Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kalliomaalausvalokuvan tekijänoikeudet

Saanko ottaa digikameralla tai skannerilla valokuvan kirjasta, jossa on valokuvia kalliomaalauksista? Ottaisin vain kalliomaalauksen siihen kuvaan. Kalliomaalaushan on taideteoksena tekijänoikeudeton, mutta siitä otetusta valokuvasta en tiedä, ei ole alaani mokomat tekijänoikeus-höpötykset. Entäs kuvankäsitelty valokuva tai läpipiirros kirjassa? Tuohirulla 16. elokuuta 2005 kello 22:51:04 (UTC)

Valokuva yksinään nauttii omaa suojaansa valokuvana 50 vuoden ajan kuvan ottamishetkestä. Jos suoja on edelleen voimassa, siitä ei saa levittää luvattomia kopioita. Valokuvan valokuvaaminen on yksinkertaisesti sen kopioimista. Kuvankäsittely ei vaikuta asiaan muuten kuin siten, että kuvaa luovasti käsittelemällä voi syntyä teos, jonka suoja on taas pidempi. —MikkoM (♫) 16. elokuuta 2005 kello 22:59:30 (UTC)

Jos valokuvan voi katsoa teokseksi, suoja-aika on vielä pidempi: 70 vuotta tekijän kuolemasta!Pirjok 15. tammikuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Ilta-Lehden sivuilla sanasta sanaan wikipediasta kopioitua tekstiä

Meniköhän ihan oikein tämä muokkaus, noh emt. Asiaan. Iltalehti on sivuillaan lainannut wikipedian kannabisartikkelia aika paljon, ja luulen, että tämä saattaisi kiinnostaa tekijää/wikipedian henkilökuntaa. Linkit: http://www.iltalehti.fi/2005/06/14/200506073147750_uu.shtml vertaa tekstiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabis Ilta-Lehti on Wikipediasta lainannut ainakin kohdat "Kannabis lääkkeenä" ja "riippuvuuspotentiaali"

Mielestäni tuo on tekijänoikeusrikkomus, jos ei ole, niin olen sitten vähän viisaampi taas.

Kohta "Kannabis lääkkeenä" on ainakin kopioitu Wikipediasta. Kopioitu kohta on tosin aika lyhyt, joten en osaa sanoa, menisikö mikään valitus läpi.

Toisesta kohdasta, "riippuvuuspotentiaali", on kopioitu paljon hajanaisemmin ja itse asiassa minusta tuntuu, että se saattaa olla Wikipediaan kopioitu jostain muualta. Siksi näissä kannattaa aina olla varovainen, koska voikin paljastua, että Wikipedia on itseasiassa lainannut tekstiä jostain :) --Samulili 14. kesäkuuta 2005 kello 20:46:20 (UTC)

Oma Wikipedia ja GNU-lisenssi

Kun en oikein hahmota GNU:n laajuutta eikä FAQ:stakaan löytynyt asiaa kuin julkaistavasta sisällöstä niin kysytään täältä. Jos haluaisin tallentaa omaa osaamistani käyttäen wikimediaa, mysql:a ja apachea (siis tätä _tekniikkaa_ omalle koneelle asennettuna) sulkien systeemin muilta niin onko tuo lisenssirikkomus? Sen ymmärrän, että jos heitän sisällön tänne on se julkista. tarkoitus ei ole myöskään käyttää muiden luomaa sisältöä. Myös jos muutan em. softia on sorsa jaeltava vapaasti.

Voiko siis GNU lisenssillä suojatulla tekniikalla manageerata omaa sisältötuotantoa (muisti nääs pätkii...) vai pakottaako tuo wikin GNU-lisenssi julkistamaan myös kaiken sisällön (mysql / apachea voi ainakin käyttää "omiin puuhiin"). Muuttuuko tilanne jos käytän systeemiin taltioitua tietoa osana liiketoimintaa (jos esm. avaisin pääsyn "digitaliseen osaamiseeni" maksua vastaan).

Saattoi olla tyhmäkin kysymys, mutta ei vara venettä kaada. --cadman 16. kesäkuuta 2005 kello 10.29 (UTC)

Sekoitat nyt Wikipedian ja sen ohjelmiston Mediawikin. Mediawikin sivulta löydät enemmän tietoa: http://wikipedia.sourceforge.net/

Ja, yksinkertainen vastaus on että voit käytää Mediawikiä liiketoimintasi yhteydessä samalla tavalla kuin Apachea ja MySQL:ää. (disclaimer: en ole asianajaja) -- Jniemenmaa 16. kesäkuuta 2005 kello 07:39:36 (UTC)

fi-wikipedia ja kansainväliset tekijänoikeudet

Metawikissä [1] on käyty keskustelua eri kieliversioiden noudattamista tekijänoikeuslainsäädännöistä ja näyttää siltä, että on olemassa kahta koulukuntaa. Saksassa on otettu käyttöön periaate, että vain Saksan lainsäädäntöä noudatetaan (perustuen kansainvälisten tuomioistuimien päätöksiin, jossa on vedottu tarkoitettuun käyttäjäkuntaan sen sijaan että oltaisiin painotettu missä aineisto on tallennettuna). Japanissa puolestaan sovelletaan sekä Japanin, että Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tähän olisi varmaankin Suomessakin hyvä ottaa kantaa. Oma mielipiteeni kallistuu tuohon Saksan-mallin suuntaan. Käytännössä tämä ennenkaikkea vaikuttaa siihen milloin aineisto muuttuu public domainiksi. --Joonas 12. elokuuta 2005 kello 16:14:24 (UTC)

Fi-wikissä sovelletaan Suomen tekijänoikeuslakia, mistä selvimpänä osoituksena on se, että fair use -kuvia ei hyväksytä fi-wikiin muuta kuin erikseen määritellyissä poikkeustilanteissa, mitä voidaan (jollain tulkinnalla) pitää Suomen tekijänoikeuslain mukaisen sitaattioikeuden käyttämisenä. —MikkoM (♫) 22. syyskuuta 2005 kello 14:12:16 (UTC)

Miksi? Minkä maan palvelimella http://fi.wikipedia.org on?

Auru Aro 21. joulukuuta 2005 kello 01:55:53 (UTC)

Mitä jos pyydettäisiin asiasta lausunto tekijänoikeusneuvostolta? Ellei jollakulla ole osoittaa jotain lähdettä, jonka perusteella asiaan tulisi varmuus. Nikke 22. joulukuuta 2005 kello 13:41:30 (UTC)

Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja Suomen tekijänoikeuslain tulkinnasta (jotka eivät edes ole juridisesti sitovia. Viimekädessä päätöksen tekee oikeuslaitos). Tekijänoikeusneuvosto tuskin ottaa kantaa kysymykseen, jota säätelee kansainväliset tekijänoikeutta koskevat sopimuksen, mm. Bernin sopimus ja WTO:n sopimus immateriaalioikeuksista. --Joonas (kerro) 22. joulukuuta 2005 kello 13:47:23 (UTC)

Minua kiinnostaisi tietää neuvoston kanta siitä, minkä maan lainsäädäntö fi.wikipedia.orgia koskee. Totta kai neuvosto voi ottaa tähän kantaa. Nikke 22. joulukuuta 2005 kello 14:00:08 (UTC)

Kuten sanoin noudatettava lainsäädäntö ei määräydy Suomen tekijänoikeuslain perusteella vaan kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten oikeusistuimien ennakkopäätöksien perusteella. Suomen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja Suomen tekijänoikeuslaista. --Joonas (kerro) 22. joulukuuta 2005 kello 14:04:07 (UTC)

