Yrjö Turkama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yrjö Kustaa Turkama, vuoteen 1938 Durchman (s. 6. toukokuuta 1932 Pielavesi) on suomalainen eläköitynyt yritysjohtaja ja mainosalan yrittäjä ja vaikuttaja, joka on saanut kauppaneuvoksen arvonimen.[1]

Turkaman vanhemmat olivat piirieläinlääkäri Lauri Fredrik Turkama ja Mirja Meeri Marjatta Korhonen. Turkama tuli ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta vuonna 1952 ja valmistui merkonomiksi Helsingin Kauppaoppilaitoksesta vuonna 1955. [1][2][3]

Hän oli Sammon Rulla Oy:n apulaismyyntipäällikkö 1954–1956, Oy Lintas Ab:n mainospäällikkö 1956–1959, Mainostoimisto Oy SEK Ab:n osastopäällikkö 1959–1963 ja Turkama & Kumppanit Oy Mainostoimiston osakkaana toimitusjohtaja 1963–1987, johtokunnan puheenjohtaja 1963–1980, hallituksen jäsen 1981–1987 ja sitten hallituksen puheenjohtaja. Advisor-yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja Turkama oli 1987–1992. Hänellä oli myös lukuisia oman alansa ja muita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Kauppaneuvoksen arvonimen Turkama sai vuonna 1983. Hän on saanut myös Mainonnan monitaho -palkinnon.[1][2][3]

Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1963–1973 oli ekonomi Kirsti Hildur Mäkelä ja toinen puolisonsa vuosina 1978–1988 liikkeenharjoittaja Sirkkaliisa Vesa. Kolmannen puolisonsa hammaslääkäri Vilja Kaarina Valtosen kanssa Turkama avioitui vuonna 1990.[1][2][3]

Yrjö Turkama vetäytyi mainosalalta vuonna 1992 Advisor -konsernin konkurssin myötä ja siirtyi maanviljelijäksi tilalleen Sysmään.[4]

  1. a b c d Henttinen, Annastiina: Kauppaneuvos Yrjö Turkama (1932–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.10.2023.
  2. a b c Kuka kukin on 1978, s. 1019. Viitattu 27.10.2023.
  3. a b c Merkkipäivät. Mainosmies palasi maalaisjuurilleen. Etelä-Suomen Sanomat, 5.5.2002, nro 122, s. 34. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.10.2023. (ei-vapaa)
  4. Arola Heikki: Mainoskonserni Advisor konkurssiin Yrjö Turkama siirtyy 30-vuotiselta mainosuralta tilanhoitajaksi Helsingin Sanomat. 11.4.1992. Viitattu 25.5.2024.