Wikiprojekti:Aleksanteri Ahola-Valon wikimuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

AvoinGLAM kutsuu eri alojen kulttuuritoimijoita verkkokeskustelutilaisuuksiin keskustelemaan avoimesta kulttuuriperinnöstä ja toteuttamaan tuotantoja yhdessä. Pysy mukana keskustelussa ja lisää sivu WikiProject AvoinGLAM tarkkailulistallesi.

AvoinGLAM-keskustelut-sarjan tilaisuus 4.3.2021 klo 15.00–16.30

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Ahola-Valo (1900–1997) oli poikkeuksellinen ja merkittävä suomalainen kuvataiteilija, suunnittelija, kasvatustieteilijä ja humanisti, jonka elämäntyö on jäänyt pääosin tuntemattomaksi.

Yksi kiinnostavimpia vaiheita Ahola-Valon elämässä oli hänen kautensa Neuvostoliitossa. Hän osallistui monitaiteisesti 1920-luvun kulttuurielämään niin kuvataiteen, arkkitehtuurin, muotoilun kuin pedagogian alalla ja tunsi henkilökohtaisesti sekä Marc Chagallin että Kazimir Malevitšin.

Ahola-Valon vuonna 1983 perustama yhdistys Elpo ry suunnittelee hänen tuotantonsa ja arkistojen digitoimista ja julkaisemista wikimuseona avoimilla alustoilla yhteistyössä avoimen kulttuurin toimijoiden kanssa. Aineiston kaikki tekijänoikeudet ovat tulevan virtuaalimuseon käytössä. Aleksanteri Ahola-Valo itse uskoi tiedon vapaaseen kulkuun, kuten eräs esikuvansa Leo Tolstoi, jonka teokset ovat vapaasti kenen tahansa painettavissa.

Elpo ry ja AvoinGLAM kutsuvat museoalan ammattilaisia, avoimen kulttuurin aktiiveja ja taiteen ystäviä kokoamaan yhdessä tietopankkia, jonka avulla instituutioiden ulkopuoliset toimijat voivat tallentaa kulttuuriperintöä korkealaatuisesti ja jakaa sitä avoimeen käyttöön.

Tapahtumalinkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelemassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenveto keskustelusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Ahola-Valon tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Ahola-Valon tuotanto on laajaa ja kokoelma monitahoinen. Valola-säätiön hallinnoimaan kokoelmaan kuuluu maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, arkkitehtuuri- ja huonekalusuunnitelmia, huonekaluja sekä arkistoaineistoa, valokuvia ja kirjeitä. Kokoelmaan sisältyvät myös alkuperäiset käsikirjoitukset Koulupojan päiväkirjoista, joista osa on ilmestynyt Elpo ry:n julkaisemana sarjana. Kokoelmalle tulisi laatia luettelointi- ja digitointisuunnitelma, sillä ainoastaan osa kokoelmasta on luetteloitu. Osa teoksista ja arkistoaineistosta on myös herkkää fyysisesti, ja sitä täytyy käsitellä varoen. Tällaista aineistoa on erityisesti evohomologiaan liittyvä aineisto. Sen johdosta yksi mahdollinen polku eteenpäin olisi aineiston käsittelyn priorisointi niin, että nämä kriittisimmät aineistot voitaisiin järjestää ja digitoida ensimmäisenä.

Miten liikkeelle kokoelman digitoinnissa?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvataiteen museo on tuonut nettiin ohjeita, jotka keskittyvät aineiston inventointiin ja luettelointiin, mikä tapahtuu ennen digitointia. Tekemällä aineistoselvityksen on mahdollista tunnistaa kokonaisuuksia ja ryhmittelyjä, joita tekijällä on tuotannossaan ollut. Samalla tällaiset herkät kokonaisuudet hahmottuvat ja niitä voidaan priorisoida.

Digitointiohjeet neuvovat muun muassa välttämään menetelmiä, jotka voivat vahingoittaa aineistoa. Esimerkiksi skannaamisessa käytetty voimakas valo voi heikentää joidenkin valokuvien kestävyyttä. Erityisesti vanhojen skannerin kohdalla kannattaa olla varovainen. Skannaamisen sijaan suositellaan valokuvien reprokuvaamista, mikä voi olla pienelle toimijalle vaikeampi järjestää. Yksityisten kokoelmanomistajien ja taidelaitosten välillä voi olla kuilu siinä, miten tarkoituksenmukaisia tai helppotajuisia ohjeet voivat olla. Kannattaa tukeutua ammatilliseen museoon tai arkistoon, ja Valokuvataiteen museossa vastataan näihin kysymyksiin!

Kannattaa miettiä jo luettelointityön alussa, kenelle tietoa tuotetaan. Se vaikuttaa tarvittavaan tietomalliin ja tallennettavien tietojen tarkkuuteen. Samasta originaalista on hyvä tuottaa useita erilaisia digitaalisia kopioita eri tarkoituksiin. Eri tarkoituksiin tarvittava laatu on erilaista ja vaikuttaa niistä kirjattaviin tietoihin, mikä vaikuttaa siihen, miten tieto jatkossa on löydettävissä. Europeana Publishing Framework julkaisee ohjeita kuvakoon valitsemisesta käyttötarkoituksen mukaan.

