Y Bham Enuol
| Y Bham Enuol | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1913 Buon Ale A, nykyinen Vietnam |
| Sotilashenkilö | |
| Komentajuudet | Front Unifié de Lutte des Races Opprimées |
| Taistelut ja sodat | Vietnamin sota |
Y Bham Enuol (s. 1913) oli Vietnamin keskiylängön vähemmistökansojen asemaa ajanut aktivisti ja aseellisen Front Unifié de Lutte des Races Opprimées eli FULRO-järjestön komentaja.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Y Bham Enuol syntyi vuonna 1913 Buon Ale An kylässä nykyisessä Vietnamissa ja tuolloisessa Ranskan Indokiinassa. Hän opiskeli ranskalaisessa lähetyskoulussa ja sittemmin maatalouskoulussa Tuyên Quangissa. Opintojensa jälkeen hänestä tuli virkamies ranskalaisessa siirtomaahallinnossa.[1]
Enuol liittyi nationalistiseen Bajaraka-liikkeeseen, joka oli perustettu ajamaan Vietnamin vähemmistökansoihin kuuluvien bahnarien, rhadéjen, jaraiden ja kohojen etuja. Liike vastusti etenkin Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệmin ajamaa maaudistusta, joka olisi vienyt vähemmistökansojen maita ja tuonout vietnamilaisia siirtolaisia Vietnamin keskiylängön vähemmistöalueille. Enuol pidätettiin toimintansa takia vuonna 1958 ja hänet vapautettiin vuonna 1964. Vapauduttuaan Enuol jatkoi toimintaansa vähemmistölkansojen puolesta ja Bajaraka-liike muodostui aseelliseksi ryhmittymäksi Front Unifié de Lutte des Races Opprimées eli FULRO.[1]
Vuonna 1964 Ban Mê Thuộtin erikoisjoukkojen leirillä syttyi kapina, jonka aikana Enuol laati vähemmistökansojen maiden palauttamsita vaatineen manifestin. Uuden påidätyksen uhkaama Enuol siirtyi Vietnamin rajan yli Môndôl Kiriin Kambodžan puolelle, jossa hänestä tuli noin 5 000–6 000 sotilasta käsittäneen FULRO:n aseellisten joukkojen komentaja. Monet heistä olivat karanneet Etelä-Vietnamin hallituksen joukoista. FULRO:n edustajana Enuol kävi sittemmin neuvotteluja Etelä-Vietnamin, Kambodžan, sekä myös Pohjois-Vietnamin ja Vietkong kanssa.[1]
Vietnamin keskiylängön vähemmistökansojen kyliä uhkasi vuonna 1968 tet-hyökkäys ja kiihtyvät taistelut. Enuol halusi siirtää joukonsa Vietnamin puolelle kylien turvaamiseksi. Hän neuvotteli asiasta Etelä-Vietnamin hallinnon kanssa ja syntyneen sopimuksen mukaisesti FULRO oli tarkoitus liittää alueellisiin joukkoihin. FULRO:n johdolle luvattiin edustuspaikkoja maan hallintoon. Enuol syrjäytettiin kuitenkin FULRO:n sisäisessä valtakamppailussa ja hän päätyi perheensä mukana maanpakoon Phnom Penhiin, jossa hän oli kotiarestissa vuodesta 1970 lähtien. Kambodžassa vaikutti kommunistiliike Punaiset khmerit, jonka joukot etenivät pääkaupunkiin huhtikuussa 1975. Enuol ja noin 150 hänen seuraajaansa pakenivat Ranskan lähetystöön, jonka evakuoinnit ranskalaiset aloittivat. Enuolin kohtalosta tämän jälkeen ei tiedetä. Viimeinen silminnäkijähavainto häestä oli, kun hän johti joukon kannattajiaan lähetystöltä antautumaan punakhmerien joukoille.[1]