William Henry Vanderbilt

William Henry Vanderbilt
Henkilötiedot
Syntynyt	8. toukokuuta 1821 New Brunswick, New Jersey, Yhdysvallat
Kuollut	8. joulukuuta 1885 (64 vuotta) New York City, Yhdysvallat
Muut tiedot
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

William Henry Vanderbilt (8. toukokuuta 1821 New Brunswick, New Jersey, Yhdysvallat – 8. joulukuuta 1885 New York City, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen rautatiealalla toiminut liikemies ja hyväntekeväisyyden harjoittaja. Hän lähes kaksinkertaisti Vanderbiltin perheen omaisuuden, jonka hänen isänsä Cornelius Vanderbilt oli perustanut ja suurelta osin testamentannut hänelle.

Elämä ja ura

Vanderbilt lopetti koulunkäynnin 17-vuotiaana ja ryhtyi laivojen huolitsijaksi. Hän työskenteli konttoristina newyorkilaisessa pankissa vuosina 1839–1842, jonka jälkeen hänen isänsä osti hänelle 75 hehtaarin suuruisen maatilan New Dorpin läheltä Staten Islandilta. Hän viljeli sitä tuottavasti, laajensi ja paransi sitä isän vaatimattomalla tuella, sillä isä ei siihen aikaan juuri uskonut hänen taloudellisiin kykyihinsä. Vuonna 1857 hän sai isänsä ottamaan hänet konkurssiin menneen Staten Island Railroadin pesänhoitajaksi, ja muutama vuosi myöhemmin hän hätkähdytti isäänsä saattamalla rautatielinjan jälleen terveelle taloudelliselle pohjalle. Hän yhdisti linjan New Yorkiin lauttalinjalla. Kun Cornelius Vanderbilt ryhtyi 70-vuotiaana rahoittamaan rautateitä, hän uskoi hallitsemiensa rautateiden liikkeenjohdon William Henrylle. Hänestä tuli vuonna 1865 Hudson River Railroadin varapuheenjohtaja, vuonna 1869 New York Central and Hudson River Railroadin varapuheenjohtaja ja kesäkuussa 1877 puheenjohtaja ja isänsä seuraajaksi Lake Shore and Michigan Southern Railwayn, Canada Southern Railwayn ja Michigan Central Railroadin puheenjohtajana.

Saatuaan rautatieomaisuuden haltuunsa, hän vältti pitkittyneen hintasodan ja uhkaavan työläisten lakon seuraukset sovittelulla ja kompromissilla. Yhtä varovaisesti hän vältti myönnytyksillä isänsä testamenttikiistan veljensä Cornelius Jeremiahin ja kahden sisarensa kanssa. Vuosina 1877–1880 hän osti Chicagon ja Northwesternin radan, joka sivuraiteineen käsittää 4 000 mailia. Hän sai yhteyden St. Louisiin Cleveland, Columbus, Cincinnati and Indianapolis Railwayn avulla. Hän taisteli rautatieliikenteen sääntelyä vastaan ja kävi hintasotia ja myönsi erityishintoja suosimilleen rahdinkuljettajille. 4. toukokuuta 1883 hän erosi virallisesti New York Central and Hudson River, Lake Shore and Michigan Southern ja Michigan Central Railroad -yhtiöiden johtajan virasta ja matkusti Eurooppaan. Samalla yhtiöt organisoitiin uudelleen valitsemalla hänen poikansa Cornelius New York Central- ja Michigan Central -yhtiöiden johtokunnan puheenjohtajaksi ja hänen poikansa William Kissam Lake Shore -yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.

Vanderbilt rakennutti New Yorkiin hienon kartanon ja täytti sen moderneilla, pääasiassa ranskalaiseen koulukuntaan kuuluvilla maalauksilla ja muilla taideteoksilla. Pojilleen ja tyttärilleen hän rakennutti viisi taloa Fifth Avenuelle lähelle omaa taloaan. Hän piti isänsä tavoin raviurheilusta ja osti kuuluisia ravihevosia. Hänen omaisuutensa arvioitiin hänen kuollessaan olevan 200 miljoonaa dollaria. Vuonna 1880 hän maksoi kaikki kulut, jotka liittyivät obeliskin (Kleopatran neula) siirtämiseen Egyptistä New Yorkin Central Parkiin. Samana vuonna hän teki lahjoituksen Vanderbilt Universityn teologisen koulun perustamiseen, jolle hänen isänsä oli antanut lahjoituksen. Vuonna 1884 hän teki lahjoituksen New Yorkin College of Physicians and Surgeonsille. Hän testamenttasi omaisuuttaan myös Metropolitan Museum of Artille, Nuorten Miesten Kristilliselle Yhdistykselle, episkopaalisen kirkon lähetysjärjestöille ja St. Luke's Hospitalille.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Henry Vanderbilt Wikimedia Commonsissa