YK:n huumausainetoimikunta

YK:n huumausainetoimikunta on yksi Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston (ECOSOC) toimikunnista. Se on keskeinen Yhdistyneiden kansakuntien huumepolitiikan toimielin. Toimikunnalla on tärkeitä tehtäviä tämänhetkisten huumausainesopimusten tiimoilta; erityisesti, se voi tehdä muutoksia huumausaineyleissopimuksen ja Psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen aineluetteloihin.

Huumausainetoimikunta perustettiin ECOSOCin toimesta vuonna 1946. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kanadalainen Charles Henry Ludovic Sharman. Toimikunnan edeltäjä, Neuvoa-antava toimikunta koskien oopiumia, perustettiin Kansainliiton ensimmäisessä kokouksessa 15. joulukuuta 1920. Neuvoa-antava toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun 2.–5. toukokuuta 1921, ja jatkoi toimintaansa vuoteen 1940 saakka.

Toimivalta

Kansainväliset huumausainesopimukset jakavat toimintavallan huumausainetoimikunnan ja Kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan välillä. Toimikunta vaikuttaa huumausaineiden sääntelyyn ohjeistamalla muita toimielimiä ja päättämällä eri aineiden sääntelystä. Toimeenpanovalta kuuluu kuitenkin valvontalautakunnalle.

Huumausaineyleissopimuksen 8 artiklan mukaan toimikunnan toimivalatan kuuluu:

• Huumausaineluetteloiden muutokset;
• Kiinnittää huumausainevalvontalautakunnan huomiota kaikkiin asioihin, joilla saattaa olla merkitystä lautakunnan tehtäville;
• Antamaan suosituksia tämän yleissopimuksen tarkoitusperien saavuttamiseksi ja sen määräysten täyteenpanemiseksiSuosituksia täytäntöönpanon tavoitteet ja määräykset Yleissopimuksen, mukaan lukien ohjelmien tieteellistä tutkimusta ja tietojen vaihtoa tieteellinen tai tekninen luonne; ja
• Kiinnittää huomiota ei-osapuolten päätökset ja suositukset, jotka se hyväksyy alle Yhden Yleissopimuksen, kanssa, jotta niiden huomioon ottaen toiminnan mukaisesti toteutettuihin.

Psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti toimikunnalla on oikeus tehdä huumausaineluetteloihin muutoksia kahden kolmasosan äänienemmistöllä, ja se "voi käsitellä kaikkia asioita, jotka koskevat tämän yleissopimuksen päämääriä ja sen määräysten täytäntöönpanoa, ja antaa tähän liittyviä suosituksia. "

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksella on valta muuttaa toimikunnan päätöksiä, lukuun ottamatta aineluokittelua koskevia päätöksiä.

Rooli huumausaineiden luokittelussa

Huumeiden valvontasopimukset jakavat huumeet neljään luetteloon, joita valvotaan eriasteisesti. Huumausaineyleissopimuksen 3 artikla ja Psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen 2 artikla määrittävät luokitteluprosessin, joka antaa toimikunnalle vallan päättää, mihin luokkaan kukin aine määritellään. Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostolla on kuitenkin valta muuttaa tai peruuttaa toimikunnan luokittelupäätöksiä. Tämän lisäksi Maailman terveysjärjestö WHO:n on todettava kunkin aineen täyttävän tietyt eellytykset ennen kuin se on mahdollista lisätä tiettyyn luokkaan. WHO:n ja toimikunnan suhde kuvataan Huumausaineyleissopimuksen kommentaarissa seuraavasti:

YK:n huumausainetoimikunta päättää, onko tietty aine syytä asettaa kansainvälisen valvonnan alaisuuteen. Se voi tehdä myönteisen päätöksen ainoastaan Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaisesti. Se voi asettaa aineen ainoastaan Maailman terveysjärjestön suosittelemaan luokkaan. Jos Maailman terveysjärjestö suosittelee luokkaa I, toimikunta ei voi päättää asettaa ainetta luokkaan II, tai päin vastoin. Toimikunnan on joko hyväksyttävä Maailman terveysjärjestön suosittelema luokitus tai pidättäytyä kokonaan aineen asettamisesta valvontaan. Se voi kuitenkin päättää aineen sijoittamisesta ainoastaan luokkaan I, eikä luokkaan IV, tilanteessa jossa Maailman terveysjärjestö on suositellut aineen asettamista yhtäaikaisesti molempiin luokkiin. Toimikunnalla ei missään olosuhteissa ole oikeutta asettaa tiettyä ainetta valvontaan ilman Maailman terveysjärjestön suositusta.

