Yiguandao

Wusheng Laomun (無生老母) symboli. Wusheng Laomu on yiguandaon kunnioittama alkuvoima tai jumalhahmo.

Yiguandao tai I-Kuan Tao (perint.: 一貫道; yksink.: 一贯道; pinyin: yīguàn dào) on kiinalainen synkretistinen uskonto, joka on saavuttanut suosiota erityisesti Taiwanissa. Uskonto yhdistelee perinteisten kiinalaisten uskontojen opetuksia kristinuskon ja islamin opinkappaleisiin.

Yiguandao perustettiin vuonna 1886 Kiinan itäosissa. Liikkeen nopein kasvu ajoittui 1930-luvulle. Toisen maailmansodan jälkeen Kiinan kommunistihallinto alkoi vainota yiguandaon harjoittajia, minkä seurauksena monet liikkeen jäsenistä pakenivat Taiwaniin.

Yiguandaon opissa ja uskomuksissa on nähtävissä vaikutteita erityisesti uuskungfutselaisuudesta, buddhalaisuudesta ja taolaisuudesta. Yiguandaon harjoittajien tavoitteena on vapautua jälleensyntymisen kehästä ja päästä yhteyteen luojajumala Wusheng Laomun kanssa.

Historia

Yiguandao kehittyi sitä edeltäneestä xiantiandao-uskonnosta. Xiantiandao oli synkretistisesti buddhalaisuutta, taolaisuutta, kungfutselaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistelevä uskonto, joka perustettiin Kiinassa 1700-luvun alkupuolella. Yiguandao peri lukuisia opillisia näkemyksiä xiantiandaosta. Yiguandaon kannattajat itse pitävät uskontoaan osana katkeamatonta hengellistä perinnettä, jonka väitetään ulottuvan xiantiandaon kautta aina kiinalaisen sivilisaation alkujuurille.

Yiguandaon nykymuodossaan voidaan katsoa perustetun vuonna 1886 itäisessä Kiinassa Liu Qingxu -nimisen uskonnollisen vaikuttajan toimesta. Liike pysyi alkuvuosikymmenensä jäsenmäärältään pienenä lahkona. 1930-luvulla liikkeen johtoon nousvivat Zhang Tianran ja Sun Suzhen, joiden johtamana liike alkoi kasvaa nopeasti ja laajeta myös alkuperäisen tukialueensa ulkopuolelle. Liike onnistui laajenemaan Kiinan sisällissodasta huolimatta ja saavutti jonkin verran kannatusta myös japanilaisten miehittämillä alueilla.

Zhang Tianran kuoli vuonna 1947. Zhangin kuoleman seurauksena liike hajosi Sun Suzhenin johtamaan valtavirtalinjaan sekä Zhangin vaimon Liu Shuaizhenin johtamaan pienempään mutta silti toiminnaltaan aktiiviseen linjaan. Molemmat linjat väittivät jatkavansa Zhangin kautta välittyvää hengellistä perintöä.

Sun Suzhen, eräs Yiguandaon tärkeimmistä johtohahmoista.

Kiinan kommunistivallan nousu merkitsi liikkeen toimintaedellytysten romahtamista Manner-Kiinassa. Yiguandao oli saavuttanut huomattavan paljon kannatusta, ja liikkeen jäseniä esiintyi taajasti myös kommunistisen puolueen sisällä. Kommunistivallan vakiinnuttua liikettä alettiin kuitenkin pitää hallinnonvastaisena uskonnollisena salaseurana, ja sitä myös syytettiin japanilaismiehittäjien ja Kuomintangin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Liikkeen johtohahmoja teloitettiin ja vangittiin ja rivikannattajia pakotettiin luopumaan yhteyksistä liikkeeseen. Liikkeen tärkeimmistä johtohahmoista Liu Shuaizhen teloitettiin vuonna 1957, mikä johti pian koko Liun johtaman perimyslinjan kuihtumiseen Manner-Kiinassa.

Sun Suzhen puolestaan onnistui pakenemaan Taiwanille vuonna 1954. Myös Taiwanissa yiguandaota pyrittiin aluksi hillitsemään ja sitä syytettiin yhteistyöstä paitsi japanilaisten myös kommunistisen puolueen kanssa. Yiguandao kuitenkin onnistui jatkamaan toimintaansa salassa. Lisäksi koska yiguandaon useat rituaalit ja uskomukset olivat yhteisiä muiden kiinalaisten uskontojen kanssa, pystyivät liikkeen kannattajat jatkamaan uskontonsa harjoittamista ilman, että sitä osattiin aina liittää suoraan kyseiseen uskontoon. Samoin koska yiguandaon opit ja käytänteet olivat taiwanilaisille tuttuja myös muusta kiinalaisesta kansanuskosta, oli Taiwan otollinen maaperä liikkeen nopealle kasvulle.

