Yleinen kansalaispalvelus (Ranska)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ohjelman logo

Yleinen kansalaispalvelus (ransk. Service national universel, lyh. SNU) on Ranskassa käytössä oleva ohjelma, jolla koordinoidaan nuorille sopivaa ja julkiselle sektorille tehtävää vapaaehtoistyötä. Kansalaispalveluksen idea on virallisesti edistää yhteiskunnallista koheesiota ja yhteiskunnallista toimeliaisuutta.[1]

Ajatus nuorille suunnatusta kansalaispalveluksesta oli yksi Emmanuel Macronin vaalilupauksista vuoden 2017 presidentinvaaleissa. Seuraavana vuonna opetusministeri Jean-Michel Blanquer ilmoitti, että nuorille suunnattu kansalaispalvelus otettaisiin käyttöön vuonna 2019.[2] Alkujaan ideana oli luoda pakollinen vähintään kuukauden mittainen palvelus, joka suoritettaisiin 18–21 -vuotiaana ja mitä kautta nuoret saisivat "suoraa kokemusta asevoimista". Tästä kuitenkin luovuttiin, koska ohjelman katsottiin kuormittavan maan asevoimia liikaa.[3] Ohjelman alkaessa siihen osallistuminen muutettiin myös vapaaehtoiseksi.[1]

Vuonna 2018 arvioitiin, että ohjelman ylläpitäminen maksaisi vuodessa 1,6 miljardia euroa, minkä lisäksi sen aloittaminen maksoi 1,75 miljardia euroa.[3] Samana vuonna YouGovin julkaisemasta kyselystä kävi ilmi, että 60 % ranskalaisista kannatti 3–6 kuukauden pituista pakollista kansalaispalvelusta.[4]

Palvelus toteutetaan siten, että 15–17 -vuotiaat osallistuvat aluksi 12-päiväiseen koulutukseen kotiseutunsa ulkopuolella. Tämän jälkeen nämä suorittavat vapaaehtoisen palveluksen joko siviilipalveluksena julkisella puolella tai armeijan reservissä. Palvelus kestää 84 tuntia ja se suoritetaan vuoden aikana. Palveluksen jälkeen henkilöt voivat ilmottautua vapaaehtoisiksi tekemään vähintään kolmen kuukauden ajan, kunnes nämä täyttävät 25. Osallistuminen ohjelmaan on nuorille maksutonta.[1]

12-päiväinen koulutus toteutetaan leirin muodossa ja sen aikana harjoitellaan erilaisia kansalaistaitoja ja riskienhallintaa sekä osallistutaan "tasavaltalaisiin riitteihin".[5] Riitteihin kuuluvat mm. lipunnosto ja kansallislaulun laulaminen.[1]

Tammikuussa 2024 pääministeri Gabriel Attal ilmoitti, että ohjelmasta on tarkoitus sisällyttää oppivelvollisuuteen ja sitä kautta tehdä pakolliseksi viimeistään vuoteen 2026 mennessä.[6] Tavoitteena on aloittaa pakollinen palvelus syyskuusta 2024 lähtien. Osa departementeista on jo osallistunut kokeiluun aiheen tiimoilta.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]