Yläneen työväentalo
| Yläneen työväentalo | |
|---|---|
 Yläneen työväentalo |
|
| Osoite | Haverintie 28 |
| Sijainti | Yläne, Pöytyä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Suunnittelija | rakennusmestarit K. J. Vallin ja R. Kajander |
| Rakennuttaja | Yläneen Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Yläneen Työväenyhdistys Pelastaja ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | hirsi/lauta |
| Kerrosluku | 1 ½ |
| Kerrosala | 356 m2 |
 |
|
Yläneen työväentalo on Pöytyän kuntaan kuuluvan Yläneen keskustan läheisyydessä sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yläneen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1901 ja yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen marraskuussa 1905. Vuoden 1905 lopussa yhdistyksessä oli 177 jäsentä, joista 76 oli naisia. Yhdistyksellä oli oma laulukuoro ja soittokunta. Lukusaliin oli tilattu seitsemän sanomalehteä. [1] Yhdistyksen jäsenistö koostui kartanoiden työntekijöistä ja käsityöläisistä. Yhdistys kokoontui alkuaikoina kartanonomistaja Frans Björnin omistamissa Uudessakartanossa ja Vanhassakartanossa. Oman talon rakentaminen lähti liikkeelle kartanonomistajan aloitteesta. Frans Björn kehotti yhdistystä rakentamaan oman talon Kappelniityn mäkeen Björnin omistamalle maalle. Björn nuorempi vuokrasi tontin työväenyhdistykselle 50 vuodeksi 50 pennin vuosivuokrasta ja myi kaksi vanhaa riihirakennusta yhdistykselle rakennustarpeiksi 50 markalla.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehdotukset työväentalon rakennussuunnitelmista tekivät yhdistyksen jäsenet rakennusmestarit K. J. Vallin ja R. Kajander. Jälkimmäisen piirustukset olivat pohjana talon rakentamiselle ja Kajander vastasi myös rakentamisesta, kun taas ikkunat ja ovet toteutettiin Vallinin suunnitelmien mukaan.[3] Työväentalo oli alkujaan suorakaiteen muotoinen ja se maalattiin punaiseksi vuonna 1908. Taloa laajennettiin pihan puolelle vuonna 1917. Laajennusosaan tehtiin pikkusali, eteinen ja vahtimestarin asunto. Juhlasalin katto uusittiin yhdistyksen 50-vuotisjuhliin vuonna 1951. Talon peltikatto uusittiin vuosituhannen taitteessa.[2][3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastavalmistunut työväentalo oli kunnan ensimmäinen julkinen kokoontumistila eivätkä poliittiset raja-aidat olleet esteenä työväentalon tapahtumiin osallistumiselle. Talolla järjestettiin iltamia ja tansseja, jotka houkuttelivat erityisesti nuorta väestöä. Taloa käytettiin myös kuntakokousten pitopaikkana sekä hääjuhliin. Yhdistyksen oma näytelmäseura kukoisti 1930-luvulla. Elokuvien esittäminen aloitettiin talolla sotien jälkeen ja sitä varten talon toiseen päätyyn rakennettiin tiilinen konehuone. Elokuvien esittämisestä vastasi Yläneen Elokuvat Oy, joka vuokrasi tilat yhdistykseltä. Toiminta oli kannattavaa muutaman vuoden. 1950-luvun alkupuolella osakeyhtiö lopetti esitykset. Vaikka toiminta oli tappiollista, työväenyhdistys jatkoi elokuvien esittämistä aina vuoteen 1963 asti. Television yleistyminen kodeissa hiljensi työväentalon toimintaa. 1960—1970-luvuilla taloa käytettiin kunnan nuorisotilana ja kokousten pitopaikkana. Talolla on järjestetty tanssileirejä ja sitä on käytetty majoitustilana Pyhän Henrikin vaelluksella. Paikallinen Himolan teatteri on käyttänyt taloa 2010-luvulla. Vahtimestarin asunnossa asuu vuokralainen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yrjä Sirola, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1905 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ a b c Linkoranta, Tauno: Seurantalot 2020: yhdistystalot mukana muutoksessa. Varsinais-Suomen kylät ry, 2020. ISBN 978-952-94-3304-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Willner, Margareta: Varsinais-Suomen työväentalot. Turun kaupungin historiallinen museo, 1978.