Witold Friemann
Witold Friemann (20. elokuuta 1889 Konin – 22. maaliskuuta 1977 Laski) oli puolalainen säveltäjä ja pianisti.[1]
Friemann opiskeli Varsovan konservatoriossa Zygmunt Noskowskin ja Roman Statkowskin johdolla sävellystä ja orkestroimista sekä Aleksander Michałowskin johdolla pianonsoittoa. Friemann sai myös vuoteen 1913 saakka Leipzigissä ja Meiningenissa opetusta sävellyksessä Max Regeriltä ja pianonsoitossa Josef Pembaur nuoremmalta. Friemann teki menestyksekkään ensiesiintymisen Leipzigissä vuonna 1914. Ensimmäinen maailmansota keskeytti hänen uransa, mutta hän palasi konserttiesiintymisten pariin Lvivissä vuonna 1921. Hän opetti pianonsoittoa Puolalaisen musiikkiseuran konservatoriossa Lvivissä vuoteen 1929. Friemann alkoi samoihin aikoihin saada tunnettavuutta säveltäjänä, jonka tuotantoon kuului pianomusiikkia ja yksinlauluja. Hän esitti pianoteoksiaan usein itse, ja hänen laulujensa esittäjiin kuului Ada Sari.[1]
Vuonna 1929 Friemann muutti Katowiceen, jossa hän perusti johtamansa Sleesialaisen musiikkikonservatorion. Sinne perustettiin hänen aloitteestaan Puolan ainoa sotilasmusiikin koulu. Vuonna 1933 Friemann muutti Varsovaan, jossa hän työskenteli Puolan radion palveluksessa. Toisen maailmansodan aikana hän osallistui maanalaiseen konserttitoimintaan. Vuodesta 1946 Friemann työskenteli kuoronjohtajana ja pianonsoiton opettajana Laskin sokeiden instituutiossa. Hän jäi Laskiin eläkkeelle jäätyään. Friemann sai monia palkintoja ja tunnustuksia, kuten kaksi Kultaista ansioristiä (1938, 1958) ja Jälleensyntyneen Puolan ritarikunnan upseerin ristin (1960).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Witold Friemann Polskie Wydawnictwo Muzyczne, viitattu 26.9.2024 (englanniksi)