Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/kuvat muissa wikeissä/22

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

• Wiki Loves Monuments -viikon kilpailu

Knossos

Knossos oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee noin viisi kilometriä etelään Kreetan pääkaupungista Iraklionista. Knossoksen palatsi oli koko minolaisen kulttuurin keskus.

• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el

Kobona

Kobona on kylä Leningradin alueen Kirovskin piirin Suhojen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Kobonajoen suussa Laatokan rannalla lähellä Laatokan kanavaa.

• 
  ru:voy

Kokemäen rautatieasema

Kokemäen rautatieasema on Suomen rataverkolla sijaitseva rautatieasema, joka sijaitsee Kokemäen kaupungissa Satakunnassa. Asemalta on henkilöliikennettä Poriin ja Tampereelle. Aiemmin oli Peipohjan lisäksi erikseen vielä Kokemäen asema lähempänä keskustaa, kolme kilometriä Peipohjasta Tampereen suuntaan, mutta se lakkautettiin vuonna 1984, jolloin Peipohjan aseman nimi muutettiin Kokemäen asemaksi. Vanha Kokemäen asemarakennus on purettu.

• 
  d
• 
  d
• 
  d

Kokemäen sakaristo

Kokemäen sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Kokemäellä. Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka tutkija Markkus Hiekkasen mukaan rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1540 tai mahdollisesti 1540–1560. Myöhemmin paikalle rakennettiin kaksi puukirkkoa, joista myöhäisempi Pyhän Marian kirkko purettiin vuonna 1850.

• 
  d
• 
  d
• 
  d

Kokemäenjoen luodot

Kokemäenjoen luodot eli Porin luodot ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella. Suurimpia luotoja ovat Hevosluoto, Kvistiluoto ja Hanhiluoto sekä sen kanssa yhteen kasvaneet Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto. Pienempiä luotoja ovat Liljanluoto, Pajukarit ja Polsanluoto. Mantereeseen maankohoamisen myötä yhtyneisiin luotoihin kuuluu lisäksi muiden muassa Pormestarinluoto. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja ne muodostavat myös yhden Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d

Kokemäenkartano

Kokemäenkartano on Satakunnassa Kokemäellä sijaitseva kartano. Se on entinen kuninkaankartano, joka oli aikoinaan Kokemäenkartanon linnaläänin hallintokeskuksena.

• 
  d
• 
  d

Kolera-allas

Kolera-allas on Helsingin Eteläsatamassa, Kauppatorin edustalla oleva satama-allas.

• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d

Kolmen sepän patsas

Kolme seppää on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa. Kolme seppää oli ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.

• d
  d

Kolomna

Kolomna on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä. Kaupungissa on noin 144 000 asukasta.

• 
  ru:voy

Koltsevaja

Koltsevaja on Moskovan metron viides linja. Se merkitään metrokarttoihin ruskealla. Linja avattiin 1. tammikuuta 1950.

• 
  Tehty fi

Komotiní

Komotiní on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta, joka sijaitsee Rodópin alueyksikössä Itä-Makedonian ja Traakian alueella. Kaupunki on Itä-Makedonian ja Traakian pääkaupunki sekä Rodópin hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 644,7 neliökilometriä ja väkiluku 66 919. Varsinaisen Komotinín kaupungin väkiluku on 50 990.

• 
  en
• 
  en

Konarak

Konarak on pieni kaupunki Odishan osavaltiossa, Intiassa, Bengalinlahden rannalla, 65 kilometriä Bhubaneswarista. Paikkakunta tunnetaan parhaiten 1200-luvulta peräisin olevasta Aurinkotemppelistään, joka valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1984.

• 
  en:voy

Kookospalmu

Kookospalmu on palmukasveihin (Arecaceae) kuuluva kasvi. Se on suvun Cocos ainoa laji. Kookospalmu on suuri, jopa 40 metrin pituiseksi kasvava trooppisten seutujen puu, joka on tunnettu hedelmästään – kookospähkinästä.

• 
  hr

Korfu

Korfu on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee maan luoteisosassa. Saaren pinta-ala on 592 neliökilometriä ja asukasluku 100 853. Hallinnollisesti Korfu kuuluu Korfun kuntaan, Korfun alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Korfun kaupunki.

• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el
• 
  el

Korkeasaari

Korkeasaari on Helsingin edustalla sijaitseva saari ja samalla myös saarella ylläpidetyn eläintarhan nimi. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinmaantieteellistä aluejakoa noudattava jaottelu muodostaa kokonaisuudet Amazonia, Africasia ja Borealia. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.

• 
  d
• 
  d

Korkein oikeus (Suomi)

Korkein oikeus on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen antaminen. Suomen perustuslain 99 §:n mukaan korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Hallintolainkäyttöasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein hallinto-oikeus.

• 
  d
• 
  d
• 
  d

Korkeusmittari

Korkeusmittarilla mitataan korkeutta haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus.