Minähän haluan tietää juuri sen, kuuluuko fi-wikipedia Suomen tekijänoikeuslainsäädännön piiriin. Miksi neuvosto ei voisi tähän vastata? Jos muuten tarkoitit, että neuvosto ei ottaisi ollenkaan kantaa kansainvälisiin sopimuksiin, ks. esim. lausuntoja 1995:6, 1998:7 ja 1996:13. Lähetän lausuntopyynnön niin sitten tiedetään, ottavatko kantaa vai eivät. Nikke 22. joulukuuta 2005 kello 14:51:03 (UTC)

Eräässä noista esimerkeistäsi nimenomaisesti sanotaan: "Tekijänoikeusneuvosto ei voi ottaa kantaa tarkempien tietojen puuttuessa afrikkalaisten videoelokuvien saamaan suojaan. Tekijänoikeusneuvosto ei toimivaltansa puitteissa ota kantaa mahdollisesti suoritettaviin korvauksiin." --Joonas (kerro) 22. joulukuuta 2005 kello 15:01:52 (UTC)

Niin sanotaan. Ja tarkoitetaan, että kantaa ei voi ottaa, koska tarkemmat tiedot puuttuvat (ilmeisesti siitä, mistä nimenomaisista Afrikan maista on kysymys). Muutama kappale ylempänä sen sijaan todetaan, että "japanilaisia ja kiinalaisia elokuvia suojataan Suomessa sopimuksen mukaisesti". Mitä siis tällä sitaatilla tarkoitit? Nikke 22. joulukuuta 2005 kello 15:18:39 (UTC)

Oma kuva kuvasta?

Ken tuntee tekijänoikeuksia kertonee..eli kun otan kuvan näyttelyssä kuvasta/teoksesta niin voiko sen laittaa Wikiin? Näyttelyssä kysyin asiasta, jolloin he vastasivat: "Kuvia saa ottaa vapaasti omaan käyttöön, kaupallisesti niitä ei saa hyödyntää". Wiki ei ole kuitenkaan kaupallinen taho. Eli miten tässä tapauksessa kuvan käyttö Wikissä?--PV 22. syyskuuta 2005 kello 14:02:01 (UTC)

Kuvasto ry:n sivuilla sanotaan asiasta seuraavaa [2]: Julkisella paikalla oleva taideteosten toisintaminen Taideteoksen kuvaaminen on muutoinkin sallittua, milloin teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan. Eli kyllä kuvan käsittääkseni saa laittaa wikipediaan. --Joonas 22. syyskuuta 2005 kello 14:11:49 (UTC)

Tätä käyttöä varten on olemassa fi-wikissä mallinekin, {{taideteos}}. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että näitä kuvia ei tosiaankaan saisi käyttää kaupallisesti, mutta toisaalta fi-wikiin ei saisi tallentaa NonCommercial-kuvia. —MikkoM (♫) 22. syyskuuta 2005 kello 14:13:32 (UTC)

Mikäs siihen sitten on syynä? Aikooko tämä Viidakko-Jim myydä jossain vaiheessa koko roskan biljoonasta dollarista jollekin Googlelle?--J 22. joulukuuta 2005 kello 15:41:51 (UTC)

Lehdistölle tarkoitettujen kuvien käyttö

Miksei wikipediassa voi käyttää kuvia, jotka on mainittu lehdistölle tarkoitetuksi materiaaliksi.--Teveten 26. syyskuuta 2005 kello 10:14:05 (UTC) Esimerkkinä nämä Stora Enson lehditölle tarkoitetut kuvat? Eikai wikissä käyttö ole kaupallista käyttöä?? [3]

Wikipediassa ei saa käyttää ei-kaupallisia kuvia siitä syystä, että Wikipedia on vapaa tietosanakirja. Vapaus tarkoittaa tässä sitä, että kuka tahansa voi ottaa Wikipedian materiaalin ja esimerkiksi myydä sitä eteenpäin. Siitä syystä Wikipediassa ei saisi käyttää sellaista materiaalia, joka rajoittaa Wikipedian käyttöä muissa yhteyksissä kuin tässä nimenomaisessa Internet-yhteydessä.

Tämän kyseisen asian on myös todennut suoraan Wikipedian perustaja, hra Wales. —MikkoM (♫) 26. syyskuuta 2005 kello 10:59:40 (UTC)

Asia selvä. Mielestäni mallinteeseen kuuluvaa tekstiä "Jos kuvan edelleenjakelua ja kaupallista käyttöä ei ole sallittu, kuva saatetaan poistaa Wikipediasta." kannattaisi muuttaa selkeämmäksi siten, että siinä todettaisiin selvästi, että uusia tämän kaltaisia kuvia ei saa enää ladata, vaan ne poistetaan välittömästi. Mielestäni teksti on tällä hetkellä hiukan liian oraakkelimainen (ainakin minulle oli.. ;) ) terv.--Teveten 26. syyskuuta 2005 kello 12:06:54 (UTC)

Liitin äsken sivulle Henrik Lax kuvan sivulta http://www.henriklax.nu/suomeksi/media.asp , jossa sanotaan kuvien olevan "julkaisuvapaita". Laitoin tämän tiedon kuvan yhteenvetoonkin, silti kuva poistettiin heti kohta. Eikö "Julkaisuvapaa" tarkoita, että kuva saa olla kaupallisessakin tuotteessa, siis rajoittamaton käyttöoikeus? Vai johtuiko poistaminen siitä, etten osannut valita mitään käyttöoikeus-pudotusvalikosta? --Hamartolos 6. tammikuuta 2006 kello 18:23:31 (UTC)

Saako lehdistölle tarkoitettuja kuvia käyttää, jos liittää niihin Lehdistö -mallineen ja kertoo yhteenvetosivulla lähteen? --Hamartolos 6. tammikuuta 2006 kello 18:44:46 (UTC)

Keskustelua lehdistökuvista olisi hyvä käydä. Nämä pressikuvathan ovat nimenomaisesti kaupallisille toimijoiden käyttöön annettua materiaalia. "Kuka tahansa voi ottaa Wikipedian materiaalin ja esimerkiksi myydä sitä eteenpäin". Kuka tahansa lehti voinee käyttää Henrik Laxin kuvaa Wikipediasta ja laittaa se etukanteensa (jos lehdistökuvat hyväksytään)? Pressikuvathan ovat periaatteellisesti kuvia, jotka on laskettu liikkeelle mm. Wikipedian kaltaisiin julkaisuihin, jotta nämä käyttäisivät kohteista mahdollisimman edustavaa kuvaa. Wikipediastahan ei saane "ei-PD -kuvaa" kait muutenkaan vaikkapa painaa käsipyyhkeeseen ja alkaa myymään niitä? (päätellen en.wikin fair use -käytännöstä). Henkilökohtainen mielipiteeni asiasta on siis, että lehdistökuvia asianomaisella mallineella varustettuna voitaisiin käyttää fi.wikissä. --TBone 6. tammikuuta 2006 kello 19:00:55 (UTC)

Commonsissa vapaasti levitettävät ja käytettävät, mutta tekijänoikeuden alaiset kuva (joita varmaankin nuo lehdistökuvat yleensä ovat) merkitään {{Copyrighted free use}} tai {{Attribution}} (jos lähde on mainittava) mallinteella . Saman tyyppistä käytäntöä voisi harkita fi-Wikiinkin niiden kuvien osalta, joita todella saa käyttää myös kaupallisesti. Toisaalta suurin osa tuollaisista kuvista olisi hyvä/tulisi viedä suoraan Commonssiin, eikä tallentaa tänne lainkaan. --Joonas (kerro) 7. tammikuuta 2006 kello 09:05:59 (UTC)

Tampereen museon suomen sisällisodan valokuvista

Tiedustelin kuvien tekijänoikeuksista museolta ja ohessa vastaus, joka koskee ainakin kuvaa Kuva:Tampere destroyed in Civil War.jpg:

