Yritysvastuulaki
Yritysvastuulaeilla tarkoitetaan erilaisia lakeja, joiden avulla yritysten aiemmin vapaaehtoiseksi katsottua ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta pyritään saamaan sitovan sääntelyn piiriin.[1] Yritysvastuulaeilla on usein ekstraterritoriaalinen ulottuvuus, eli lakien avulla valtiot pyrkivät sääntelemään alueellaan toimivien yritysten toimintaa oman valtionsa rajojen ulkopuolella.
Useat ihmisoikeuksiin keskittyvät yritysvastuulait perustuvat YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevissa ohjaavissa periaatteissa määriteltyyn huolellisuusvelvoitteeseen.[2]
Ranska
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2017 Ranskan parlamentti hyväksyi niin kutsutun huolellisuusvelvoitelain (duty of vigilance law, loi sur le devoir de vigilance). Se astui voimaan kuukautta myöhemmin Ranskan perustuslakineuvoston hyväksyttyä kyseisen lain.[3] Lain myötä Ranskan osakeyhtiölakiin tehtiin muutoksia, joissa säädetään yrityksille sitovia huolellisuusvelvollisuuksia (vigilance obligations, l’obligation de vigilance) ja määritellään sanktiot, joita huolellisuusvelvollisuuksien rikkomuksista voi seurata.[4]
Huolellisuusvelvollisuudet on Ranskassa linkitetty vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen. Ranskan huolellisuusvelvoitelain tavoitteena on ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristöhaittoja niin Ranskassa kuin sen rajojen ulkopuolellakin sekä turvata uhrien pääsy korjaavien toimenpiteiden piiriin.[5] Laki viittaa kaikkiin niihin ihmisoikeuksiin, jotka määritellään Ranskan ratifioimissa ihmisoikeussopimuksissa, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän oikeuksia koskevat sopimukset.
Sveitsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsissä lähes sadasta kansalaisjärjestöstä koostuva koalitio ajaa sitovaa yritysten ihmisoikeus- ja ympäristövastuuta koskevaa huolellisuusvelvoitetta kansalaisaloitteen (Vastuullinen yritystoiminta -aloite, Responsible Business Initiative, Konzernverantwortungsinitiative) kautta.[6]
Sveitsin parlamentin alahuoneen lakivaliokunta toi toukokuussa 2018 parlamentin alahuoneen käsiteltäväksi epäsuoran vastaehdotuksen Vastuullinen yritystoiminta -aloitteelle. Sveitsin parlamentin alahuone hyväksyi vastaehdotuksen istunnossaan 14.6.2018.[7] Laki on parhaillaan parlamentin ylähuoneen käsiteltävänä.
Kesäkuussa 2018 hyväksytty Sveitsin parlamentin alahuoneen epäsuora vastaehdotus Vastuullinen yritystoiminta -aloitteelle sisältää sitovan ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen, joka kattaa yritysten koko arvoketjun sekä vahingonkorvausvastuun. Vahingonkorvausvastuu kattaa vain yritysten tytäryhtiöt, ja vastuu on rajoitettu tapauksiin, jotka aiheuttavat henkilövahinkoja tai omaisuushaittoja, ja jotka ovat seurausta sellaisten kansainvälisten standardien rikkomuksista, jotka Sveitsi on ratifioinut.[8]
Yrityksen tytäryhtiöiden aiheuttamien vahinkojen osalta vahingonkorvauskanteissa sovelletaan tuottamuksellisuuden osalta käänteistä todistustaakkaa. Toisin sanoen emoyhtiö ei ole vahingonkorvausvelvollinen jos se osoittaa, että se on noudattanut riittävää huolellisuutta. Emoyhtiö voi välttää vahingonkorvausvelvollisuuden myös jos se osoittaa, ettei se pystynyt vaikuttamaan tytäryhtiön toimintaan. Laki koskee yrityksiä jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista: niiden tilikauden tase on 40 miljoonaa Sveitsin frangia (n. 35 miljoonaa euroa), tulos 80 miljoonaa frangia (n. 69 miljoonaa euroa) tai jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä. Lisäksi laki koskee pienempiä yrityksiä jotka toimivat korkean riskin toimialoilla.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yritysvastuulaki turvaa kunnon työn Kepa.fi. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Yhdistyneet kansakunnat: Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneiden kansakuntien ”suojele – kunnioita – korjaa” -kehyksen täytäntöönpano 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö.
- ↑ Décision n° 2017-750 DC du 23 mars 2017 Conseil constitutionnel. Viitattu 8.8.2018. (ranska)
- ↑ LOI n° 2017-399 du 27 mars 2017 relative au devoir de vigilance des sociétés mères et des entreprises donneuses d'ordre | Legifrance www.legifrance.gouv.fr. Viitattu 8.8.2018. (ranska)
- ↑ Brabant, S. ja Savourey, E: France's Corporate Duty of Vigilance Law – A Closer Look at the Penalties Faced by Companies business-humanrights.org. 2017. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Coalition – Swiss Coalition for Corporate Justice Swiss Coalition for Corporate Justice. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018. (englanti)
- ↑ Compromise remains open – Swiss Coalition for Corporate Justice Swiss Coalition for Corporate Justice. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018. (englanti)
- ↑ Swiss Coalition for Corporate Justice: How does the parliamentary counter-proposal differ from the popular initiative (RBI)? corporatejustice.ch. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ NZZ | Seite nicht gefunden (404) Neue Zürcher Zeitung. Viitattu 8.8.2018. (saksa)