli vuoden 1951 KS601 (vihreä elefantti), jossa oli 598 kuutiosenttimetrin kaksisylinterinen moottori.
Vuosina 1957–1958 yhtä valmisti myös Zündapp Janus -mikroautoa.
Vuonna 1958 yhtiö muutti Müncheniin. Yhtiö keskittyi kaksitahtimoottorisiin skoottereihin ja mopedeihin, joiden myynti laski ja tämä johti yhtiön loppuun vuonna 1984.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tossavainen, Kari: Luurankojen kaapissa?. Mobilisti, 2003, nro 7, s. 16 - 19. Helsinki: Kustannus Oy Mobilisti.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zündappin historia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- KS750 Wehrmachtsgespann (englanniksi)
- Zündapp -moottoripyörät 1970- (englanniksi)
- Zündapp Bella skootterit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- http://www.kastenrahmen.de (saksaksi)
- "Zündapp KS 750 - bei der Finnischen Armee 1944": Tiettävästi ainoa elokuvatallenne Suomen Sota-Zündapp KS 750-pyöristä SA:n sotilaskäytössä, 16:41 min, ääniraita (saksaksi)