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 12 artikla myöntää toimikunnalle oikeuden päättää, tulisiko tietty laittomien huumausaineiden valmistuksessa käytetty lähdeaine asettaa valvontaan, ja jos, kumpaan valvottujen lähdeaineiden luokkaan, taulukkoon I vai taulukkoon II. Kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan tiettyä ainetta koskevat tieteelliset löydökset sitovat toimikunnan päätöksiä. Kuten aineiden luokittelussa kahden muun sopimuksen asetusten mukaisesti, yleissopimus sallii Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston arvioida ja kumota toimikunnan lähdeaineiden valvontaa koskevia päätöksiä.

Jäsenyys ja päätöksenteko

Toimikunta koostuu 53 jäsenvaltiosta, jotka palvelevat neljän vuoden kausia. Jäsenyydet jakautuvat seuraavasti:

• Yksitoista Afrikan valtioilla;
• Yksitoista Aasian valtioilla;
• Kymmenen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioilla;
• Kuusi Itä-Euroopan valtioilla;
• Neljätoista Länsi-Euroopan valtioilla ja muilla valtioilla;
• Yksi, joka kiertää neljän vuoden välein Aasian, ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden välillä.

Talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselmat 845 (XXXII) ja 1147 (XLI) määräävät jäsenet valittaviksi:

• Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioista sekä sen erityisjärjestöistä ja vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen allekirjoittajista;
• Huomioiden riittävä edustus mailta, jotka ovat keskeisiä oopiumin tai kokalehden tuottajia, huumausaineiden valmistukselle keskeisiä maita, ja maita, joissa riippuvuus ja huumekauppa muodostavat merkittävän ongelman;
• Ottaen huomioon tasapuolisen maantieteellisen jakauman periaatteen.

Toimikunta on hallitustenvälinen toimielin, joka koostuu yksilöiden sijaan valtioista. Päätökset tehdään yleensä konsensusperiaatteella, jossa poikkeuksena aineiden luokittelu, joka noudattaa sen toimikunnan äänestystapaa koskevaa työjärjestystä Valtioiden edustajat osallistuvat tähän päätöksentekoprosessiin edustamiensa linjausten ja lakien mukaisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltain kiellettyjä aineita koskevan lain 21 U. S. C. § 811(d)(2)(B) säätää, että tervespalveluministerin suositukset koskien aineiden luokittelua sitoo Yhdysvaltojen edustajan toimintaa..

Kritiikkiä

Diplomaattista tehtävää toteuttavista hallitusten ja ministeriöiden edustajista koostuvaa huumausainetoimikuntaa pidetään pikemminkin poliittisena toimikuntana kuin asiantuntijaryhmänä. Tästä seuraa myös, että monet toimikunnan keskusteluista ja neuvotteluista ei perustu huumepoliittisten asioiden syvälliseen tuntemukseen. Lisäksi toimikunnan päätökset ovat pääosin seurausta aikaavievistä poliittisista neuvotteluista, joissa on saavuttava yksimielisyys, minkä seurauksena tiettyjen sidosryhmien intressit voivat johtaa linjauksia koskevien näkökulmien sivuuttamiseen.

Toimikuntaa on kritisoitu myös sen byrokraattisesta työprosessista. Monialaisena aihepiirinä huumeisiin liittyy myös ihmisoikeuksiin, kansanterveyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Toimikunta ei kuitenkaan yleensä koordinoi toimintaansa muiden olennaisten YK:n virastojen kanssa, joita voisivat olla esimerkiksi YK:n yhteinen AIDS-ohjelma UNAIDS, YK:n ihmisoikeusneuvosto, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR, Maailman terveysjärjestö sekä YK:n kehitysohjelma.

Aiheesta muualla

• YK:n huumausainetoimikunta YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston sivulla, viitattu 13. helmikuuta 2009