Yhdysvaltain vapaussodan taistelut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vapaussodan sotaretkien kartta

Yhdysvaltain vapaussodan tärkeimmät taistelutapahtumat lueteltuna.

Tärkeimmät sotaretket ja sotanäyttämöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelut (aikajärjestyksessä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1775

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Lexingtonin ja Concordin taistelut 19. huhtikuuta 1775 Siirtokuntien voitto. Concordiin hyökänneet britit ajetaan takaisin Bostonin.[1]
Bostonin piiritys – 19. huhtikuuta 1775 – 17. maaliskuuta 1776 Siirtokuntien voitto. Brittikenraali William Howe evakuoi Bostonin.[2]
Ticonderogan linnoituksen valtaus 10. toukokuuta 1775 Amerikkalaiset joukot valtaavat brittien vartioiman Fort Ticonderogan.[3]
Bunker Hillin taistelu 17. kesäkuuta 1775 Verinen taistelu, joka päättyy brittien voittoon.[4]
Gloucesterin taistelu 8. elokuuta 1775 Pieni kahakka Massachusettsin rannikolla.[5]
Kemp's Landingin taistelu 14. marraskuuta 1775
Great Bridgen taistelu 28. marraskuuta – 9. joulukuuta 1775 Amerikkalaisten voitto Chesapeakenlahdella.[6]
Québecin taistelu 31. joulukuuta 1775 Brittiläiset torjuvat patrioottien hyökkäyksen Quebeciin.[7]

1776

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Moore's Creekin sillan taistelu Bridge 27. helmikuuta, 1776
Dorchester-harjun linnoittaminen 4. maaliskuuta, 1776 Harjun linnoittaminen oli sotatoimi, jonka avulla Siirtokuntien armeijan ylipäällikkö George Washington päätti Bostonin piirityksen.[2]
Nassaun taistelu 2. maaliskuuta – 3. maaliskuuta, 1776 Amerikkalaiset alukset tekevät iskun Bahamaan sotatarvikkeiden hankkimiseksi.[8]
Riisivenetaistelu 2. maaliskuuta3. maaliskuuta, 1776 Brittien voittoon päättynyt maa- ja meritaistelu Georgian ja Etelä-Carolinan provinssien rajalla.[9]
Cedarsin taistelu 15. maaliskuuta – 16. maaliskuuta, 1776
Trois-Rivièresin taistelu 8. kesäkuuta, 1776 Brittijoukot voittivat Kanadassa käydyn taistelun.
Long Islandin taistelu 27. elokuuta, 1776 Aamerikkalaiset vetäytyvät Long Islandilta ja brittijoukot pääsevät hyökkäämään New York Cityyn.[10]
Kip's Bayn maihinnousu 15. syyskuuta, 1776 Britit valtasivat kenraali Howen johdolla New York Cityn.[11]
Harlemin taistelu 16. syyskuuta, 1776 Amerikkalaiset torjuvat brittien hyökkäyksen Manhattanilla.[12]
Valcourin saaren taistelu 11. lokakuuta, 1776 Brittijoukot ajavat siirtokuntien armeijan pois Champlainjärveltä.
White Plainsin taistelu 28. lokakuuta, 1776 Brittijoukkojen voittoon päättynyt taistelu New York Cityn lähettyvillä.[13]
Fort Washingtonin valtaus 16. marraskuuta, 1776 Kenraali Howen brittijokot vangitsevat 3 000 patrioottia Manhattanilla.[14]
Trentonin taistelu 26. joulukuuta, 1776 Washingtonin johtaman siirtokuntien armeijan ensimmäinen voitto vapaussodassa.[15]

