Yrjö Similä
Yrjö Nikolaus Similä (15. elokuuta 1884 Oulu – 17. joulukuuta 1961 Helsinki) oli raatimies ja yritysjohtaja. Hän toimi rakennusteollisuuden alalla. Hän oli Suomen rakennusmestariliiton toiminnanjohtaja 1909–1921, Vakuutus-Oy Louhen toimitusjohtaja 1917–1954, ja Helsingin maistraatin kunnallisraatimies 1924–1954. Hän lahjoitti vuonna 1960 puolisonsa Fanny Similän, o.s. Lindqvist (1879–1973), kanssa Suomen Kulttuurirahastolle 50 miljoonaa markkaa ravintofysiologian tutkimukseen[1].[2][3]
Similä valmistui Oulun teollisuuskoulusta 1903. Hän toimi lääninarkkitehdin apulaisena Oulussa 1903–1907 ja Kiviteollisuus Oy Suomen teknillisenä johtajana Uudessakaupungissa 1908–1909. Vuonna 1909 hän siirtyi Suomen Rakennusmestariliiton sihteeriksi sekä liiton liike- ja kirjallisen toiminnan johtajaksi. Hän toimi Rakennustaito-lehden toimitussihteerinä 1910-1918), päätoimittajana 1913–1923 ja taloudenhoitajana 1910–1923 sekä Rakentajain Kalenterin suomen- ja ruotsinkielisten painosten päätoimittajana 1917–1921. Similän toimesta perustettiin 1917 Rakentajain Kustannus Oy ja hän oli yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 1921 saakka. [3]
Kun Suomen Rakennusmestariliitto päätti ryhtyä toimenpiteisiin oman tapaturmavakuutuslaitoksen perustamiseksi, Similän toiminnan tuloksena perustettiin 1917 Tapaturmavakuutus Oy Louhi Similän ryhtyessä yhtiön toimitusjohtajaksi. Vuodesta 1931 alkaen Similä kuuluu Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan johtokuntaan ja hän oli Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton hallituksen jäsen ja Sosialivakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen. Similä oli mukana perustamassa 1920 Suomen Rakennustyönantajain liittoa ja hän oli liiton asiamiehenä vuoteen 1927 saakka. Similä vaikutti myös 1923 perustettujen Suomen Putkijohtotyönantajain liiton ja Suomen Rakennusaineteollisuuden Työnantajaliiton perustamiseen ja toimi molempien liittojen asiamiehenä. Similä oli Suomen Rakennusmestariliiton kunniajäsen ja liitto maalautti hänen muotokuvansa 1930.[3] . Vuonna 1924 Similä valittiin pääkaupungin rakentajapiirien yhteistyön tuloksena Helsingin kunnallisraatimieheksi. Niinpä hän oli jäsenenä valtion asuntokomiteoissa, Suomen Kaupunkien liiton rakennusneuvostossa, Helsingin liikennekomiteoissa ja Suomen Automobiiliklubin hallituksessa sekä oli lukuisten muiden kunnallisten komiteain jäsenenä ja puheenjohtajana. [3]
Similän ulkomaanmatkojen ansiosta vuonna 1917 Helsingissä pidettiin Suomen ensimmäinen asuntokongressi ja vuonna 1919 Suomen ensimmäiset rakennuspäivät ja niihin läheisesti liittyneet Tampereen asunto- ja rakennuspäivät. Similän vaikutuksesta Suomen rakentajapiirit osallistuivat Lontoossa 1920 pidettyyn kansainväliseen asunto- ja asemakaavakongressiin. Kun 1927 pidettiin Tukholmassa ensimmäiset pohjoismaiset rakennuspäivät, Similä toimi Suomen toimikunnan sihteerinä ja hänen aloitteestaan päätettiin alkaa pitämään pohjoismaisia rakennuspäiviä joka viides vuosi vuorotellen Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Toiset pohjoismaiset rakennuspäivät pidettiin sitten Helsingissä vuonna 1932 Similän toimiessa päivien päätoimikunnan sihteerinä.[3]
Hänen veljensä oli pianisti, orkesterinjohtaja Martti Similä.[2]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen rakennusmestariliiton Helsingin osasto 1906-1916 : lyhyt kertomus. Suomen rakennusmestariliitto, Helsinki 1916
- Suomen rakennusmestariliitto : 1905-1915. Suomen rakennusmestariliitto, Helsinki 1916
- Sota-ajan rakennustoimintaa muissa maissa : havaintoja marras-joulukuussa 1918 suoritetulta opintomatkalta. Rakentajain kustannus, Helsinki 1919
- Asunto-olot ja yhteiskunta : valikoima kirjoituksia nykyhetken tärkeästä asiasta. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
- Työnantajat ja työntekijät. WSOY 1922
- Talvityöttömyys ja rakennustoiminta : komiteanmietintö. Helsinki 1924
- Suomen putkijohtotyönantajain liitto 1922-1932. Suomen putkijohtotyönantajain liitto, Helsinki 1932
- "Mestari-laulajat" 1915-1940 : Helsingin rakennusmestariyhdistyksen mieskuoron vaiheista 25 vuoden aikana ; tekijät Yrjö Similä ja J. M. Mäkiö ; kansilehti Signe Hammarsten-Jansson ; muut kuvat Eero Lehikoinen. Helsinki 1940
- Rakennusmiehiä ja -mestareita. 1, Muistelmia neljän vuosikymmenen varrelta. Rakentajain kustannus-oy, Helsinki 1940
- Vakuutusosakeyhtiö Louhi 1917-1942 : julkaistu yhtiön 25-vuotispäivän johdosta maaliskuun 21 p:nä 1942. Louhi, Helsinki 1942
- 70 vuotta rakennustoimintaa : oy. Renlund ab. 1874-1944. Renlund, Helsinki 1944
- Suomen rakennustyönantajaliitto 1920-1945 ; kirj. Yrjö Similä, Paavo Kyrenius. Suomen rakennustyönantajaliitto, Helsinki 1945
- Putkijohtotyönantajainliitto 1922-1947. Putkijohtotyönantajainliitto, Helsinki 1947
- Rakennusmiehiä ja -mestareita. 2, Muistelmia viiden vuosikymmenen varrelta. Rakentajain kustannusosakeyhtiö, Helsinki 1955
- Pohjoispohjalainen Similä-suku Genealogian Sursillianan valossa ; koonnut Yrjö Similä ; kuv. Kalle Patoluoto. Similä-suku, Helsinki 1961
Toimitustöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen rakennusmestariliitto 1905-1955 : juhlajulkaisu ; toimikunta Yrjö Similä ym. Suomen rakennusmestariliitto, Helsinki 1955
- Kuta pitempi vyö - sitä lyhyempi elämä : ajattelemisen aihetta ja neuvoja liikapainoisille ; toim. Yrjö Similä. Kauppiaitten kustannus, Helsinki 1960
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otto Weyerstall : Sementti, betoni ja rautabetoni : alkeisoppikirja ; tekijän ja asiantuntijain avulla korjattu ja tarkistettu painos, suomentanut Yrjö Similä. Kirja, Helsinki 1913
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen kulttuurirahaston nimikkorahastot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1467
- ↑ a b c d e 50-vuotias. Raatimies Yrjö Similä, Helsingin Sanomat, 15.08.1934, nro 217, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.08.2024
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansallisbiografia (maksullinen artikkeli)