Hei,
Toimin suomenkielisen Wikipedian (fi.wikipedia.org) ylläpitäjänä ja tiedustelisin tällä sivulla         
mm. sivuilla http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918tap.htm olevien kansalaissodan      
aikaisten valokuvien tekijänoikeudellista tilaa ja mahdollista lupaa käyttää sitä Wikipediassa.
Joonas Lyytinen

Kiitos tiedustelusta!
Nämä kansalaissodan aikaiset kuvat ovat monesta syystä sellaisia, että niiden kuvaajia ei 
useinkaan tiedetä. Lisäksi niitä on aikanaan levinnyt runsaasti mm. postikortteina. Eli niiden 
tekijänoikeudet ovat hyvin epäselviä eivätkä oikeudet ole pelkästään täällä Vapriikin  
kuva-arkistossa. Esimerkiksi kysymistäsi kuvista raunioita esittävään kuvaan olen törmännyt myös 
muissa arkistoissa, kokoelmissa.
Eli mikäli haluat tilata kuvia meiltä, voit tehdä sen hinnastomme 
http://www.tampere.fi/vapriikki/kuvaarkisto/kuvatilaus/hinnasto.html mukaisilla kuvamaksuilla  
(esim. yksi skannaus 12 euroa). Olette kuitenkin kuvan käyttäjinä vastuussa mahdollisista 
tekijänoikeuskysymyksistä, mikäli sellaisia tulee. Tämä on kuitenkin mielestäni erittäin 
epätodennäköistä, koska kyseessä on vanha ja laajasti levinnyt materiaali, jonka kuvaajistakin on
vain vähän tietoa.
Kuvaterveisin
nimi poistettu

Pieni Tietosanakirjan tekijänoikeustilanne?

Jossakin vaiheessa oli ilmeisesti "kyseenalainen", mikä tilanne nykyään, sillä siihen pohjautuvia artikkeleita on alkanut taas syntymään? --PV 17. marraskuuta 2005 kello 22:35:36 (UTC)

Pieni tietosanakirja -sivulla ei suositella lissäartikkelien tekoa. Muistaakseni kahvihuoneessa päädyttiin siihen että ei tehdä lisää mutta ei aktiivisesti poisteta olemasa olevia, vaan yritään muokkaamaan artikkeleja paremmiksi. Tappinen 18. marraskuuta 2005 kello 12:20:46 (UTC)

Ajatus on se, että kirjoitetaan pienestä tietosanakirjasta tuodut tekstit pikkuhiljaa pois. Eli kun muokkaat rankansti artikkelia jossa on tuo mallinne, niin ettei se ole enää suoraa sanakirjasta tuotu, ota mallinne pois. --Joonas 18. marraskuuta 2005 kello 12:31:11 (UTC)

Näin minäkin muistin tilanteen. Kysymys olis mutta lähinnä siitä, että tulisiko sellaisia uusia käyttäjiä, jotka käyttävät sitä paljon lähteenä, muistuttaa tilanteesta, jottei uusia artikkeleita enää synny?--PV 18. marraskuuta 2005 kello 14:49:56 (UTC)

Mielestäni pitäisi, jos kopiointi on kovin sanatarkkaa. --Hasdrubal 19. marraskuuta 2005 kello 18:09:39 (UTC)

Tarve uudelle tekijänoikeusmallineelle?

Lisäsin en-wikistä kuvan Kuva:Frank Rijkaard.jpg, jonka käyttöön on annettu lupa seuraavassa muodossa "The copyright holder allows anyone to use it for any purpose, provided that copyright holder is attributed". Lisätietoja kuvan tekijänoikeudellisesta tilasta löytyy täällä ja täältä. Meidän Wikipediassa ei kuitenkaan ole tarkoitukseen sopivaa tekijänoikeusmallinetta. Ennenkuin luon uuden mallineen (eli kopioin en-wikin mallineen SocEur tänne), ajattelin tarkistaa mitä mieltä muut ovat näiden kuvien käytöstä täällä. --Lendu 5. tammikuuta 2006 kello 12:40:55 (UTC)

Ei tuolle ole tarvetta, koska ei tuollaisia kuvia kannata tuoda fi-wikiin, vaan ne kannattaa suoraan viedä commonsiin, mistä ko. malline löytyy. --Joonas (kerro) 5. tammikuuta 2006 kello 12:55:08 (UTC)

Voiko Commonsin "Copyrighted but use for any purpose is allowed" lisenssiä käyttää myös niissä tilanteissa, joissa tekijänoikeuksien omistaja vaatii tekijänoikeuksiensa ilmoittamisesta? --Lendu 5. tammikuuta 2006 kello 13:04:37 (UTC)

Voit käyttää {{Attribution}}-templatea tai {{Copyrighted free use provided that|XYZ}}-templatea, jos oikeuksien omistaja vaatii jotain erikoisempaa kuin vain nimen mainitsemisen. --Joonas (kerro) 5. tammikuuta 2006 kello 13:09:15 (UTC)

Hienoa - kiitos avusta. Commonsin ohjeet eivät olleet kaikista selkeimmät - oletin, että vain pudotusvalikosta löytyviä lisenssejä voi käyttää. Kuva on siis nyt Commonsissa, joten sen voi poistaa täältä. --Lendu 5. tammikuuta 2006 kello 13:23:42 (UTC)

Kuvat taideteoksista

Siirretty kahvihuoneesta — Nahru 6. tammikuuta 2006 kello 18:10:11 (UTC)

Vissin jo FA-tasoa, mutta kun en tiedä niin pakko kysyä: Mites valokuvat taideteoksista? Jos käyn nappaamassa kuvan jostan veistoksesta, niin millä ehdoin sen voi ajaa Wikiin? Tätä kirjoitellessa en muista mahdollisen kohteen valmistumisajankohtaa. Teoksen alkuperäinen tekijä kannattanee kaivaa jostain esiin? --EsaL-74 28. marraskuuta 2005 kello 23:29:48 (UTC)

Taideteoksen tekijänoikeudet ovat voimassa 75 vuotta tekijän kuolemasta, mutta julkiselle paikalle sijoitetusta kuvasta saa kuitenkin ottaa kuvan tietyin ehdoin [4]. --Joonas 29. marraskuuta 2005 kello 06:36:48 (UTC)

Ei 75 vuotta vaan 70 vuotta, sikäli kuin täällä seurataan Suomen lainsäädäntöä. Nikke 30. marraskuuta 2005 kello 19:58:53 (UTC)

Juu, totta, kirjoitusvirhe, anteeksi. --Joonas 1. joulukuuta 2005 kello 08:36:06 (UTC)

Kannattaa olla varovainen taideteosta esitettävän kuvan kanssa, ainakin suomalaisten Kuvasto Ry jäsenten taideteosten suhteen. --Agony 1. joulukuuta 2005 kello 15:05:26 (UTC)

Symboleiden tekijänoikeuksista

Siirretty kahvihuoneesta — Nahru 6. tammikuuta 2006 kello 18:13:56 (UTC)

Kopioin englanninkielisestä wikipediasta kasan Japanin prefektuurien symboleita, esim. [5] tai [6]. Nyt ne kuitenkin ovat saaneet ilmoituksen siitä että ne tullaan poistamaan tekijänoikeuksiin viitaten. Minun mielestäni ne kyllä ovat ihan hyvän tavan mukaisia ja asiallisia lainauksia joten niiden pitäisi mennä sitaattioikeuden alaisina. Ainut ongelma voisi olla tuo lähteen mainitseminen, sitä nyt on vähän paha yksilöidä. Mitä nyt en.wikistä katselin niin lähteinä on voitu käyttää vaikkapa tuollaista yleisellä paikalla olevaa huoltoluukkua, eikö yleisellä paikalla olevasta logosta saa ottaa vaikkapa valokuvia vapaasti? Mallinteista vielä että suurimman osan laitoin logo mallinteella mutta osa on myös lippu mallinteella, jos ne eivät kelpaa niin millähän mallinteella tälläiset symbolit pitäisi laittaa? En. wikissä ne ovat tuolla logo mallinteella. -Raitanaama lisko 17. joulukuuta 2005 kello 12:20:54 (UTC)

logo-mallinteella saa logoja käyttää, jos kuvan yhteydessä kertoo, missä artikkelissa sitä käyttää. Tämän näkee suoraan jo ko. kuvien yhteydessä näkyvästä mallinteesta, josta yksi kohta on jäänyt täyttämättä. (voin kyllä olla väärässäkin...) --Myrtti 17. joulukuuta 2005 kello 12:24:20 (UTC)

