Yuki-onna
| Yuki-onna | |
|---|---|
 Toriyama Sekienin Yuki-onna-aiheinen piirros 1700-luvulta. |
|
| Ominaisuudet | |
| Nimen etymologia | jap. ’luminainen’ |
| Tuntomerkit | Aavemainen, läpinäkyvä keho, pitkät, jääpuikkomaiset sormet, jäinen hengitys |
| Esiintyminen | Japanin vuoret |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Japanilainen kansanperinne |
| Suhteet | |
Yuki-onna (jap. 雪女, "luminainen") on japanilaisen mytologian lumenhenki, joka esiintyy Japanin syrjäisillä vuoristoseuduilla, joiden talvi on ankara. Taru kertoo, että hän on alkujaan ollut kylmyyteen menehtynyt vaeltaja. Yleensä Yuki-onna kuvaillaan kalmankalpeaksi mutta hyvin kauniiksi naishahmoksi, joka on pukeutunut vaaleaan kimonoon ja leijuu hangen yllä lumituiskun ympäröimänä. Hän surmaa erityisesti nuoria miehiä jäädyttämällä heidät kuoliaiksi hengityksellään, joka on vahva ja kylmä kuin lumimyrsky. Joskus Yuki-onnan kerrotaan pyytävän hänet kohdanneita ihmisiä ottamaan hänen lapsensa syliin, mutta jos näin tekee, jäädyttää hän matkalaisen jäähengityksellään.
Eräs japanilainen tarina kertoo Yuki-onnasta seuraavasti:
»Hän tapasi puunhakkaajan ja tämän apupojan myrskyisenä yönä ja imi vanhasta miehestä elämän hengen. Hän sääli kuitenkin poikaa ja otettuaan tältä vaitiolon lupauksen säästi hänen henkensä. Aamun koittaessa poika oli puolikuollut kylmästä ja vakuuttunut siitä, että oli vain nähnyt unta. Vuosia myöhemmin poika oli kasvanut mieheksi ja tapasi ihanan orpotytön. He menivät naimisiin ja elivät onnellisina useita vuosia – kunnes eräänä kohtalokkaana iltana mies tunsi pakonomaista tarvetta kertoa vaimolleen synkästä unestaan. Vasta nyt lempeä vaimo muuttui raivottareksi ja paljasti miehelleen olevansa juuri sama Yuki-onna. Sättien miestään lupauksensa rikkomisesta hän katosi sumuun, mutta säästi miehensä hengen heidän kahden lapsensa vuoksi.»