Sun Suzhenin ohella myös lukuisia muita liikkeen keskushahmoja onnistui pakenemaan Taiwaniin. Nimellä qianren tunnetut uskonnolliset johtajat alkoivat perustaa omia jaostojaan. Jaostojen toiminta oli pitkälti itsenäistä ja toisistaan riippumatonta, vaikka ne kaikki sitoutuivat saman hengellisen tradition noudattamiseen ja ajattelivat kytkeytyvänsä Sun Suzhenin johtamaan perimyslinjaan. Lopputulemana yiguandao muodostui organisaatioltaan hajanaiseksi ja pirstaleiseksi rykelmäksi liikkeitä. Nykyään Taiwanissa toimii noin 19 itsenäistä yiguandao-jaostoa, joilla on vielä yhteensä yli 50 alajaostoa. Taiwanin ohella uskonnolla on aktiivista toimintaa etenkin Hongkongissa.

Opit ja uskomukset

Kosmologinen maailmankuva ja kolme taivasta

Yiguandaon uskonnollinen kosmologia lainaa elementtejä useilta muilta kiinalaisilta uskonnoilta. Erityisen läheisesti yiguandaon maailmankuva on sukua uuskungfutselaisuuden maailmankuvalle. Kuitenkin myös buddhalaisuuden ja taolaisuuden vaikutteita on havaittavissa. Yiguandaon kosmologiset käsitykset ovat kompleksisia ja niiden tulkinnasta kiistellään niin yiguandaoon perehtyneiden tutkijoiden kuin liikkeen kannattajienkin keskuudessa. Joitain yleisesti hyväksyttyjä piirteitä kuitenkin on mahdollista tunnistaa.

Yiguandaon mukaan havaittava todellisuus muodostuu kolmen "taivaan" (tian) vaikutuksesta. Taivaat ovat ”periaatteen (li) taivas” (litian), ”aine-energian (qi) taivas” (qitian) ja ”muotojen (xian) taivas” (xiantian). Käsitteillä on useita yhtymäkohtia kiinalaiseen filosofiaan ja muihin kiinalaisiin uskontoihin, mutta niitä tulkitaan myös yiguandaolle ominaisin tavoin.

Termi li esiintyy paitsi yiguandaossa, myös laajemmin kiinalaisessa filosofiassa ja kiinalaisissa uskonnoissa. Sen merkitystä voidaan tulkita useilla eri tavoilla. Kaikkia näitä yhdistää se, että lin ajatellaan olevan jonkinlainen periaate, järjestys tai kaava, jonka mukaisesti todellisuus ja sen eri kerrokset – kuten aineellinen, yhteiskunnallinen ja moraalinen todellisuus – jäsentyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Merkitykseltään li muistuttaa läheisesti esimerkiksi daon käsitettä. Yiguandaon mukaan abstrakti periaate li inkarnoituu uskonnon tärkeimmäksi jumaluudeksi, Ikuiseksi Äidiksi (Wusheng Laomu). Periaatteen taivas litian on yiguandaossa eräänlainen paratiisi, johon yiguandaon harjoittajien usko hengellisestä pelastuksesta suuntautuu. Yiguandaoon liittymisen kautta ja oikeiden riittien avulla ihmisen uskotaan irtautuvan uudelleensyntymän syklistä (samsara), jolloin hänen sielunsa pääsee litian-paratiisiin.

Termi qi viittaa tavallaan aineelliseen todellisuuteen, jonka olemassaolo on alisteista ja riippuvaista sitä abstraktimmasta listä. Vaikka käsite qi viittaa aineellisuuteen, on se kuitenkin pelkkää havaittavaa aineellista todellisuutta laajempi. Näkyvä aine kuuluu itsestään selvästi qin kategoriaan, mutta myös näkymättömät ilmiöt kuten fysikaalinen energia tai psykologiset ajatukset voidaan katsoa qihin kuuluvaksi. Myös monet kiinalaisten kansanuskontojen maailmankuvaan kuuluvat olennot voidaan katsoa kuuluvaksi qihin. Esimerkiksi kuolleiden esivanhempien sielut tai kansanuskontojen erilaiset jumalhahmot saatetaan lukea tähän kategoriaan.

