Wikiprojekti:Häkää pönttöön

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaasunkehitin.

Wikiprojekti Häkää pönttöön on tarkoitettu selkiinnyttämään ja täydentämään artikkeleita, jotka liittyvät puu- tai hiilikaasun valmistamiseen ja käyttöön. Nimi tulee puu- ja hiilikaasuttimen kansanomaisesta nimityksestä häkäpönttö.

Projektiin liittyviä artikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projekti koskee ainakin seuraavia artikkeleita: Hiilikaasu, Hiilimonoksidi, Häkäpönttö (uo Puukaasu), Häkäpönttöauto, Kuivatislaus (pyrolyysi), Masuunikaasu, Puukaasu, Puukaasutin ja Tuotekaasu (vastaa ruotsin termiä gengas, generaattorikaasu), Puukaasuliesi (tällä korvattiin näkökulmaltaan virheellinen ehdotus puukaasu-uuni). Uusina tarvitaan ehkä artikkeli Hiilikaasutin,

Henkilöartikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projektiin liittyy seuraavia henkilöitä tekniikan eri osa-alueiden kokeilijoina ja kehittäjinä: saksalainen kemisti, professori Karl Gustav Bischof (s. Nürnberg 18. tammikuuta 1792, k. 30. marraskuuta 1870 Bonn) Dawson, Garuffa, Julius Pintsch[1], Georges Imbert[1]


Tämän sivun keskustelusivulla voit keskustella projektin kehittämisestä ja toiminnasta.

Osallistuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Suorita alla olevan listan tehtäviä.

Lisää myös nimesi alle, mikäli tiedät aiheesta mitään.

--Juha Kämäräinen (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 09.44 (EEST)[vastaa]

Käyttäjälaatikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voit halutessasi ilmaista osallistuvasi projektiin laittamalla projektin käyttäjälaatikon käyttäjäsivullesi. Tämä tapahtuu kirjoittamalla käyttäjäsivulle teksti {{Käyttäjä/Häkäpönttö}}. Käyttäjälaatikko näyttää tältä:

Tämä käyttäjä osallistuu Wikipedian häkäpönttöprojektiin.





Huom. viitteitä käytetään tässä hyväksi aineistoihin liittyvien lisätietojen tallentamisessa.

  • Korjaa artikkelissa Puukaasu oleva tekijänoikeusongelma.
  • Laajenna artikkeleita
  • Korjaa artikkelien keskinäistä "työnjakoa"
  • Liitä projektin piiriin tarvittaessa uusia artikkeleita
  • Paranna artikkelien rakennetta ja kieliasua
  • Etsi lähteitä ja täydennä kirjallisuusluetteloa

