Yhtenäiskoordinaatisto

Pääartikkeli: Kartastokoordinaattijärjestelmä

Yhtenäiskoordinaatisto (lyh. YKJ) on yksi kartastokoordinaattijärjestelmän (lyh. KKJ) tasokoordinaattijärjestelmistä. Suomen peruskartat perustuivat vuosina 1972-2005 KKJ:än ja niihin oli painettu YKJ ja peruskoordinaatisto.

Koko maan kattava yhtenäiskoordinaatisto

YKJ on koko maan kattava tasokoordinaattijärjestelmä, joka vastaa KKJ:n tasokoordinaattijärjestelmää KKJ3 (projektiokaista 3) jatkettuna länteen ja itään kattamaan koko Suomen. YKJ:n lyhenteenä voidaan käyttää myös merkintää (Grid27E) tai (KKJ3). Koordinaattijärjestelmän keskimeridiaani on 27 astetta itäistä pituutta. YKJ-koordinaattien yhteydessä puhutaan pohjois- ja itä-koordinaateista (P- ja I-akselista). Keskimeridiaanille on annettu nollasta poikkeava lukuarvo 3 500 000 m tai 3 500 000 m, jotta vältytään negatiivisilta lukuarvoilta. Lukuarvon ensimmäinen luku ilmaisee, että koordinaatti on projektiokaistan 3 koordinaatti. P-koordinaatti puolestaan ilmaisee etäisyyden päiväntasaajalta pohjoiseen. Tietyn Suomessa olevan pisteen YKJ-koordinaatit voidaan siis ilmaista esimerkiksi seuraavasti: P=6700000, I=3500000 tai lyhyemmin: 6700000, 3500000

Tunnusväri

YKJ ruudukko ja/tai lukemat painettiin peruskarttoihin punaisella painovärillä. Peruskoordinaatisto painettiin mustalla. GT-tiekartoista (mittakaava 1:200 000) on ollut saatavilla erikoispainos, johon YKJ ruudut painettiin violetilla värillä.

Käyttösovellukset

YKJ on ollut käytössä sotilaallisella puolella ainakin tykistössä. Viranomaispuolella ainakin Natura-kartoitusten tietoaineistot ja Suomen kattava pelastuspalveluruudukko pohjautuivat YKJ:on.

Käyttö luonnontieteissä ja luontoharrastuksissa

Luonnontutkijat ovat soveltaneet YKJ:a löytöpaikkojen tms. ilmaisemiseen. Ainakin lintujen rengastajien pesäkorteissa, hyönteishavainnoissa ja etiketeissä sekä kasvillisuuskartoituksissa on käytetty pitkään YKJ-koordinaatteja ja YKJ-ruudukkoa. Eliömaantieteessä on vallalla ollut käytäntö pitää (10 km x 10km) = 100 km²:n ruutua "takseerausyksikkönä" esimerkiksi levinneisyyskartoissa. Luonnontieteellisissä käyttötarkoituksissa on tullut tavaksi katkaista I-koordinaattiluvun edestä pois luku 3. Tällöin jälkimmäinen koordinaattiluku on yhtä merkkiä lyhyempi kuin ensimmäinen. Yhden "kymppikilometriruudun" alue voidaan siis ilmaista esimerkiksi seuraavasti: (Grid27E) 670:50. Vuodesta 2009 alkaen I-koordinaattiluvun alusta ei suositella ottamaan lukua 3 pois.

Ruutu, jossa havaintopiste sijaitsee, saa koordinaateikseen kyseisen ruudun vasemman alakulman koordinaatit. Huomaa, että kyseessä ei siis ole sama "kymppikilometriruutu", joka on perinteisen peruskarttalehden kattama. Ilmaisu 6700:500 ilmaisee kohteen sijainnin jo kilometrin tarkkuudella. Pyöristettäessä esimerkiksi digitaalisilta kartoilta mitattuja koordinaatteja mielekkääseen tarkkuusluokkaan ei käytetä normaaleja pyöristyssääntöjä, vaan katkaistaan merkityksettömät luvut koordinaattiluvun "hännästä" pois ilman ylös- tai alaspyöristyksiä.

Rinnakkain tämän Grid27E-systeemin kanssa on hyvin harvoin ollut käytössä UTM-ruudukko. Lähinnä sitä on käytetty ehkä Skandinavian ja Euroopan tasolla tapahtuvissa laajemmissa levinneisyystarkasteluissa.