Wikipedia:Wikipedia ja tietosuojalaki

Tämä sivu ei ole Wikipedian käytäntö tai toimintaohje. Sivulla on helmikuussa 2022 sisältönä ainoastaan yksittäisen Wikipedistin lähettämä sähköinen viesti tietosuojavaltuutetun toimistoon ja siihen hänelle (yksityishenkilönä) annettu vastaus, joka on julkistettu Wikipediassa. Vastaukseen liittyvästä saatteesta voi lukea, että tietosuojavaltuutetun toimisto ei ole varsinaisesti ottanut kantaa Wikipedian sisältöön. Sana "vastaus" ei tarkoita tässä vastausta kysymykseen vaan vastausta viestiin.

Asian tausta

Syksyllä 2021 Kahvihuoneessa keskusteltiin Wikipedian ja GDPR:n suhteesta. Tietosuojavaltuutetulta pyydettiin asiaan kommenttia. Katso myös aiempi kommentti vuodelta 2006 Wikipedia:Wikipedia ja henkilötietolaki.

Kysymys tietosuojavaltuutetulle 2.11.2021

Kysymystä lyhennetty pyynnöstä, sillä vastauksessa ei oltu huomioitu mukaan liitettyjä linkkejä.

Otan teihin yhteyttä pyytääkseni teiltä kommenttia Wikipedia-artikkeleihin kerätyistä henkilötiedoista. "Henkilötietolain 2 § mukaan henkilötietolakia ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn toimituksellisia, taiteellisia tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten. Wikipedia-tietosanakirjaan ei verkkojulkaisuna sovelleta henkilötietolakia. Tietosuojavaltuutettu ei näin ollen ole toimivaltainen arvioimaan Wikipedian tietojenkäsittelyä." Lähde: [1] "Eli toimitettuun sisältöön ei todennäköisesti sovelleta GDPR:ää"? Entäs tämä: "Henkilötieto tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa." (esim. nimi) "Rekisterinpitäjä tarkoittaa (...) yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi." Wikipedia-yhteisö, ei esimerkiksi Wikimedia-säätiö tai sen hallinnoimat työkalut, on taho, joka kerää tänne henkilötietoja.

Vastaus 3.2.2022

Kysymykseen tuli kaksi vastausta, joista ensimmäinen 2.2.22 ja seuraavana päivänä uusi päivitetty vastaus.

Saate

Vastaukseen liittyvä saate:

"Todettakoon, että tietosuojavaltuutetun linjaukset syntyvät yksittäistapauksiin annetuista ratkaisuista. Tietosuojavaltuutettu ei ole antanut kysymyksenasettelua koskevaa ratkaisua. Tietosuojavaltuutettu ei siis ole ottanut kantaa siihen, soveltuuko niin sanottu journalistinen poikkeus Wikipediassa julkaistuun sisältöön. Asiaa arvioitaessa voidaan kuitenkin kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka teille lähetetyssä sähköpostiviestissä on todettu."

Varsinainen vastaus

ja varsinainen vastaus kokonaisuudessaan:

Journalistisesta tarkoituksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) on sovellettu 25.5.2018 alkaen. Säännös on asetuksena jäsenvaltioissa välittömästi sovellettavaa oikeutta. Yleinen tietosuoja-asetus sisältää kansallista liikkumavaraa, minkä perusteella kansallisella lainsäädännöllä voidaan täydentää ja täsmentää asetuksessa nimenomaan määriteltyjä seikkoja. Tietosuojalaki (1050/2018) täsmentää ja täydentää yleistä tietosuoja-asetusta ja sen kansallista soveltamista. Tietosuojalain 27 §:ssä on säädetty henkilötietojen käsittelystä journalistisia tarkoituksia varten. Mainitun pykälän mukaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta vain rajoitetusti. Esimerkiksi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artikla (ml. edellytys rekisteröidyn suostumuksesta) ja 17 artikla (oikeus tietojen poistamiseen) eivät tule sovellettavaksi silloin, kun henkilötietoja käsitellään ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten. Henkilötietojen suojan ja sananvapauden yhteensovittamisen toimivuuden osalta on puolestaan tietosuojalain esitöissä (HE 9/2018 vp) viitattu kattavaan ja toimivaan joukkoviestinnän itsesääntelyjärjestelmään, jossa journalistinen toiminta on sitoutettu ammattieettiseen säännöstöön, Journalistin ohjeisiin. Näiden ohjeiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto. Journalistisia tarkoituksia ei ole tyhjentävästi määritelty tietosuojalaissa, yleisessä tietosuoja-asetuksessa taikka muussa kansallisessa lainsäädännössä. Kuitenkin tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 153 perustelukappaleessa täsmennetään, että sananvapauden toteuttamista varten säädettäviä poikkeuksia olisi sovellettava erityisesti audiovisuaalisella alalla sekä uutis- ja lehtiarkistoissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut asiassa Times Newspapers Ltd. v. Yhdistynyt kuningaskunta (nrot 1 ja 2 § 45), että internetarkistot ovat merkittävässä asiassa uutisten ja tietojen säilyttämisen ja saatavuuden kannalta. Myös tietosuojavaltuutettu on esimerkiksi asian dnro 3299/452/12 yhteydessä katsonut, että viranomaiset, mukaan lukien tietosuojaviranomaiset, eivät voi sensuroida tällaisia uudelleen julkaisuja. Tätä niin sanottua journalistista poikkeusta on arvioitu myös tietosuojavaltuutetun päätöksissä 2225/452/2017 (annettu 3.3.2020) ja 9970/163/2019 (annettu 27.10.2021, https://tietosuoja.fi/-/verotietojen-julkaisu-tiedotusvalineiden-verokoneissa-ei-ollut-tietosuojalainsaadannon-vastaista). Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä (mm. asiat C-345/17 ja C-73/07) henkilötietojen käsittelyksi journalistisessa tarkoituksessa on katsottu toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen yleisölle. Jotta voidaan ottaa huomioon se merkitys, joka sananvapaudella on kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, siihen liittyviä käsitteitä, journalismin käsite mukaan lukien, on yhtäältä tulkittava laajasti. Lisäksi oikeuskäytännössä on painotettu, että henkilötietojen käsittelyä koskevat poikkeukset koskevat joukkotiedotusyritysten lisäksi kaikkia journalismia harjoittavia henkilöitä.