Ylä-Savon Kotiseutumuseo
| Ylä-Savon kotiseutumuseo | |
|---|---|
 Ylä-Savon kotiseutumuseo |
|
| Tyyppi |
kotiseutumuseo kulttuurihistoriallinen museo |
| Sijainti |
Virrankatu 4 74100 Iisalmi |
| Perustettu | 1946 |
| Kotisivut | http://www.ylasavonkotiseutumuseo.fi |
| Koordinaatit | |
 Ylä-Savon kotiseutumuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ylä-Savon kotiseutumuseo on kotiseutumuseo Iisalmen kaupungissa Pohjois-Savossa. Museoon kuuluu yhteensä 13 rakennusta, joista vanhin on 1700-luvulta. Museoalueen rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla. Ylä-Savon kotiseutumuseon museotoiminnasta vastaa Ylä-Savon kotiseutuyhdistys ry. Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Kotiseutumuseon näyttelytoiminnan tehtävänä on Ylä-Savon kulttuurihistoriaan liittyvä esittely, opetus ja tiedonvälitys. Ylä-Savon kotiseutumuseo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa Poroveden rannalla. Vieremän Kumpumäeltä tuodun päärakennuksen sydän on noin 300 vuotta vanha savutupa. Alueella on lisäksi eri puolilta Ylä-Savoa siirrettyjä rakennuksia, kuten aittoja, navetta, savusauna, lato, riihi, nuottakota, sepän paja sekä tuulimylly. Museossa voi tutustua talonpoikaiskulttuurin tapoihin sekä maanviljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään kansanomaiseen esineistöön. Lisäksi esillä on säätyläiskodin kalusteita, käsityöläisten työvälineitä ja kattava rahakokoelma. Alakerrassa kerrotaan myös kuuluisasta Koljonvirran taistelusta vuodelta 1808. Pysyvän näyttelyn lisäksi kotiseutumuseolla on kesäisin vaihtuvia näyttelyitä sekä tapahtumia yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille. Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön. Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.[2]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylä-Savon kotiseutumuseon kokoelmiin kuuluu noin 4 500 esinettä. Kokoelma käsittää lähinnä yläsavolaista talonpoikaisesineistöä niin maatalouden, käsityön kuin kotitaloudenkin saralta. Talonpoikaisesineistön lisäksi museolla on ns. sotahuone, johon on kerätty toiseen maailmansotaan liittyvää esineistöä, kuvia sekä tekstejä. Oman kokonaisuutensa museon kokoelmissa muodostaa myös ns. keisarin kalusto, joka sisältää Iisalmen vanhassa pappilassa 1800-luvun alussa olleen kustavilaiskaluston. Kalusto on entisöity vuonna 2004 ja sen ympärille on luotu kustavilaistyylinen miljöö museon alakerrassa sijaitsevaan huoneeseen. Vuonna 2006 museon alakerran perusnäyttely uusittiin kokonaisuudessaan. Kotiseutumuseon pihapiirissä on sekä kalustolato että itäsuomalainen riihi. Kalustolatoon on rakennettu vuonna 2017 hevosvetoisia ajoneuvoja esittelevä näyttely. Riiheen on rakennettu vuonna 2018 vanhoja maatalouskoneita esittelevä näyttely.[3]
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museon päärakennus on siirretty museoalueelle Vieremän Kumpumäestä vuonna 1954. Rakennuksen alle on valettu ennen siirtoa betonikellari, joka nykyäänkin toimii museon näyttely- sekä varastotiloina. Päärakennus on ollut alun perin sisäänpäin lämpiävä savutupa, joka on rakennettu aivan 1700-luvun alussa. Rakennukseen on sittemmin lisätty muita huoneita, jotka nykyisin toimivat muun muassa museon keittiönä ja konttorina. Päärakennuksen savutuvassa oleva uuni on tuotu paikalle Kiuruveden Heinäkylästä ja ikää sillä on noin 300 vuotta. Tuvan lattialankut, seinänvieruspenkit sekä tuvan pöytä ja penkit ovat Pielaveden Pahkamäeltä. Päärakennuksen pärekatto on uusittu vuonna 2001. Tuulimylly on siirretty museoalueelle vuonna 1963 Lappetelän kylästä Iisalmesta. Mylly on valmistettu alun perin Martikkalan saarella vuonna 1862 ja se on tyypiltään jalkamylly. Myllyn pärekattoa on uusittu vuosina 2003 sekä 2004. Museoalueen rannalla oleva nuottakota on siirretty Lampaanjärven Pohjoislahdesta vuonna 1967. Liha-aitta puolestaan on siirretty Kangaslammin vanhainkodilta Iisalmesta vuonna 1968. Vaateaitta on tullut Paaslahden Simppalasta vuonna 1973 ja suurin eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Museonpihapiirissä on myös navettarakennus, jonka jatkeena toimii lato. Rakennuskokonaisuus on siirretty Ryhälänmäen kylästä vuonna 1970. Aittarivistön takaa museoalueen reunalta löytyy vielä sepän paja, joka on eloaitan tapaan siirretty Iirannan Ihalasta vuonna 1974. Kotiseutumuseon alueelle on myös siirretty ja kunnostettu perinteinen suomalainen savusauna. Saunarakennus on siirretty museoalueelle Vieremäjoen varresta vuonna 2016 ja kunnostettu ennalleen vuonna 2017. Savusauna on vanhin suomalaisista saunatyypeistä.Museoalueella on myös itäsuomalainen riihi, joka on siirretty alueelle talvella 2017-2018 Iirannan Ihalasta. Riihi on maatilan rakennus, jossa ennen kuivattiin ja puitiin viljaa. Kotiseutumuseon riihi on kunnostettu ennalleen vuonna 2018 ja sisällä riihessä on vanhoja maatalouskoneita esittelevä näyttely. Museon alueella on myös pohjalaista tyyppiä oleva luhtiaitta, joka on siirretty alueelle talvella 2019 Iirannan Ihalasta. Luhtiaitta on maatilan kaksikerroksinen hirsiaitta, jossa on huoneet sekä ala- että yläkerrassa ja lisäksi yläkerrassa luhtisola. Kotiseutumuseon luhtiaitta on kunnostettu ennalleen vuonna 2019. [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930-1969.
- Tapio Mähösen muistiinpanoja museon historiasta.
- Ylä-Savon Kotiseutumuseo.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ylä-Savon Kotiseutumuseo.
- ↑ Ylä-Savon kotiseutumuseon historia. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylä-Savon kotiseutumuseon kokoelmat. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylä-Savon Kotiseutumuseon rakennukset. (Arkistoitu – Internet Archive)