Ongelmana näissä kuvissa on se, ettei niiden lähdettä ole mainittu. Logon saa kyllä piirtää itse, mutta jos lainataan toisten työtä, tulee siihen olla lupa. Lähteeksi on mainittu en.wiki (joka ei riitä) ja en.wikissä on mainittu lähteeksi ja.wiki. Japanin wikistä nuo on kuitenkin poistettu epäselvien tekijänoikeuksien takia, joten niiden olemassaolo fi.wikissä on hyvin kyseenalaista. --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 14:05:13 (UTC)

Mitenkäs sitten jos ei pitäisikään näitä logoina vaan taideteoksina jotka ovat julkisella paikalla? En nyt tiedä onko tämmöisessä niin järkeä ja voiko tätä nyt tähän tapaukseen soveltaa mutta mitenhän olisi teoriassa? Kuvaston sivuillahan lukee julkisella paikalla oleva taideteosten toisintamisesta: "Taideteoksen kuvaaminen on muutoinkin sallittua, milloin teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan. " -Raitanaama lisko 17. joulukuuta 2005 kello 15:12:40 (UTC)

Taideteos-malline soveltuu vain hyvin harvoihin tapauksiin ja tämä ei ole sellainen. --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 16:00:13 (UTC)

Itseasiassa nyt vasta huomasin tosiaan tuon kohdan mihin tuo artikkeliin viittaus pitää laittaa, vähän alkukankeutta mutta näinhän tässä oppii :) Vielä noista logoista niin nyt kun katselin tuolta logojen listasta niin siellähän on vaikka kuinka paljon logoja joissa ei ole mitään mainintaa lähteestä, eikö nekin sitten pitäisi poistaa? Jos sitten laittaisin tuon vittauksen artikkeliin kuntoon niin olisikohan homma sitten muka kunnossa? -Raitanaama lisko 17. joulukuuta 2005 kello 15:21:18 (UTC)

Lisäämissäsi kuvissa oli yksi iso ongelma, joka on se, että periaatteessa kuvan piirtäjä ja/tai valokuvan ottaja omistaa tekijänoikeudet kyseiseen toisintoon vaakunasta. Englanninkielisessä wikipediassa, josta kuvat olit ottanut kuvien käyttö perusteltiin Yhdysvaltain "fair use" oikeuden perusteella, jota Suomen lainsääädäntö ei tunne. Toisin sanoen kyseisten kuvien käyttö fi Wikissä on luultavasti tekijänoikeusrikkomus. --Joonas 19. joulukuuta 2005 kello 12:10:16 (UTC)

Olen eri mieltä. Logot ovat niin tiukasti määriteltyjä, että jos piirrän saman kokoisen kuvan, joka esittää samaa vaakunaa, tulee siitä pikseli pikseliltä täsmälleen samanlainen. Tällöin on absurdia puhua itsenäisestä teoksesta. Logon toisinto on tismalleen sama kuin logo itse. Tällöin olennaista on vain alkuperäinen tekijänoikeus, se joka omistaa alkuperäisen logon. Ja tätä logoa voi mielestäni hyvän tavan mukaisesti lainata, koska kyseessä on Japanin julkishallinnon käyttämä logo, joka esitetään tietokirjassa. Olisi älytöntä ettei kuntaa käsittelevä tietosanakirja saisi näyttää kunnan vaakunaa. --Tungsten 19. joulukuuta 2005 kello 12:15:22 (UTC)

En tiedä japanilaisesta käytännöstä, mutta esim. Eurooppalaisen heraldisen käytännön mukaisesti vaakunoiden virallinen määritelmä on tekstuaalinen, jonka perustella niistä voidaan piirtää jokseensakin erilaisia "ilmentymiä", joista kaikki ovat periaatteessa yhtä "päteviä" kunhan ne noudattavat vaakunen määritelmää. Tämän takia vaakunan piirtäjä/maalaaja omistaa teokseensa ainakin lähioikeudet, jos ei täydellisiä tekijänoikeuksia. Periaatteellisesti tilanne on sama, kun esim. taideteoksesta otetusta valokuvasta: valokuvaaja omistaa ottamaansa kuvaan lähioikedet vaikka valokuvan tarkoitus on vain toistaa esim. maalaus mahdollisimman luonnollisesti. --Joonas 19. joulukuuta 2005 kello 12:30:24 (UTC)

Katsomalla esim. logoa [7] näkee selvästi, että kyseessä ei ole perinteinen eurooppalainen heraldinen vaakuna. Logon määritelmä on todennäköisesti geometrinen malli koska en usko että nykyään kukaan tekisi moista yksiväristä, geometristä muotoa muuten kuin tietokonegrafiikkana. Japanin wikipediasta logo on poistettu koska japanin tekijänoikeus/tavaramerkkilaki niin vaatii: (en-wikissä: "it was deleted in ja.wikipedia.org for the problem on the law of Japan about copyright and/or a trademark.") Suomessa lainausoikeus sallii hyvällä maulla lainata tekstiin liittyvän tekijänoikeuden alaisen teoksen. Mielestäni kuntien (tai prefektuurien) vaakunat kuuluvat tähän joukkoon. Näin siis minun nähdäkseni. --Tungsten 19. joulukuuta 2005 kello 13:47:54 (UTC)

Näin voi hyvinkin olla ja toivottavasti onkin. Minä merkitsin ne "epäselvä"-tagilla, koska kuvien lähde, eli en-wikin peruste niiden käytölle ei fair use ja koska oikeutta niiden käytöön ei ollut tarkemmin perusteltu, ts. kuvien tekijänoikeudellinen tila oli epäselvä. Suomen sitaattioikeus on, erityisesti kuvien osalta, huomattavasti tiukempi, kuin Yhdysvaltalainen fair use. Nyt tarvittaisiin vielä todennäköisen tiedon lisäksi jotain konkreettisempaa, jonka jälkeen poistan mielelläni nuo epäselvä-mallinneet. --Joonas 19. joulukuuta 2005 kello 14:04:05 (UTC)

Onko nuo lukuisat vaakunat merkitty 'epäselviksi' samalla perusteella? Tekijänoikeuttahan niillä ei ole.[8] --Mikko Paananen 9. tammikuuta 2006 kello 12:43:21 (UTC)

Kangasalan vaakunan valokuva oli poistettu (minun luovuttamani oikeudet) ja korvattu kunnat.net:stä kopsatulla kuvalla. Pistin selvittelykysymyksen oikeuksista tuolle nettipalvelulle (siis Suomen Kuntaliitolle). --Aulis Eskola 4. huhtikuuta 2006 kello 23.00 (UTC)

Tuli soitto kuntaliitosta: selitys oli kahtalainen. Virallisesti pitäisi jokaiselta kunnalta erikseen saada käyttöoikeus heidän vaakunaansa. Käytännössä _asialliseen_ käyttöön ei ole puututtu. --Aulis Eskola 6. huhtikuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Kuinka kauan valokuvien tekijänoikeus säilyy?