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alifrosti, Kari: Vainion Liikenne 1930-2005. Salo: J. Vainion Liikenne, 2005. ISBN 952-91-9458-7 (suomeksi)
    • kirjan kuvitusta käytetty artikkelissa Puukaasu
  • Amstutz, G.C. (1970–80). "Biscof, Carl Gustav Christoph". Dictionary of Scientific Biography. 2. New York: Charles Scribner's Sons. pp. 158-159. ISBN 0684101149.
  • Boijer, R. & Roste H.: Puukaasu autoissa. (2., uus. p.) Helsinki: Otava, 1941. (suomeksi)
  • Sveriges Riksdag: Gengas som alternativt drivmedel (Motion 1990/91:N413) riksdagen.se. 1990. (ruotsiksi)
  • Haventon, Peter: Gengas : dokument från en bister tid. Winberg, 2005. ISBN 918700514X (ruotsiksi)
  • Källe, Torsten: Hur Källe-generatorn kom till (Överfört till elektronisk version 2000, av Joacim Persson) Teknisk Tidskrift Januari/Februari 1942. 1942 / 2000. (ruotsiksi)
  • Källe, Torsten: The making of the Källe-gasifier (transl. Joacim Persson) original publication: Teknisk Tidskrift January/February 1942. 1942 / 2000. (englanniksi)
  • Köhler,Stuart: Puukaasun aika. Helsinki: Alfamer, 2007. ISBN 978-952-472-066-3 (suomeksi)
  • Mikkonen, Vesa: Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet. omakustanne V. Mikkonen, 2009. ISBN ei tiedossa (suomeksi)
  • Muilu, Y.: Häkäpöntöstä pyrolyysikaasuttimeen: Development of woodgas generator ciweb.chydenius.fi. 2007. (suomeksi)(englanniksi)
  • Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919–1959. Tampere: Apali Oy, 2006. ISBN 978-952-5026-54-2 (suomeksi)
  • Puu- ja hiilikaasutinlaitteiden huoltokirja : Imbert Aimo. Helsinki: Ford, 1943. (suomeksi)[3]
  • Reed, T. B. & Larson, Ronal: A wood-gas stove for developing countries (pdf) Golden (CO) USA: The Biomass Energy Foundation. Viitattu 8.6.2012. (englanniksi)
  • Lehtiartikkeleita löytyy ARTO-tietokannan mukaan ainakin seuraavista:
    • Koneviesti 10/2011, 18/2010, 16/2005, 10/2005, 19/2001
      • 10/2011, s. 80-83 Biosähköä puukaasulla
      • 18/2010, s.58-61 Puukaasu-Volvo T-41 : täyttä häkää eteenpäin.
      • 16/2005, s.84-85 Häkäpöntöllä sähköä
      • 10/2005, s. 90-93 Puukaasu : traktorimiehen pelastus ja painajainen.
      • 19/2001, 28-30 Lämpöä ja sähköä pienimuotoisesti
    • Bioenergia 6/2010
      • Puukaasulla sähköä Saksassa s. 38-39, ks. myös Koneviesti 17/2010
    • Tekniikan Waiheita 3/1996, 1/2012
      • Seimola, Pentti: Masuunikaasusta puukaasuun. Tekniikan Waiheita, 1996, nro 3, s. 5-19. (suomeksi)
      • 1/2012, s. 5-20, 42 : Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa
    • Metsänhoitaja 1/2008
      • s. 38-39 kirjallisuusarvostelu: Arvosteltu teos: Puukaasun aika / Stuart Köhler.
    • Suomen luonto 12/1993
      • s. 10 Tekijä:Brax, Anne. Nimeke:Jalka puukaasupolkimelle. Nimekkeen selitys: Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet.
    • Käytännön maamies 10/2011, 15/2008
      • Hietala, Pekka: Pyrolyysireaktori tuottaa energiaa ilmakuivasta sekapuuhakkeesta. Käytännön maamies, 2008, 57. vsk, nro 15, s. 57-59. (suomeksi)
      • 10/2011, s. 62-65 Tavoitteena energiaomavaraisuus : puukaasusta sähköä ja lämpöä.
    • Tekniikan maailma 18/1981,16/1989
      • 18/1981, s. 108-109 Puukaasu-Volvo kulkee kotimaisella
      • 16/1989, s. 66-67 Puukaasuauto kuin silloin ennen : pilkettä pönttöön
    • Maaseudun tulevaisuus 18/1996, s. 8 Vanhat taidot uudelleen esiin : ekoautoilijat ajavat häkäkaasun voimalla
    • Mobilisti
      • 4/1997, s.11 Lahtien Puukaasu-Letukka 1938
      • 4/1998, s. 78-79 Mistä ne puu/hiilikaasupöntön pilkkeet tehtiin: "hiilimiilu Pielavedeltä"
      • 6/1997, s. 38-40 S.P.J. Keinäsen "Raketti ja Monorator"
      • 6/1997, s. 41-42 Palautteet Keinäsen puukaasu-juttuun : monorator- ja rakettipuukaasuttimet
      • 1/2003, s. 88-89 Kanadan ainoa puukaasuauto? : oli mennä rekisteriin "suomalaisena höyryautona"
    • Senior-Mobilisti 2/2000, 74-75 Kytö-puukaasutin
    • Voima ja käyttö 3/2010, 20-23 Energia kallistuu : puukaasustako apua autoihin
  • Ekoautoilijoiden kirjallisuusluettelo: http://www.ekoautoilijat.fi/tekstit/kirjallisuusluettelo.htm
  1. a b Seimola 1996
  2. Aloitukseen riittävät perustiedot esim. http://www.woodgasstove.org/ jossa selostetaan hyvin periaate.
  3. Imbert Aimo on laitteiston malli