Yttre-Fällträsket
| Yttre-Fällträsket | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Luulajan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Bjurånin valuma-alue |
| Järveen tulevat joet |
Bjurån Ängesträsketistä |
| Laskujoki |
Kamsundet Inre-Fällträsketiin |
| Järvinumero | SE733560-178883 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 25 m mpy. [1] |
| Pituus | 4,395 km [2] |
| Leveys | 1,217 km [2] |
| Rantaviiva | 16,39 km [1] |
| Pinta-ala | 2,24 km² [1] |
| Valuma-alue | 156,49 km² [3] |
| Saaria | 12 |
 Yttre-Fällträsket |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yttre-Fällträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yttre-Fällträsket on 4,4 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 224 hehtaaria eli 2,24 neliökilometriä. Se sijaitsee samassa luode-kaakko-suuntaisessa loivassa laaksossa yhdessä Inre-Fällträsketin kanssa. Järvessä on kaksi järviallasta, jotka jäävät Talluddenin pohjois- ja kaakkoispuolelle ja niitä yhdistää Kallkällkrokenin salmi. Eteläisin järvenosa on 3,3 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Eteläisellä järvenosalla ei ole erityistä nimeä niin kuin luoteisella järvenosalla Nördgrenenillä. Se on 2,0 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Järvenosat eroavat selkeästi toisistaan.[2][1]
Nördgrenen on rantaviivaltaan mutkikas, sillä pienet niemet ja niiden väliset lahdet luovat erityisesti lounaisrannalle moni-ilmeisen rannikon. Sen pohjoispäässä on saari Mörtgrundet ja keskemmällä sijaitsee vielä toinen pikkusaari. Niemet johtuvat pienistä moreenimäistä, jotka vuorottelevat yhtä leveiden välien kanssa. Seudun moreenikenttä on järviä paljon laajempi ilmiö. Kaakoisosan rannikolla on myös moreenimäkiä, mutta mäet eivät ole niin suuria kuin Nördgrenenillä. Sen sijaan järvenpohjassa kulkee laakson suuntainen harjujakso, jonka keskiosa pilkistää esille järvenpinnasta kilometrin pituisena kolmen saaren jatkumona. Kahden saaren nimenä on Storholmen ja Lillholmen. Harjusaari on leveimmillään 40 metriä ja kapeimillaan vain noin 5 metriä leveä. Samaan harjujaksoon kuuluu Inre-Fällträsketin Sladanin salmen etelärannalla kulkeva 1,8 kilometriä harju. Kallkällkrokenin eteläpuolella sijaitsee suurin saari Killingholmen.[2][1]
Kun järven lounaisen sivu on matalaa metsämaata, kohoaa järven vastarannat Kallkällbergetin rinteinä jopa 75 metrin korkeuteen. Korkeimman huipun eteläpuolella sijaitsee sitä matalammat Smörberget ja Abborrtjärnlandet. Järven rantoja asutaan erityisesti Talluddenilla ja Nördgrenenin rannoilla. Järven eteläosa on lähes autio, vaikka 600 metrin päässä rannasta kaakossa sijaitsee Långtjärnin kirkonkylä. Sen kautta kulkee Vitåniin johtava pikkutie. Kamsundetin ylittävä ja Orrbystä tuleva tie seuraa Nördgreneniä kohti luodetta Ängesträskiin. Sieltä haarautuu pikkutie, joka suuntaa järven koillispuolelle.[2][1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 suoritettiin tämän järven lisäksi myös Ångesträsketissä järvenlaskut, joissa järvien vedenpintaa alennettiin niin, että Inre-Fällträsketin vedenpinta saavutettiin.[4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (63,0 %), turve (17,6 %), hiekka tai sora (2,9 %), siltti (0,7 %) ja kallioalue (7,1 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yttre-Fällträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Bjurånin sivujoen valuma-alueeseen [5]. Bjurånin valuma-alueen pinta-ala on noin 190 neliökilometriä (km²), joka on noin 5 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta [6][7]. Järvi on Bjurånin läpivirtausjärvi ja luusuassa sen valuma-alueen pinta-ala on 156,5 km². Järven luusuassa veden keskivirtaaman (MQ) arvioidaan olevan noin 1,6 m³/s [a]. Runsain vedenvirtaus kiertää vain Talluddenin matkallaan Inre-Fällträsketiin. Järven kaakkoispää jää virtauksen suhteen umpiperäksi. Järven omaa lähialuetta on vain 33,4 km² ja siksi on lähialueen ojilla ja puroilla on vain pieni vaikutus järven vedenvaihtoon. Poikkeuksen tekee kaakkoispäähän laskeva Svartbäcken, jonka pääuoman pituus on lähes viisi kilometriä, ja jonka valuma-alueella sijaitsee yhdeksän lampea. Kartan mukaan järveen tulee tämän lisäksi seitsemän muuta puroa ja eräs Stockbäcken, joka laskee lähialueen suurimmasta järvestä Abborrtjärnetistä. Bjurån yhtyy kuuden kilometrin päässä Rånejokeen, joka laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][3][7][8]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) (suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 27.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Yttre-Fällträsketin järvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 27.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Yttre-Fällträsket (SE733560-178883) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 27.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Sänkta och torrlagda sjöar, SMHI, Hydrologi 62, 1995, viitattu 28.11.2020
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 27.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 27.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Bjurån (SE733092-178882) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 27.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 27.11.2020 (ruotsiksi)