Ajattelen esim. Kekkonen-artikkelin kuvittamista.--Teveten 14. tammikuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Aiheesta löytyy tarkempaa tietoa täältä. --Joonas (kerro) 14. tammikuuta 2006 kello 14.24 (UTC)

Jos osaan tulkita oikein, niin ennen vuotta 1966 otetut valokuvat olisivat siis vapaita tekijänoikeudesta (jos kuva otettu 1965+25 vuoden suoja= päättynyt 1990 eli ennen vuoden 1991 lain muutosta)? Eli Kekkosen muotokuva, joka otettu ennen vuotta 1966 olisi siis vapaa tekijänoikeuksista?--Teveten 14. tammikuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

Ei :) Kekkosesta otettu muotokuva olisi luultavasti valokuvateos, jolloin siihen pätisi normaali 70 vuotta kuvaajan kuolemasta sääntö. --Joonas (kerro) 14. tammikuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

Antamallasi sivulla kerrotaan (oletko ehkä itse kirjoittanut tekstin?) "Vuoden 1995 tekijänoikeuslaissa otettiin käyttöön käsite valokuvateoksesta, jonka suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta mikäli valokuvan teoskynnyksen katsotaan ylittyvän. Vuoden 1995 lain voimaantulosäännösten mukaan lakia sovelletaan sellaisiin lain 49 a §:ssa tarkoitettuihin kohteisiin (eli valokuviin), jotka on luotu, tallenettu tai valmistettu ennen lain voimaantuloa. Valokuvat joiden suoja-aika on päättynyt ennen vuoden 1995 lain voimaantuloa kuitenkin vapaina."

Tuon perusteella ymmärtäisin, että käsite "valokuvateos" ei koskisi ennen vuotta 1966 otettuja valokuvia, koska niiden tekijänoikeussuoja oli jo päättynyt ennen vuoden 1991 lainmuutosta, jolloin se ei enää olisi ollut voimassa myöskään 1995?--Teveten 14. tammikuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

Lainaus tuolta tekijänoikeusneuvoston lausunnosta: "Teostasoon yltäviä valokuvia suojataan tekijänoikeuslain yleisten säännösten mukaisesti, koskien myös niitä valokuvia, jotka on valmistettu ennen vuonna 1995 tapahtunutta valokuvalain kumoamista ja valokuvan suojan siirtämistä tekijänoikeuslakiin." Tuota pitää varmaan tarkentaa tuonne artikkeliin.. --Joonas (kerro) 14. tammikuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

OK. Kuitenkin uutiskuvat UKK:sta mitä ilmeisimmin ovat vapaita tekijänoikeuksista, jos ne on otettu ennen vuotta 1966. Tätä tulkintaa tukee tämä tekijänoikeusneuvoston lausunto, jossa todetaan, että valokuva, jossa Paavo Nurmi sytyttää olympiatulta ei ole valokuvateos vaan tavallinen valokuva, jonka tekijänoikeus on jo vanhentunut.--Teveten 15. tammikuuta 2006 kello 07.13 (UTC)

Juu kyllä, eli tuon lausunnon perusteella ainakin kuvat, jotka on otettu jostain tietystä hetkestä, johon kuvaaja ei ole voinut vaikuttaa, eivät ylitä valokuvateos kynnystä ja ovat valokuvia. "Jos muut kuvaajat olisivat olleet ottamassa vastaavia valokuvia, olisivat ne oletettavasti samanlaisia tai vähintäänkin erittäin samankaltaisia kuvan kanssa: sama valotus, samat taustat ym. Tilanne ja siis kuvan kohde ovat olleet annetut, R ei ole niihin voinut vaikuttaa.". --Joonas (kerro) 15. tammikuuta 2006 kello 09.39 (UTC)

Tuossa vanhassa tekijänoikeuslaissa puhutaan myös kuvien JULKISTAMISESTA. Eli 25 vuoden suoja-aika laskettiin kuvien julkistamisesta. "Ennen vuotta 1995 valokuvan oikeuksista säädettiin laeissa, jotka olivat vuosilta 1927 ja 1961. Vuoden 1961 laki kumosi vuonna 1927 säädetyn lain ja pidensi valo-kuvan suoja-ajan niin, että se oli 25 vuotta kuvan julkistamisesta (Kivimäki 1966, 206, 223).29

Tässä yhteydessä täytyy vielä muistaa, että ennen vuotta 1966 julkaistut teoskyn-nyksen ylittämättömät valokuvat ovat vapaasti käytettävissä. Tämä perustuu siihen, että valokuvan suojaa koskevaa lakia muutettiin vuonna 1991, jota ennen valokuvan suoja-aika oli 25 vuotta. Kun vuodesta 1991 mennään 25 vuotta taaksepäin, tullaan vuoteen 1966. Lakia muutettaessa siis jo suojan piiristä vapautuneita valokuvia ei palautettu suojaa saaviksi. (Rehbinder 8.3.2005, sähköpostiviesti.)" TEKIJÄNOIKEUDET KULTTUURIPERIMÄN TALTIOINNISSA TIETOKANTAAN Anu Skog Opinnäytetyö 4.4.2005, Viestinnän koulutusohjelma, Oulun seudunammattikorkeakoulu [9]Pirjok 15. tammikuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

Tallensin kuvan. Pudotusvalikosta ei löytynyt vaihtoehtoa "valokuva, tekijänoikeus vanhentunut", se olisi oikea lisenssi.--Teveten 15. tammikuuta 2006 kello 11.02 (UTC)

Oikea mallinne on {{PD/Valokuva}}, jonka voi laittaa yhteenvetokenttään. --Joonas (kerro) 17. tammikuuta 2006 kello 06.27 (UTC)

Voisko tästä asiasta tehdä taulukon tuonne käyttösääntöjen sivuille? Mielessäni on jotain tällaista:

	-1927	1927-1961	1961-1966	1966-1995
teos	juu/ei	juu/ei	juu/ei	juu/ei
ei teos	juu/ei	juu/ei	juu/ei	juu/ei

Tuo alempi rivi on varmaan hyvä idea. Ylenpää riviä ei oikein voi tehdä, koska tekijänoikeuden kesto määräytyy teoksen luojan koulinvuodesta, joka vaihtelee teoskohtaisesti. --Joonas (kerro) 17. tammikuuta 2006 kello 06.28 (UTC)

Hyvä huomio. Voisikin kirjoittaa jotain selityksiä pelkän plussan tai miinuksen sijasta ("10/60/70 vuotta kuolemasta" tms.) -Samulili 17. tammikuuta 2006 kello 11.35 (UTC)

Tätä sivua voisi käyttää mallina: http://www.unc.edu/~unclng/public-d.htm Nikke 18. tammikuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

Onkohan nyt tulkittu tekijänoikeuslakia ja sen muutoksia vuosien aikana ihan oikein, kun tiedostojen käyttösäännöissä on lause "Toisin sanoen kaikki valokuvat, jotka ylittävät teostason ovat suojattuja 70 vuotta tekijän kuolemasta huolimatta siitä, minä vuona kuva on otettu." Ymmärtääkseni valokuvateosten 70 vuoden suoja on tullut voimaan vain niille valokuvateoksille, jotka ovat olleet suojattuja lain voimaantulohetkellä (kts. voimaantulosäännös: "tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja.") Täten jos valokuvateos on ennen lain voimaantuloa tullut vapaaksi tekijänoikeudesta, niin se ei voi tulla uudelleen suojatuksi? Tähän olisi hyvä saada selvyyttä, nyt jokainen näyttää tulkitsevan asiaa eri tavalla. --Ekeb 16. huhtikuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Itse itselleni vastaten, näköjään 1654/1995 laissa on suojaa ulotettu myös vanhoille teoksille, mutta voimaantulosäädökseen on jätetty klasuuli: "Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ja hankittuihin oikeuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä", jottei asia olisi liian selkeää. --Ekeb 18. huhtikuuta 2006 kello 09.36 (UTC)

