Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää

Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää on sanonta, jota käytettiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja osittain sitä ennenkin.

Sanonnan alkuperä on joko vuodelta 1889, 1890 tai 1891 Lappeenrannan varuskunnasta, jolloin harjoituksilla oli ollut Suomen kaartin sotilaita ja venäläisiä sotilaita. Vilho Manninen kertoo sanonnan alkuperän olevan lähtöisin siitä, että suomalainen sotilas oli kehunut lyövänsä kymmenen venäläistä (”ryssää”), mistä oli kantautunut tieto venäläiselle kenraalille. Kun suomalaisen eteen oli tullut kymmenen venäläistä, hän oli lyönyt heidät maahan ja huitonut lopuksi ilmaa sekä pyytänyt kymmenen lisää. Lisää venäläisiä ei tullut, mutta venäläinen kenraali oli tarjonnut suomalaiselle suuren tupakka-annoksen palkinnoksi.

Historian dosentti Ali Pylkkäsen mukaan ”Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää” -asennetta ruokittiin Suojeluskunnissa. Suojeluskuntien opetuksessa käytettiin esimerkkinä Joutselän taistelua vuodelta 1555. Taistelun jälkeen Ruotsin joukkojen päällikkö Henrik Klaunpoika Horn kirjoitti kuningas Kustaa Vaasalle, että taistelussa sata suomalaista vastasi tuhatta venäläistä.

Sanonta laajeni sittemmin nyrkkeilemisestä, painista tai tappelusta tarkoittamaan suomalaisten taistelukykyä sodassa. Se esiintyy myös Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas. Vanhalan todetessa ”Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää” Lahtinen vastaa ”Kyllä kai. Mutta mitäs sitten tehdään, kun tulee se yhdestoista?”

Sana ”ryssä” on ollut Suomen suuriruhtinaskunnan alkuaikoina myös neutraali ja se on muun muassa Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutuksen suomenkielisessä käännöksessä käytössä sanassa Ryssänmaa tarkoittaen Venäjän keisarikuntaa. Sana muuttui kielteiseksi tai erityisen kielteiseksi vasta niin kutsuttuina sortovuosina postimanifestin ja erityisesti helmikuun manifestin jälkeen.