William Huggins
William Huggins | |
---|---|
John Collierin maalaama muotokuva William Hugginsista. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. helmikuuta 1824 Lontoo |
Kuollut | 12. toukokuuta 1910 (86 vuotta) Lontoo |
Kansalaisuus | Iso-Britannia |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | tähtitiede, spektroskopia |
William Huggins (7. helmikuuta 1824, Lontoo – 12. toukokuuta 1910, Lontoo) oli englantilainen tähtitieteilijä joka tunnettu parhaiten hänen uraauurtavasta työstään astronomisessa spektroskopiassa hänen vaimonsa kanssa.[1][2]
Huggins rakennutti oman observatorion Lontoon Tulse Hilliin vuonna 1856. Vuonna 1859 hän alkoi soveltamaan Robert Bunsenin ja Gustav Kirchhoffin kehittämää spektroskopiaa tähtitieteessä. Hän julkaisi vuonna 1863 ensimmäiset spektroskooppiset havaintonsa jotka todistivat että tähdet sisältävät samoja alkuaineita kuin aurinko ja maa. Vuonna 1864 erilaisita kaasusumuista tekemiensä spektroskooppisien havaintojen perusteella hän pystyi osoittamaan että ne koostuivat pelkästään hehkuvista kaasuista eivätkä tähtien joukoista. Hän sai myös pian tämän jälkeen tutkituksi komeettojen spetrejä ja löysi niistä hiilivetyjä.[1]
Tärkeimmän keksintönsä hän kuitenkin vuonna 1868 kun hän ensimmäisenä määritti spektriviivoissa esiintyvän punasiirtymän avulla maasta poispäin liikkuvan tähden nopeuden.[1]
Vuoden 1875 jälkeen Huggins teki töitä pääasiassa Margaret Hugginsin kanssa. Vuonna 1897 William Huggins lyötiin ritariksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Sir William Huggins Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.04.2018.
- ↑ Henry Park Hollis: Huggins William. Dictionary of National Biography, 1912 supplement, 1912. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Bruce Medalists: William Huggins (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- NNDB: William Huggins (englanniksi)
- William Huggins (February 7, 1824 – May 12, 1910) (englanniksi)
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 446. ("William Huggins (1824–1910)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1