Yhdysvaltalaisten promokuvien käyttö

Englanninkielisessä wikipediassa on runsaasti promokuvia, esimerkiksi nämä kaksi Wilson pickett ja Magic Johnson. Voisiko samoja kuvia käyttää suomenkielisessä wikissä? Mielestäni voisi. Perustelut:

1. wikipedian palvelimet sijaitsevat yhdysvalloissa
2. kuvien tekijänoikeus on yhdysvaltalaisella haltijalla
3. en.wiki on arvioinut, että kuvia voi käyttää en.wikissä
4. pelkästään se, että kuvat julkaistaisiin suomenkielisellä internetsivulla ei tarkoita, että niiden käyttöön sovellettaisiin suomen lakia, vaan käyttöön wikipediassa sovelletaan yhdysvaltojen lainsäädäntöä, joka sallii kuvien käytön

Kommentteja?--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

Tästä on keskusteltu jo vaikka miten monta kertaa ja aina on sovittu, että suomenkielisessä wikipediassa noudatetaan Suomen tekijänoikeuslakia. Mitä ideaa on tehdä suomenkielistä tietosanakirjaa, jonka myyminen Suomessa esim. paperille painettuna olisi tekijänoikeusrikos? Tekijänoikeuksien haltijalla ei muuten ole mitään merkitystä, ellei se ole joku tekijänoikeuksista automaattisesti luopuva taho (esim. Yhdysvaltain liittovaltion toimielimet). Suomen lainsäädäntö koskee Suomessa olevia Suomen kansalaisia palvelimien sijainnista huolimatta, joten kuvien lisääminen suomenkieliseen Wikipediaan olisi tekijänoikeusrikkomus ja Wikipedian idean vastaista. --kompak 20. tammikuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Periaatteessa lienee niin, että kuvien käyttämien ei Wikipediassa olisi tekijänoikeusrikkomus sinänsä, koska kuvien tekijänoikeuksien omistaja on antanut luvan kuvien käyttämiseen. Ongelma on se, että Wikipedian periaatteiden mukaisesti tietosanakirjaan lisättävien kuvien tulee olla vapaita (eli niiden kaupallinen käyttö ja muokkaus tulee olla sallittua)mikä näiden kuvien osalta ei toteudu. Toisaalta niiden käyttöä ei voi myöskään perustella sitaattioikeudella. --Joonas (kerro) 20. tammikuuta 2006 kello 20.57 (UTC)

Arvelinkin jo etukäteen, että homma kaatuu Joonaksen kertomiin ongelmiin. Hämmästyttää kuitenkin, että en.wikissä tuon kaltaisia kuvia käytetään liberaalisti. Seuraava havainto ilman arvovarausta: Suomalaiset ovat jälleen niitä, jotka noudattavat yhteisiä sääntöjä tarkemmin kuin muut. --Teveten 21. tammikuuta 2006 kello 07.00 (UTC)

En.wikissä on tekijänoikeudet sen verran retuperällä etten menisi noihin mallineihin ihan sokeasti luottamaan. Toisaalta niillä on aina fair use, jonka avulla voi ujuttaa sisään käytännössä mitkä kuvat tahansa. Meiltä valitettavasti tuo mahdollisuus puuttuu. --kompak 21. tammikuuta 2006 kello 12.58 (UTC)

Huomattavaa on, että käytännössä täällä oletetaan jokaisen muokkaajan olevan Suomen kansalainen - sitähän ei kuitenkaan mitenkään voida tarkistaa. Hieman minua oudoksuttaa, mikä on se hypoteettinen taho joka nostaa äläkän (esim. vaikka promo-)kuvasta joka on sisällytettynä fair usen nojalla enkunkieliseen CD-muotoiseen Wikiin, mutta ollessaan vastaavassa suomenkielisessä (=maailman mittakaavassa huomattavasti marginaalisemmassa) wikissä se on tekijänoikeusrikkomus. Ja tarkoitan tässä lähinnä kuvia ei-suomenkielisistä henkilöistä ym. ei niinkään suomenkieliseen kielialueeseen välittömästi yhteydessä olevia asioita. Voisiko joku antaa esimerkin? Ilman 'se on laki ja sitä on noudatettava'-argumentteja - nämä ovat osapuilleen tiedossa. Lukematon määrä artikkeleita kalpenee englanninkielisen version rinnalla tämän tilanteen vuoksi. Ehkä tulevaisuudessa Commons on niin kattava että tilanne paranee suomiwikin osalta, aika näyttää. Tällä hetkellä en pysty pakenemaan ajoittaista tunnetta että fi-WP ampuu itseään jalkaan. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 22. tammikuuta 2006 kello 21.04 (UTC)

Se hypoteettinen taho, joka nostaa äläkän, on periaate: Wikipedioihin ei varasteta epävapaita kuvia ilman nimenomaista lupaa. —MikkoM (♫) 22. tammikuuta 2006 kello 21.07 (UTC)

Luentomuistiinpanojen käyttö

Tämä artikkeli Lumiturvallisuus on kirjoittajansa mukaan tehty luennon perusteella. Voiko toisen henkilön pitämän luennon muistiinpanoja julkaista vapaasti? Luennoitsijalla on tietysti tekijänoikeus luentoonsa, mutta entäpä sen perusteella kuulijan itsenäisesti tekemiin luentomuistiinpanoihin? Itse ajattelen, että luentomuistiinpanoja saisi julkaista vapaasti, jos ne on tehty itsenäisesti, ei siis luennoitsijan valmiiksi monistamaa materiaalia--Teveten 23. tammikuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

Noin minäkin asian tulkitsisin. Tekijänoikeus ei koske faktoja vaan niiden esitysmuotoa, jolloin luentoja voi käyttää artikkelin lähteenä siinä missä mitä tahansa kirjaakin. Oleellista on, että tuottamasi teksti eroaa sanamuotojen ja rakenteen kannalta tarpeeksi paljon luontomateriaalista siten että sitä voidaan pitää omana teoksenaan. --Joonas (kerro) 23. tammikuuta 2006 kello 08.05 (UTC)

Valokuva 1500-luvun kartan jäljennöksestä

Voinko tuoda wikipediaan valokuvia tai skannauksia julisteesta, joka on 1500-luvun kartan tarkka jäljennös? En tiedä, onko juliste tehty skannaamalla vai valokuvaamalla alkuperäinen kartta. Tuohirulla 28. tammikuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

"Huomaa, että sitaattikuvien (kansikuvat ja kuvankaappaukset) käyttö on sallittua ainoastaan jos se on erittäin välttämätöntä"

Lisää tiedosto toimintosivulla. Mielestäni tuo on varsin oraakkelimainen ohje. Mielestäni erittäin välttämätöntä on esimerkiksi saada hengitettäväksi kelpaavaa ilmaa ja ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa ja vettä, mutta minun on vaikea kuvitella, että sitaattikuvien käyttö olisi kennellekään erittäin välttämätöntä. Tämän takia pyydänkin, että kyseinen ohje muotoiltaisiin jotenkin uudelleen.--Teveten 30. tammikuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Olisiko tämä uusi muotoilu parempi? --Joonas (kerro) 30. tammikuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

Paljon parempi. Kiitoksia. Mielestäni nykyisen ohjeen perään voisi vielä laittaa linkin tähän.--Teveten 30. tammikuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

Sivulla on linkki tuonne ensimmäisellä rivillä kissan kokoisilla kirjaimilla :) --Joonas (kerro) 30. tammikuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Tiedän. Silti linkki tuohon nimenomaiseen kohtaan saattaisi vielä selventää asiaa (edellyttäen tietysti, että käyttäjä on halukas ohjeen lukemaan..).--Teveten 30. tammikuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

Kokemus on osoittanut, että ei ne keleen kele mitään viitsi lukea kuitenkaan :) --Joonas (kerro) 30. tammikuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

Kuva:Campari1.JPG

Mielestäni kyseinen kuva menee logo kategoriaan ja sitä voi mielestäni käyttää Campari-artikkelissa.--Teveten 31. tammikuuta 2006 kello 09.03 (UTC)

