Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä (YHOJ) määrittelee tietyssä maassa toimivien yritysten sidosryhmien suhteita päätöksenteossa ja vastuunkannossa. Tärkeimmät sidosryhmät ovat kunkin yrityksen johto, hallitus, osakkeenomistajat ja työntekijät. Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on ympäristö, jossa määräytyy, millainen on eri sidosryhmien vaikutusvalta yritysten asioissa.

Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä koostuu erilaisista ajan myötä muodostuneista käytänteistä eli tavoista. Niitä voi olla esimerkiksi tapa, jota noudattaen johtokunnan jäseniä yleensä haetaan ja nimitetään tehtäväänsä. Kokonaisuuteen kuuluu myös säädöksiä, jotka koskevat tilinpitoa ja mm. yrityksen tuloksesta annettavia tietoja. Järjestelmän tärkeä osa ovat myös erilaiset valvovat viranomaiset, kuten kilpailuvirasto ja työviranomaiset. Yrityksen perustajan tai johtajan on otettava näiden – ja monien muiden – tahojen vaatimukset huomioon päätöksissään.

Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä antaa kullekin yritykselle välineet tavoitteiden saavuttamiseen ja saavutusten seurantaan. Hyvä YHOJ antaa yrityksen hallitukselle ja johdolle sellaisia kannustimia, jotka ohjaavat heitä toimimaan yrityksen ja sen osakkeenomistajien edun mukaisesti.[1]

Englanninkielessä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää kutsutaan ilmauksella corporate governance. Suomenkielessä on puhuttu myös hyvästä hallintotavasta tai jopa hallinnointikoodista. Terminä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on vakiintumassa, sillä sitä käytetään esimerkiksi Euroopan unionin vihreän kirjan suomenkielisessä käännöksessä.[2]

  1. OECD. 2004: OECD Principles of Corporate Governance. Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
  2. Euroopan komissio. 2011: EU:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva kehys. Vihreä kirja. Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.