YK:n luontokokous Montrealissa
.jpg)
YK:n luontokokous Montrealissa eli COP 15 oli kansainvälinen kokous, joka järjestettiin kahdessa osassa vuosina 2021–2022. Kokouksessa sovittiin, että kolmasosa maapallon pinta-alasta suojellaan.
COP tulee sanoista Conference of the Parties eli osapuolten konferenssi.[1] Osapuolten konferenssi on luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen hallintoelin, joka edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa[1]. Luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus avattiin allekirjoituksille 5.6.1992 Rio de Janeiron Earth Summitissa[2] ja Suomi allekirjoitti sopimuksen samana päivänä[3]. 168:n allekirjoituksen jälkeen yleissopimus tuli voimaan 29. joulukuuta 1993.[2] Mukana on 196 maata; maailman maista vain Yhdysvallat ja Vatikaani eivät ole liittyneet sopimukseen[4][3].
Vuodesta 1994 vuoteen 2022 on järjestetty 14 sääntömääräistä COP-kokousta[1]. Vuodesta 2000 lähtien kokouksia on ollut kahden vuoden välein[1]. Viidestoista osapuolten konferenssi (COP 15) pidettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe Kunmingissa 11.–15. lokakuuta 2021 ja toinen Montrealissa 7.–19. joulukuuta 2022[1]. Kokouksen päätösosa siirtyi Montrealiin Kiinan koronarajoitusten vuoksi[5].
Sopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokouksessa saavutettua sopimusta on kutsuttu Kunmingin—Monteralin sopimukseksi.[5][6]
Sopimuksen mukaan mm.[6]
- vuoteen 2030 mennessä suojellaan 30% maa- ja vesialueista. Entuudestaan 17% maasta ja 10% merialueista on suojeltuja.
- entistetään 30% heikentyneistä ekosysteemeistä
- pysäytetään tärkeimpien monimuotoisuuden alueiden menetys
- vähennetään maailman ruokajäte puoleen ja vähennetään ylikulutusta ja jätteen synnyttämistä
- puolitetaan liiallinen lannoitus ja torjunta-aineiden ja haitallisten kemikaalien riski
- vähennetään monimuotoisuudelle haitallisia tukiaisia 500 miljardilla vuosittain,
- lisätään vähiten kehittyneiden maiden rahoitusta 20 miljardiin vuosittain 2025 mennessä ja 30 miljardiin 2030 mennessä.
- vähennetään ja hävitetään vieraslajeja ja estetään niiden leviämistä
Sopimusta verrattiin merkitykseltään Pariisin sopimukseen[7].
Kunmingin—Montrealin sopimus ei ole oikeudellisesti sitova[8]. Yhtäkään aiempaa monimuotoisuustavoitetta ei ole saavutettu[9].
Sopu vastaa pitkälti Suomen ja EU:n tavoittelemaa kunnianhimon tasoa[10]. Suomi piti ”halt and reverse” -tavoitetta esillä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.[10] Suomen pääneuvottelijana Montrealissa toimi ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.[10]
Kehittyvät maat, erityisesti Kongon demokraattinen tasavalta, toivoivat, että varakkaat maat olisivat nostaneet kehittyville maille antamaansa rahoitusta 100 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa[11]. Sopimuksen mukaan varakkaat maat kasvattavat vuosittaisen rahoituksensa ensin 20 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä ja sitten 30 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä[11]. Kamerunin, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan neuvottelijat paheksuivat sitä, että sopimus tehtiin niiden vastustuksesta huolimatta.[12] Kamerun syytti Kiinaa ”pakotetusta kädenpuristuksesta” kehyksen hyväksymisessä. [11]
Sopimuksen kustannuksiksi arvioitiin noin 700 miljardia dollaria vuodessa. Tästä noin 500 miljardia on tarkoitus kattaa luonnolle haitallisten tukien alasajolla ja loput 200 miljardia kootaan eri lähteistä, kuten kehitysyhteistyörahojen kasvattamisesta.[11]
Sopimuksen toteutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopimuksen mukaan maat toimittavat uudet kansalliset lupaukset eli biologisen monimuotoisuuden strategiat ja toimintasuunnitelmat (NBSAP) seuraavaan kokoukseen (COP16:een) mennessä eli lokakuussa 2024. Vain 25 maata ja EU toimivat sopimuksen mukaan. 170 maata jätti lupauksensa toteuttamatta.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Biosafety Unit: Conference of the Parties (COP) www.cbd.int. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Biosafety Unit: History of the Convention www.cbd.int. 8.11.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Biosafety Unit: List of Parties www.cbd.int. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ The US touts support for biodiversity – but at Cop15, it remains on the sidelines the Guardian. 17.12.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Luontokato | Yllätyssopu: Kolmannes maapallon pinta-alasta suojellaan – koskee myös Suomea Helsingin Sanomat. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ a b https://prod.drupal.www.infra.cbd.int/sites/default/files/2022-12/221219-PressRelease-Final.pdf
- ↑ COP15: Nations reach 'historic' deal to protect nature BBC News. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanti)
- ↑ Cop15: historic deal struck to halt biodiversity loss by 2030 the Guardian. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ World fails to meet a single target to stop destruction of nature – UN report the Guardian. 15.9.2020. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Luontokato | Yllätyssopu: Kolmannes maapallon pinta-alasta suojellaan – koskee myös Suomea Helsingin Sanomat. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ a b c d Maapallosta suojellaan lähes kolmasosa – tässä ovat lopulliset tavoitteet, joilla maailma aikoo pysäyttää luontokadon Yle Uutiset. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Cop15: historic deal struck to halt biodiversity loss by 2030 the Guardian. 19.12.2022. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Daisy Dunne: COP16: More than 85% of countries miss UN deadline to submit nature pledges Carbon Brief. 15.10.2024. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)