Jakaminen verkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun aineisto on järjestetty ja digitoitu, on aika miettiä sen jakamista avoimesti. Jakamista rajoittaa tekijänoikeuden suoja, mutta huomioon pitää ottaa myös muun muassa yksityisyyden suoja. Mitä avoimemmin jakaa, sitä enemmän aineistoilla voi tehdä. Ammatilliseen toimijaan kannattaa tukeutua tässäkin asiassa. Myös AvoinGLAM neuvoo aineistojen avoimessa lisensoinnissa.

Suomessa Finna jakaa Opetusministeriön alaisten muistiorganisaatioiden aineistoja, mutta muillakin on mahdollisuus saada aineistojaan jakoon sen kautta. Vaihtoehtoja ovat etupäässä maksullinen liittyminen tai kumppanuus jo Finnassa olevan muistiorganisaation kanssa. Oleellinen edellytys liittymiselle on aineistonhallintajärjestelmä, josta tietojen haravointi Finnaan on mahdollista.

Porin malli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin taidemuseolla on meneillään Museoviraston avustama innovatiivinen hanke, jossa kolmen museon kokoelmien tietoja tallennetaan Wikidataan, Wikimedian linkitetyn tiedon tietopankkiin. Wikidatassa kokoelman tiedot rikastuvat käyttäjien tuottamilla lisätiedoilla tai yhdistymällä siellä jo olevaan tietoon. Rikastuneet tiedot luetaan Omeka S -sisällönhallintaohjelmaan, josta löytyvät myös ne tekijänoikeuden alaiset kuvat, joita Wikimedian alustoille ei ole voinut tallettaa. Sieltä aineisto voidaan haravoida edelleen Finnaan. Projektiin kuuluu myös Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen tuottama työkalu Wikidatassa tapahtuneiden muutosten seurantaan. Hankkeen dokumentaatio kerätään sivulle Wikidata:WikiProject Collection data from Wikidata to Finna.

Yhteisöllisestä tekemisestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahola-Valon kokoelma ei ole ainoa, vaan yksityisesti omistettuja erilaisia kulttuuriperintöaarteita löytyy sieltä täältä eri tavoin hoidettuna. Tätä tapausta ratkomalla voimme auttaa monen muun kokoelman säilyttämisessä. Lähes aina tekeminen vaatii valtavia ponnisteluja ja monen ihmisen kollektiivista työpanosta. Suomalaisen talkooperinteen tueksi voi olla mahdollista miettiä erilaisia tukitoimia, kuten ysiluokkalaisten kesätyöseteli. Ylisukupolviseen kohtaamiseen voisi ottaa mallia esimerkiksi Seniorit somessa -toiminnasta, yhdistyksissä on paljon osaavaa senioriväkeä.

Miten eteenpäin?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valokuva-arkiston järjestäminen ja digitoiminen on ensisijaista.
  • Siihen tarvitaan myös rahoitusta, mutta digitointiprojektien rahoittaminen on laskussa. 900 kuvaa on kuitenkin hallittavissa oleva vrt. ammattivalokuvaajien suuret kokonaisuudet.
  • Aineiston metatietojen selkeä rakenne on keskeistä ja se varmistaa yhteentoimivuuden. Tietomallin tuottamisessa kanattaa käyttää olemassaolevaa standardia (esim. Dublin Core, CIDOC CRM). Kannattaa kuitenkin tehdä se riittävän yksinkertaisesti.
  • Aineisto kannattaa hahmottaa kokonaisuuksina. Kokoelmaselvityksen avulla voidaan aineistosta löytää kokonaisuudet, joita alkuperäisillä tekijöillä on ollut mielessä sekä tunnistaa tuotannon keskeiset elementit. Ryhmittelyn avulla hahmottuu myös tuotannon eri osa-alueiden konteksti. Huolella tehdyn taustoituksen avulla tuotetaan samalla paljon arvokasta selittävää tietoa. Kaikki tämä tieto auttaa edustavan otoksen valitsemisessa digitointiin. Museoiden projekteista itse digitointi vie vain kolmasosan. Tukeminen on Valokuvataiteen museon tehtävä.
  • Priorisointi on tärkeätä ja hauraat kokoelmat tulisi käsitellä ensimmäisenä.
  • Kannattaa etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita työn toteuttamiseksi. Esimerkiksi museologian opiskelijat voisivat olla arvokas apu. Alueellinen vastuumuseo saattaisi voida auttaa pääsemään Finnaan mukaan.
  • Työtä tehdessä kannattaa pitää mielessä käyttäjä, mitä aineistoa halutaan ja miten se halutaan saavutettavaksi.
  • Ei kannata haukata liian isoa palaa, vaan mitoittaa työ itsensä ja oman porukan jaksamisen mukaan. Mitoittamalla työ pysyy mielekkäänä eikä sen alle hautaudu. Kannattaa myös muistaa kiittää ja onnitella itseään ja muita hyvin tehdystä työstä.
  • Wikimedian GLAM-toiminnasta voi olla apua tässä vaiheessa siten, että voimme koota ja ylläpitää hyödyllisten neuvojen tietopankkia. Tietoja on mahdollista koota ja muokata helposti ymmärrettävään muotoon myös kansainvälisesti, jolloin Wikimedian vapaaehtoiset voivat kääntää niitä eri kielille.
  • AvoinGLAM voi tuottaa tarpeellista oppimateriaalia tekijänoikeuksista tai jakamisen käytännöistä Wikimedian projekteissa.

Resursseja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikiprojekti:Aleksanteri_Ahola-Valon_wikimuseo&oldid=19630125”