Yhdet häät ja kolme anoppia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdet häät ja kolme anoppia
The Big Wedding
Ohjaaja Justin Zackham
Käsikirjoittaja Justin Zackham
Perustuu Jean-Stéphane Bronin ja
Karine Sudanin elokuvaan
Mon frère se marie
Tuottaja Anthony Katagas
Clay Pecorin
Richard Salvatore
Harry J. Ufland
Justin Zackham
Säveltäjä Nathan Barr
Kuvaaja Jonathan Brown
Leikkaaja Jon Corn
Pääosat Robert De Niro
Katherine Heigl
Diane Keaton
Amanda Seyfried
Topher Grace
Ben Barnes
Susan Sarandon
Robin Williams
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Lionsgate
Levittäjä Lionsgate
Ensi-ilta Yhdysvallat 26. huhtikuuta 2013
Suomi 7. kesäkuuta 2013
Kesto 90 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 35 000 000 dollaria
Tuotto 21 819 348 dollaria
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Yhdet häät ja kolme anoppia (The Big Wedding) on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen komediaelokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Justin Zackham. Se on yhdysvaltalainen versio ranskalaisesta elokuvasta Mon frère se marie. Elokuvan pääosissa ovat Robert De Niro, Katherine Heigl, Diane Keaton, Amanda Seyfried, Topher Grace, Ben Barnes, Susan Sarandon ja Robin Williams.

Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 26. huhtikuuta 2013 ja Suomessa 7. kesäkuuta 2013.

Omintakeinen uusperhe valmistautuu kuopuksen, Kolumbiasta adoptoidun Alejandron häihin. Ongelmia on tiedossa, kun alkoholisoituneen taiteilijaisän (De Niro) nykyisen elämänkumppanin (Sarandon) lisäksi häihin saapuu ex-vaimo (Keaton) ja Alejandron biologinen äiti, harras katolinen jolle ei saa kertoa että ottovanhemmat ovat eronneet.[1]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Robert De Niro  Don Griffin  
 Diane Keaton  Ellie Griffin  
 Ben Barnes  Alejandro Griffin  
 Katherine Heigl  Lyla Griffin  
 Amanda Seyfried  Missy O'Connor  
 Topher Grace  Jared Griffin  
 Susan Sarandon  Bebe McBride  
 Robin Williams  Father Monighan  

Turun Sanomien Päivi Valotien mielestä nimekkäiden Hollywood-tähtien ensemble-komedia tarjoaa niin paljon puhetta ja tavallista väljempiä ajatusmalleja rakkaudesta, että yhteys ranskalaiselokuvaan tulee ilmeiseksi. Häihinsä valmistautuva nuoripari on sivuosassa ja toimii vain katalysaattorina ikääntyneempien hahmojen kokemille tapahtumille. Komedia ei Valotiestä kuitenkaan lähde lentoon kuin muutamassa kohtauksessa, vaan jää vaisulta maistuvaksi irtosketsien kokoelmaksi.[1]

  1. a b Valotie, Päivi: Perhe on pahin ja paras Turun Sanomat. 7.6.2013. Arkistoitu 20.4.2019. Viitattu 20.4.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.