Kuva:SDP.jpg ja logojen käyttö

Voisiko asiaa paremmin tunteva selvittää, miten puoluiden logojen käyttöön esimerkiksi puolueen kansanedustajaa koskevassa artikkelissa tai Wikipediaanin käyttäjäsivulla tulisi suhtautua? --Lendu 6. helmikuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Sitaattioikeus on vaikea kysymys, mutta kansanedustajien tapauksessa sen ehdot varmastikin täyttyvät. Kansanedustajan ja hänen edustamansa puolueen välinen yhteys on aika selvä. Käyttäjäsivulla käyttö riippunee asiayhteydestä, mutta en usko, että se on ongelma. --Joonas (kerro) 20. helmikuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Sitaattioikeus ei tässä tapauksessa mielestäni täyty, sillä puolueen logolla ei mielestäni havainnollisteta aihetta. -Samulili 20. helmikuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

En tiedä sitaattioikeudesta, mutta tuon logon käyttö noin kun sitä on käytetty, on useimmissa artikkeleissa turhaa eikä tuo lisäarvoa. Pois. Edeltäjä-seuraajamallineessa OK. --Mikko Paananen 20. helmikuuta 2006 kello 21.06 (UTC)

Konsensus?

Olenko oikeassa tulkitessani tätä keskustelua niin, että puoluelogot poistetaan puolueen jäseniä koskevista artikkeleista (mutta jätetään edeltäjä-seuraaja mallineeseen)? Voisin aloitella hommia huomenissa, jos vastustusta ei kuulu. --Lendu 7. maaliskuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Juu, ehdottomasti pois vaan. Mie alotinkin jo poistamalla nuo logot luokasta Suomen sosialidemokraattinen puolue löytyvistä artikkeleista (sinällään erikoinen luokitustapa, selvempää olisi luoda vaikka luokka sosialidemokraattiset poliitikot ja laittaa henkilöartikkelit sinne ennemmin kuin laittaa puoluelehdet, puolueen historiaa käsittelevät artikkelit ja henkilöartikkelit samaan luokkaan; muutenkin tämä poliitikkojen luokittelu on hieman sekavaa, kun useita poliitikkoja on sysätty myös kaupunki-luokkaan, esim. Tarja Filatov ja Johannes Koskinen luokkaan Hämeenlinna). --Nironen 7. maaliskuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Kopioinnista

Onko ihan yleistä, että joku nappaa tekstejä toisten nettisivuilta ja laittaa ne wikipediaan? Kommentin jätti 130.232.4.94 (keskustelu – muokkaukset).

tapahtuu joka päivä.--Teveten 7. maaliskuuta 2006 kello 11.31 (UTC)

Niin, mutta pitäisikö tähän jotenkin reagoida? Esim. juuri äsken huomasin, että artikkeli Konevitsan luostari on sanasta sanan sama kuin www.ortodoksi.net - sivustoilla oleva teksti... JaakkoV 5. toukokuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Vastasin tähän artikkelin keskustelusivulla. Alkuperäisen tekstin tekijänoikeudet ovat HAPilla. Yleisesti näihin törmätessään ne voi merkitä joko {{Kopio|kopion lähde}} tai {{tekijänoikeus|kopion lähde}} -mallineella. Ensimmäinen näistä soveltuu selviin tapauksiin, jolloin artikkeli poistetaan saman tien, jälkimmäinen epäselviin tilanteisiin. --Lendu 5. toukokuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

Kiitos tiedoista, asia selvä! JaakkoV 10. toukokuuta 2006 kello 07.58 (UTC)

Logoista yleensäkin

Tekijänoikeusasiat ovat minulle wikipediassa vielä hieman vieraita, ja kysyisinkin asiasta enemmän tietäviltä, voinko laittaa orkestereiden logon sitä esittävälle sivulle? Kyseessä on tässä suomalaiset sinfoniaorkesterit. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_orkesterit) --Jacofin 1. huhtikuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Kyllä voi. Logoille on oma {{Logo|artikkeli, jossa käytetään}} -mallinne --Joonas (kerro) 1. huhtikuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Huomauttaminen Wikipedian materiaalin väärästä käytöstä

Tälle sivustolle on kopioitu isoja osia filosofian historiaa Wikipediasta, mutta en näe missään mainintaa lähteestä tai materiaalin oikeuksista. Onko joku standardi tapa huomauttaa asiasta, esittää uhkavaatimus, tms.? --Tomisti 17. huhtikuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Ymmärtääkseni meillä ei ole mitään standardia tapaa. En-wikissä tällainen varmaankin on, eli sieltä kannattanee vähän vilkaista esimerkkiä. Suomen lainsäädäntöhän ei käsittääkseni edellytä mitään tiettyjä toimenpiteitä, kun taas Yhdysvalloissa pitää edetä tarkan prosessin mukaan, jotta oikeudessa on hyvät mahdollisuudet voittaa. Itse tekisin niin, että ottaisin yhteyttä sivuston ylläpitäjään (näyttää olevan yksityishenkilön sivut) ja esittäisin hyvässä hengessä toimenpiteet, jotka olisi tehtävä, jotta materiaalia voi lainata. Sitten jos se ei auta, niin aloittaisin uhkailun. --Jannex 17. huhtikuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

Lähetin sivuston ylläpitäjälle seuraavan viestin:

Onko kyseessä ennakkotapaus laajamittaisemmasta väärinkäytöstä? Tämä ei varmasti ole viimeinen kerta, joten ehkä näitä tapauksia ja niiden käsittelyhistorioita pitäisi alkaa keräämään jonnekin sivulle. --Tomisti 18. huhtikuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

Koko sivusto näyttää poistuneen. Nikke 15. kesäkuuta 2006 kello 05.39 (UTC)

Onko olemassa wikipediaan kelpaavaa lisenssiä, joka antaisi luvan julkaista kuvia vapaasti wikipediassa (mukaan lukien romput ja printtiversiot), mutta kieltäisi kuvien käytön muuten?

Ajattelin, että tuollaisen luvan voisi saada helpommin kuin aivan vapaat kädet antavaan lisenssiin. Ajatus syntyi, kun ajattelin pyytää dex viihteeltä http://www.dexviihde.fi/suomi/media.php lupaa heidän mainoskuviensa käyttöön artistiartikkeleissa. Dex viihtellä olisi paljon hyviä kuvia bändiartikkeleihin--Teveten 8. toukokuuta 2006 kello 09.44 (UTC)

Malline:Lupa, mutta "Tämä kuva ei ole vapaasti käytettävissä, ja saatetaan poistaa Wikipediasta." Itse käyttäisin tuota aina. -tKahkonen 8. toukokuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Kiitos vastauksesta. Onko tuolla lisenssillä olevia kuvia poistettu fi.wikistä?--Teveten 8. toukokuuta 2006 kello 10.05 (UTC)

Kaikki uudet lisäykset on poistettu heti. Kaikki vanhat pitäisi poistaa, kun vaan sais tehtyä sen, että kysyy lisääjiltä, että käviskö jokin muu lisenssi. -Samulili 8. toukokuuta 2006 kello 10.36 (UTC)

OK. Täytyy sitten kysyä, antaisiko dex vapaat kädet promokuviensa käyttöön. Epäilen, että sellaista lupaa ei tule--Teveten 8. toukokuuta 2006 kello 11.17 (UTC)

Miksi? -tKahkonen 8. toukokuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Koska Wikipedia on vapaa tietosanakirja. Tällä perusteella Jimbo kielsi kuvat, joita ei saa käyttää kaupallisesti ja sitä käskyä melkein noudatetaan (vrt. Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt). -Samulili 8. toukokuuta 2006 kello 17.03 (UTC)

Tilastokeskuksen materiaali

Tilastokeskuksen verkkosivujen copyright-huomautuksessa sanotaan:

Tilastopalvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, kuuluvat Tilastokeskukselle.

