Wilhelm Johannsen
Wilhelm Ludvig Johannsen (3. helmikuuta 1857 Kööpenhamina, Tanska – 11. marraskuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä.[1][2] Johannsen tunnetaan käsitteiden geeni, genotyyppi ja fenotyyppi luojana.[3] Hän on ollut merkittävä varhainen genetiikan tieteenalan uranuurtaja, joka loi menetelmiä ja käsitteitä 1900-luvun vaihteen perinnöllisyyttä tutkineeseen tiedeyhteisöön. Johannsenin esittelemä organismin genotyypin (perinnölliset ominaisuudet) ja fenotyypin (havaittavat ominaisuudet) ero on edelleen merkittävä biologian tutkimuksen perusta. Johannsen kritisoi vitalismiin ja teleologiaan perustuvia biologisia selityksiä ja korosti realistista ja materialistista lähestymistapaa, joka ei kuitenkaan pyrkinyt ymmärtämään biologisia ilmiöitä pelkästään fysiikan ja kemian lakien kautta.[2]
Johannsen toimi Kööpenhaminan yliopiston kasvifysiologian professorina 1905–1926.[3] Hän vieraili merkittävillä luentokiertueilla Yhdysvalloissa ja hänet nimitettiin Harvardin yliopiston kunniatohtoriksi 1909. Hän oli myös Tanskan kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Hän oli myös Kööpenhaminan yliopiston rehtori 1917–1918. Hän tutki ja julkaisi aktiivisesti aina kuolemaansa saakka vuonna 1927.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Johannsen, Wilhelm Ludvig Salmonsens konversationsleksikon / Anden Udgave / Bind XIII: Jernbaneret—Kirkeskat. 1915–1930. Viitattu 6.12.2014. (tanskaksi)
- ↑ a b c B. R. Erick Peirson: Wilhelm Ludvig Johannsen (1857-1927) The Embryo Project Encyclopedia. Arizona State University. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Weilin + Göösin tietosanakirja 2, s. 741. Espoo: Weilin + Göös, 1992.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