• 
  no

Koropí

Koropí on Kreikan kaupunki, joka kuuluu hallinnollisesti Kropían kuntaan, Itä-Attikan alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Kaupungin väkiluku on 19 164. Koropí on Kropían kunnan kuntakeskus ja suurin asutus.

• 
  el

Korsholman linna

Korsholman linna rakennettiin 1300-luvun puolivälin jälkeen Mustasaareen. Linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1384 Bo Joninpojan testamentissa nimellä Krytzeborg. Linna rakennettiin alkujaan pienelle saarelle, jota korotettiin soralla ja kivillä. Noin puolen hehtaarin kokoista tasannetta ympäröi kaksi vallia ja veden täyttämä vallihauta. Kummankin vallin päällä oli ilmeisesti hirsinen paaluvarustus. Varsinaisen linnan rakennusmateriaali on kuitenkin tuntematon. C.J. Cardbergin mukaan on todennäköisintä, että kyseessä oli ns. puulinna; tähän viittaa hänen mielestään mm. vuodelta 1398 on säilynyt teksti, jossa Krytzeborgin linnasta puhuttaessa ei käytetä ruotsinkielistä ilmaisua hus. Hus-sanaa käytettiin joissain yhteyksissä keskiajalla kivirakennuksista puhuttaessa. Myös vuodelta 1557 ja 1564 säilyneet tilikirjat mainitsevat ainoastaan hirsisiä rakennuksia; ainoat tuolloin muuratut osat linnassa olivat uunit ja savupiiput.

• 
  d

Kortepohja

Kortepohja on noin 9 800 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä. Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi. Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan.

• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d
• 
  d

Korçë

Korçë on kaupunki kaakkoisessa Albaniassa, lähellä Kreikan rajaa. Se on 55 130 asukkaallaan (2001) yksi Albanian suurimmista kaupungeista. Se sijaitsee ylätasangolla 850 metriä merenpinnan yläpuolella Moravavuorten ympäröimänä.

• 
  cs

Koskipuisto

Koskipuisto on Tampereella, Kyttälän kaupunginosassa, Tammerkosken itärannalla sijaitseva puistoalue. Koskipuistoa vastapäätä Tammerkosken länsirannalla on Kirjastonpuisto – joka tosin käsitetään toisinaan myös osaksi Koskipuiston kokonaisuutta. Tammerkoski rantoineen on yksi Suomen kansallismaisemista.

• 
  d
• 
  d
• 
  d

Kostroma

Kostroma on kaupunki Kostroman alueella Moskovasta koilliseen, Volgan ja Kostromajoen yhtymäkohdassa. Se kuuluu kultaisen renkaan kaupunkien joukkoon. Kaupungin asukasluku on 268 742 (2010).

• 
  ru

Kotkan kirkko

Kotkan kirkko on vuosina 1897–1898 rakennettu punatiilikirkko Kotkan keskustassa Kotkansaarella. Rakennus kuuluu Kotka–Kymin seurakunnan tiloihin.

• 
  d

Kotkan paperitehdas

Kotkan paperi- ja kartonkitehdas on Kotkamills Oy:n omistama paperi- ja kartonkitehdas Kotkassa. Kotkamills Oy:n omisti amerikkalainen OpenGate Capital-pääomasijoitusyhtiö. Tehdas kuului aiemmin Stora Enson omistukseen ja se sijaitsee Kymijoen suulla Kotkan keskustassa. Tehdas on ainoa paperitehdas Kotkassa Hovinsaaren paperitehtaan lopetettua toimintansa vuonna 1999. Hans Gutzeitin vuonna 1872 perustamasta sahasta on kasvanut nykyaikainen tehdas, joka tuottaa sahatavaraa, höylättyä puutavaraa, lämpöpuuta sekä päällystettyä aikakauslehti- ja laminaattipaperia jatkojalosteineen. Kotkan tehtaitten tuottavuus perustuu puuraaka-aineen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Sahan sivutuotteet, puru ja hake, käytetään paperin valmistukseen. Kuori poltettiin energiaksi Summan tehtailla niiden vielä käydessä. Kotkan tehtaat on omavarainen energian suhteen, josta yli puolet tuotetaan kombivoimalaitoksella, jonka pääpolttoaineena on maakaasu. Vuonna 1907 käynnistynyt Kotkan sellutehdas on Suomen ainoa yksinomaan sahanpurua raaka-aineenaan käyttävä sellun valmistaja. Tehtaalla on sellutehdas, yksi paperikone sekä kartonkikone ja niiden lisäksi yksi sahayksikkö, lämpökäsittelylaitos ja kaksi impregnointilinjaa. Työntekijöitä on noin 550 ja toimitusjohtajana on Markku Hämäläinen.

• 
  d

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

• Wiki Loves Monuments -viikon kilpailu