Muodoilla (xian) tarkoitetaan yiguandaossa luonnollisen aineen ja energian (qi) tapaa järjestyä käsitteellisesti ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Xiantian tarkoittaakin käsitteellisesti ilmaistavaa ja ymmärrettävää maailmaa. Kun aineellisesta todellisuudesta puhutaan käsittein, liikutaan tällöin tarkalleen ottaen muotojen alueella. Muodot eivät ole olemassa itsenäisinä olentoina aineesta tai energiasta riippumatta, vaan muodot syntyvät aineellisen maailman asettamalle perustalle.

Ajan syklinen luonne ja kolme Buddhaa

Yiguandaon pelastuskäsitykselle keskeistä on, että muotoja ja aine-energiaa pidetään jatkuvasti muuttuvina ja luonteeltaan väliaikaisina. Maailmankaikkeuden uskotaan toistuvan syklisesti siten, että 129 600 vuotta kestävä sykli alkaa luomistapahtumalla ja päättyy maailman tuhoutumiseen, jonka jälkeen maailma luodaan jälleen alusta.

Maailman luomisen alussa Wusheng Laomun uskotaan luoneen 9,6 miljardia ”esisielua” (yuanling), jotka kuitenkin ajautuvat erilaisiin synteihin ja menettävät yhteytensä Wusheng Laomuun. Tämän jälkeen sielujen uskotaan elävän vangittuina jälleensyntymisen kehään. Ihmiskunnan pelastamisen uskotaan olevan kolmen buddhan vastuulla. Buddhien uskotaan syntyvän kolmen eri aikakauden rytmittäminä. Aikakausista käytetään nimiä vihreä yang, punainen yang ja keltainen yang.

Vihreän yangin uskotaan ajoittuneen noin vuosille 2600 – 1100 eaa. Kyseisen aikakauden buddhaa kutsutaan yiguandaossa Dipankara Buddhaksi. Punainen yang ajoitetaan vuosille 1100 eaa – 1912 jaa. Punaisen yangin buddhana pidetään Siddhartha Gautamaa. Keltaisen yangin uskotaan alkaneen vuonna 1912. Keltaista yangia pidetään kaoottisena ja traagisena ajanjaksona, joka edeltää ihmiskunnan tuhoa ja jota leimaavat erilaiset katastrofit ja suurtuhot. Yiguandaossa ajankohtaiset katastrofit, kriisit ja onnettomuudet saatetaankin tulkita merkkeinä keltaiseen yangiin liittyvistä lopun ajoista. Keltaisen yangin buddhaa kutsutaan Maitreya Buddhaksi. Maitreya Buddhan ei vielä uskota syntyneen maan päälle, vaan hänen tulonsa uskotaan sijoittuvan tulevaisuuteen.

Buddhien ei uskota voivan pelastaa maailmaa tuholta, ja maailman uskotaan yiguandaossa lopulta väistämättä muuttuvan elinkelvottomaksi, tuhoutuvan ja syntyvän jälleen uudelleen. Yiguandaon pelastuskäsityksen mukaan Maitreya Buddha kuitenkin tulee opettamaan ihmisille keinon vapautua jälleensyntymisen kehästä ja päästä takaisin Wusheng Laomun yhteyteen. Yiguandao myös tekee lähetystyötä, jonka ajatellaan valmistavan ihmisiä Maitreya Buddhan saapumiseen.

Usko paranormaaleihin ilmiöihin

Paranormaaleilla ilmiöillä on varsin vahva asema yiguandaossa. Yiguandao-yhteisöjen välillä on jonkin verran eroa siinä, kuinka laajasti paranormaaleihin ilmiöihin uskotaan ja minkä tyyliset ilmiöt koetaan merkityksellisiksi. Yleensä ilmiöiden koetaan ilmaisevan jonkin jumaluuden, buddhan tai muun uskonnollisen keskushahmon hengellistä läsnäoloa. Ilmiöiden voidaan myös kokea toimivan symbolisina vahvistuksina uskolle ja sen antamille lupauksille.

Eräs yleinen paranormaali uskomus yigundaossa on, että kuolleen yigundaon harjoittajan ruumis ei muuttuisi kuolonkankeaksi. Tätä pidetään merkkinä siitä, että kuolleen uskovaisen sielu on poistunut ruumiista ja päässyt litian-paratiisiin. Toinen yleisesti raportoitu paranormaali ilmiö on buddhien tai muiden kunnioitettujen henkilöiden hahmot, joita kerrotaan havaittavan uhrilahjoina annettavien suitsuketikkujen liekeissä.