Yrjö Juuti
Yrjö Veikko Juuti (24. kesäkuuta 1891 Kiihtelysvaara – 9. joulukuuta 1930 Helsinki[1]) oli suomalainen toimittaja.
Yrjö Juutin isä oli kansakoulunopettaja K. J. Juuti ja veli opettaja, toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Toimi Juuti.[2][3] Hän valmistui ylioppilaaksi Joensuun lyseosta vuonna 1909, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1914 ja vihittiin maisteriksi vuonna 1919.[1]
Juuti työskenteli sijaisopettajana Joensuun lyseossa ja Pohjois-Karjalan kansanopistossa vuonna 1910, Ylioppilaslehden toimitussihteerinä vuosina 1913–1914,[4] Kauppalehden toimitussihteerinä vuosina 1916–1917, Laatokan päätoimittajana vuosina 1917–1918, Karjalan Sanomien päätoimittajana vuonna 1918 ja jälleen Kauppalehden toimituksessa vuosina 1919–1920[1]. Hän toimi Itä-Karjalan toimituskunnan sihteerinä ja valtioneuvoston kirjaajana vuonna 1920, suojeluskuntien yliesikunnan sanomalehtijaoston päällikkönä vuonna 1921 ja Satakunnan Kansan toimittajana vuonna 1922. Vuonna 1924 Juuti palasi Kauppalehteen, jonka päätoimittaja hän oli vuodesta 1929.[5]
Juuti toimi Karjalaisen osakunnan kuraattorina vuosina 1919–1921, Turun yliopiston matka-asiamiehenä vuosina 1921–1923 ja Pohjois-Karjalan Kansallisliiton piirisihteerinä vuoden 1927 vaaleissa. Hän julkaisi Karjalan Sanomissa tutkimussarjan Käkisalmen läänin oloista 1656–1663.[4]
Hänen poikansa oli toimittaja Jyrki A. Juuti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maisteri Yrjö Juuti (muistokirjoitus). Uusi Suomi, 10.12.1930, s. 4.
- ↑ Yrjö Juuti. Karjalan maa, 11.12.1930.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Toimi Juuti
- ↑ a b Yrjö Juuti (muistokirjoitus). Karjalainen, 11.12.1930, s. 2.
- ↑ Maisteri Yrjö Juuti (muistokirjoitus). Helsingin Sanomat, 10.12.1930, s. 3.