1777

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Toinen Trentonin taistelu 2. tammikuuta, 1777 Amerikkalaisten toinen voitto saa siirtokunnat uskomaan vahvasti Washingtonin taitoihin joukkojen komentajana.[16]
Princetonin taistelu 3. tammikuuta, 1777 New Jerseyn alueella käyty taistelu päättyy amerikkalaisten voittoon.[17]
Bound Brookin taistelu 13. huhtikuuta, 1777
Ticonderogan toinen taistelu 5. heinäkuuta – 6. heinäkuuta 1777
Hubbardtonin taistelu 7. heinäkuuta, 1777 Brittien taktinen menestys, mutta amerikkalaisten strateginen voitto.[18]
Fort Annin taistelu 8. heinäkuuta, 1777
Oriskanyn taistelu 6. elokuuta, 1777 Taistelu käydään lähinnä patrioottien ja lojalistien välillä ilman brittisotilaita. Pitkään rauhassa eläneet irokeesit taistelevat lojalistien puolella ja tuovat voiton Britannialle.[19]
Benningtonin taistelu 16. elokuuta, 1777
Brandywinen taistelu 11. syyskuuta, 1777 Pennsylvaniassa käydyssä taistelussa amerikkalaiset kokevat raskaita menetyksiä.[20]
Paolin verilöyly 11. syyskuuta, 1777 Amerikkalaisten häviöt jatkuvat.[21]
Freemanin maatilan taistelu 19. syyskuuta, 1777 Saratogan taistelujen alkunäytös jatkaa brittien menestystä.[22]
Germantownin taistelu 2. lokakuuta, 1777 Brittien voitto takaa sen, että Philadelphia jää heidän haltuunsa seuraavaksi talveksi.[23]
Red Bankin taistelu 5. lokakuuta – 25. marraskuuta 1777
Bemisin harjun taistelu 7. lokakuuta, 1777
Saratogan taistelu – 17. lokakuuta, 1777 Merkittävä voitto amerikkalaisille. Taistelun jälkeen muun muassa Ranska, Espanja, Hollanti, Venäjä, ja Portugali liittyvät Yhdysvaltoja tukeviin maihin.[24]
Gloucesterin toinen taistelu 25. marraskuuta, 1777
White Marshin taistelu 5. joulukuuta, 1777
Matson's Fordin taistelu 11. joulukuuta 1777

1778

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Freetownin taistelu 25. toukokuuta, 1778
Monmouthin taistelu 28. kesäkuuta, 1778 Ratkaisematon lopputulos, ja samalla vallankumouksen viimeinen suuri taistelu pohjoisissa siirtokunnissa.[25]
Alligator Bridgen taistelu 30. kesäkuuta, 1778
Wyomingin verilöyly 3. heinäkuuta, 1778 Brittiläisten rangerien ja irokeesien tekemä raaka verilöyly amerikkalaisten asutuksilla.[26]
Ushantin toinen taistelu 27. heinäkuuta, 1778
Rhode Islandin taistelu 29. elokuuta, 1778
Baylorin verilöyly Massacre 27. syyskuuta, 1778
Little Egg Harborin verilöyly 15. lokakuuta 1778 Brittien tekemä verilöyly amerikkalaisten leirissä.[27]
Carletonin hyökkäys 24. lokakuuta – 14. marraskuuta, 1778

1779

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Beaufortin taistelu 3. helmikuuta 1779
Kettle Creekin taistelu 14. helmikuuta 1779 Patrioottien voitto nähtiin paikallisten asukkaiden sankaritekona. Samalla voitto nopeutti brittien evakuointia Augustasta.[28]
Vincennesin taistelu 23. helmikuuta – 25. helmikuuta, 1779
Stono Ferryn taistelu 20. kesäkuuta 1779 Huonosti suunniteltu taistelu amerikkalaisilta päättyy brittien voittoon.[29]
Stony Pointin taistelu 16. heinäkuuta, 1779 Prikaatinkenraali Anthony Wayne johtaa amerikkalaisten voittoisaa hyökkäystä New Yorkissa.[30]
Newtownin taistelu 29. elokuuta, 1779
Savannahin piiritys 9. lokakuuta, 1779 Amerikkalais-ranskalaisen armeijan häviö heikentää hetkellisesti maiden välistä liittoutumaa.[31]

1780

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Cape St. Vincentin taistelu 16. tammikuuta, 1780 Britit voittivat Amerikan siirtokuntia tukevan Espanjan laivaston Portugalin rannikolla.[32]
Charlestonin piiritys 29. maaliskuuta, 1780
Birdin hyökkäys Kentuckyyn 25. toukokuuta – 24. kesäkuuta, 1780
Springfieldin taistelu 23. kesäkuuta, 1780
Pekoween taistelu 8. elokuuta, 1780
Camdenin taistelu 16. elokuuta, 1780 Pahin tappio amerikkalaisille koko sodan aikana.[33]
Kings-vuorten taistelu 7. lokakuuta, 1780
Royaltonin hyökköys 16. lokakuuta, 1780

1781

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Cowpensin taistelu 17. tammikuuta, 1781
Guilfordin oikeustalon taistelu 15. maaliskuuta, 1781 Brittiläisten voitto.
Groton Heightsin taistelu 6. syyskuuta, 1781
Eutaw Springsin taistelu 8. syyskuuta, 1781
Yorktownin piiritys 28. syyskuuta – 17. lokakuuta, 1781 Ratkaiseva taistelu, joka johti Yhdysvaltain itsenäistymiseen.[34]
Ushantin toinen taistelu 12. joulukuuta, 1781

1782

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelu Ajankohta Lopputulos
Battle of Sadrasin taistelu 17. helmikuuta, 1782
Pyhien saarten taistelu 9. huhtikuuta – 12. huhtikuuta 1782
Blue Licksin taistelu 19. elokuuta, 1782 Brittien ja heidän intiaaniliittolaistensa voitto nykyisessä Kentuckyssä.[35]
Combahee-joen taistelu 27. elokuuta, 1782
*Taistelussa ei ole kirjattu kuolleita.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Berleth, Richard: Bloody Mohawk. Black Dome Press, 2009. ISBN 978-1883789664 (englanniksi)
  • Lanning, Michael Lee: The American Revolution 100: The People, Battles, and Events of the American War for Independence, Ranked by Their Significanc. Sourcebooks, Inc, 2009. ISBN 978-1402221156 (englanniksi)
  • Savas, Theodore & Dameron, David: A Guide To The Battles Of The American Revolution. Savas Beatie, 2010. ISBN 978-1932714944 (englanniksi)
  • Ward, Christopher: The War of the Revolution. Skyhorse Publishing, 2011. ISBN 978-1616080808 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Battles of Lexington and Concord history.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Siege of Boston history.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  3. ↑ Savas 2010. 11.
  4. ↑ Savas 2010. 18–19.
  5. ↑ American Revolutionary War Battles of 1775 therevolutionarywar1775.weebly.com. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7. 2015. (englanniksi)
  6. ↑ Savas 2010. s. 31.
  7. ↑ Savas 2010. s. 35–36.
  8. ↑ American Revolution: Battle of Nassau militaryhistory.about.com. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  9. ↑ Battle of the rice boats americanbattlesof1776.weebly.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  10. ↑ Lanning 2009. s. 119.
  11. ↑ Savas 2010. s. 67–68.
  12. ↑ Savas 2010. 66.
  13. ↑ Savas 2010. 80–81.
  14. ↑ Ward 2011. s. 274.
  15. ↑ Savas 2010. 87.
  16. ↑ Ward 2011. s. 305.
  17. ↑ The Battle of Princeton history.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  18. ↑ Savas 2010. 103.
  19. ↑ Battle of Oriskany u-s-history.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  20. ↑ Savas 2010. s. 120.
  21. ↑ Savas 2010. s. 132.
  22. ↑ Savas 2010. s. 125.
  23. ↑ Lanning 2009. s. 171–173.
  24. ↑ Lanning 2009. s. 22.
  25. ↑ Savas 2010. s. 177.
  26. ↑ Berleth 2009. s. 258.
  27. ↑ Stryker, William: The Affair at Egg Harbor lcweb2.loc.gov. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  28. ↑ Savas 2010. s. 96.
  29. ↑ Savas 2010. s. 217.
  30. ↑ Lanning 2009. s. 310.
  31. ↑ Savas 2010. s. 232.
  32. ↑ British demonstrate naval supremacy in The Moonlight Battle history.com. Viitattu 22.7. 2015. (englanniksi)
  33. ↑ Savas 2010. 252.
  34. ↑ Lanning 2009. s. 8.
  35. ↑ Savas 2010. s. 341.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhdysvaltain_vapaussodan_taistelut&oldid=22821904”