Palvelun käyttäjän viitatessa palvelun tietoihin on lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Palvelun käyttäjällä ei ole oikeutta ilman Tilastokeskuksen kirjallista lupaa tilastopalvelun tai sen osien ammattimaiseen edelleen luovuttamiseen tai jälleenmyyntiin tai palvelun olennaiseen hyödyntämiseen tällaisessa toiminnassa eikä jakeluun sähköisessä muodossa.

Miten tätä tulisi tulkita? Voinko Tilastokeskuksen tuottamaa tilastomateriaalia hyväksikäyttäen luoda kuvaajia, joita voisi käyttää Wikipedian artikkeleissa (kuten esim. Commonssiin lisäämäni commons:Image:Finland real GDP growth 1995-2006.png)? --Lendu 17. toukokuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

Sikäli kuin et aio kopioida suuria määriä lukuja suoraan Tilastokeskuksen tilastoista, tuon tyyppisten kuvaajien tekemiseen ei liene mitään esteitä. Nikke 18. toukokuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Tuodaan keskustelusivun puolelta

Asiaa tekijänoikeuksista:

Ihan hieno idea luoda internettiin tietosanakirja joka on vapaasti saatavilla, ja johon jokaiselle taataan vapaa pääsy. Sisältöä saa siis kopioida ja levittää kunhan se vain ilmoitetaan WIKIPEDIAN tietolähteeksi. Ikävää asiassa on se että Wikipedia näyttää repivän sivuillensa materiaalia piittaamatta alkuperäisistä tekijänoikeuksista. Viittaan kyseisiin sivuihin ja niiden kuvitukseen:

http://de.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

http://de.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen

Kirjoittajan ottamat kuvat ovat alunperin julkaistu presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa koskevassa artikkelissa. Artikkeli sekä illan kuva-galleria julkaistiin myös lehden nettisivuilla.

Toisen kuvan yhteydessä mainitaan kuvaajan nimi - minulta/päätoimittajalta ei kukaan ole kysynyt lupaa kuvien julkaisulle.

Mikä on Wikipedian postitus-osoite johon laskun voi laittaa ?

Kyllä niistä piitataan, mutta väärinkäsityksiä tulee. Nämä kuvat on julkaistu tällä perusteella:[10]. Jos peruste on virheellinen niin poistetaan ne sitten. --ML 23. marraskuuta 2005 kello 15:33:09 (UTC)

Tämäpä mielenkiintoista ja käytännön tapaus: saksankieliseen Wikipediaan on tallennettu kaksi kuvaa Suomen puolustusvoimien Ruotuväkilehden nettijulkaisusta (ei tosin kirjoittajan mainitsemista lähteistä Jabamula 19. joulukuuta 2005 kello 00:39:01 (UTC)) ja saksankielisen kuvantallennuksen yhteydessä on toimittu seuraavasti:

– puolustusvoimien sivujen englanninkielisessä osiossa määritetään kaiken materiaalin tekijänoikeuksien haltijaksi puolustusvoimat ellei toisin mainita ja annetaan vapaajulkaisuoikeus, kunhan lähde ja tekijänoikeusmäärittely mainitaan. (suomenkielinen tekijänoikeus ei tosin anna mitään julkaisuoikeutta [11])

–> kuvan tallennustiedoissa materiaalin lähde eli verkko-osoite on merkitty oikein

–> kuvan tallennustiedoissa on esitetty alkuperäinen tekijänoikeusmäärittely

–> myöskin kuvan ottaneen henkilön nimi on mainittu molemmissa kuvissa (kuvien lähde- ja tekijänoikeuksiin tutustuminen pitäisi olla selkeämmin merkitty, nyt pitää tietää klikata kuvaa)

–> joten mielestäni tässä on kaksi tulkintaa

a) kaikkihan tuntuu menneen oikein, ja sylttytehtaana tuntuu olevan puolustusvoimat. Kirjoittajan kai pitäisi pyytää sieltä tilanteen selvittämistä ja vahingon korjaamista Jabamula 19. joulukuuta 2005 kello 00:39:01 (UTC).

b) maininta kuvan ottajasta kuvat:N.N onkin puolustusvoimien tekijänoikeuksissa määritelty toisin maininta, jolloin Commonsiin tallennetut tekijänoikeustiedot ovat virheelliset ja kuvilla ei ole käyttöoikeutta. Yritin löytää tekijänoikeuslähteistä selvää määrittelyä tekijänoikeusmaininnasta tällaisessa tapauksessa, mutta en tähän hätään löytänyt. Tämä tuntuu kuitenkin siltä oikealta tulkinnalta.

Jabamula 18. joulukuuta 2005 kello 23:46:52 (UTC)

SA-kuvien käyttö

Tiedustelin tuossa puolustusvoimilta SA-kuvien käytöstä mm. juuri Wikipediassa. Vastauksena oli, että kuvien käyttö ja julkaisu on sallittu sillä edellytyksellä, että niiden lähde mainitaan käytön yhteydessä. Tämä siis tiedoksi, jos ei ennen kaikille selvää ollut.--ukas 15. kesäkuuta 2006 kello 00.59 (UTC)

commons:Template:FinnishDefenceForces, joka on Commonsissa luokassa "Unknown nature" perusteella "perhaps may not be modified; use in journalistic/scientific contexts only." -Samulili 15. kesäkuuta 2006 kello 05.22 (UTC)

"kuvien käyttö ja julkaisu on sallittu sillä edellytyksellä, että niiden lähde mainitaan käytön yhteydessä" on suora lainaus puolustusvoimien vastauksesta. Kuvan käyttöoikeus sisältää käsittääkseni myös modifioinnin. Olenkohan oikeassa?--ukas 20. kesäkuuta 2006 kello 00.49 (UTC)

Muokkaamista ei ole selkeäsanaisesti sallittu, joten pitänee olettaa, ettei siihen ole lupaa. Nikke 20. kesäkuuta 2006 kello 06.30 (UTC)

Muokkaus kuuluu melko selkeästi käyttöön.

Käsitelty valokuva

Mitäs sanotte, onko tätä käsitelty niin paljon että tekijänoikeus on minulla eikä alkuperäisen kuvan ottaneella valokuvaajalla ? Beckett (vertaa :alkuperäinen ) ? Jos ei, toivon että joku poistaa kuvan äkkiä. --Tappinen 17. kesäkuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Olettaen että et ole saanut lupaa käyttää alkuperäistä kuvaa työsi pohjana, niin tuskinpa uuden kuvan tekijänoikeus on sinulla. Tekijänoikeus ei ole koske vain lupaa käyttää kuvia, vaan siihen liittyy myös ns. moraalisia oikeuksia. Eli et saa ottaa (ilman lupaa) toisen työtä oman työsi pohjaksi. --Trainthh 18. kesäkuuta 2006 kello 15.34 (UTC)

Periaatteessa näin, mutta pieni tarkennus: tekijänoikeus ei tietenkään estä toisen ihmisen teoksen käyttämistä oman teoksen käyttöön, jos tämän tekee yksityisesti. Jos teosta käytetään jollain muulla tavalla (esim. aletaan tehdä kopioita), siihen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.

Moraaliset oikeudet liittyvät lähinnä hyviin tapoihin, ja siihen, että teosta ei saa käsitellä loukkaavalla tavalla; käytännössä ne eivät ole kovin relevantteja tässä tapauksessa. —MikkoM (♫) 20. kesäkuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

Artikkelin lainaaminen kaupalliseen kirjaan

Jos lainaan yhtä artikkelia kaupallisesti kustannettavassa kirjassa, riittääkö lähde- ja lisenssitiedoksi seuraava: Lähde: Wikipedia, vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruostuminen Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) mukaisesti.? Ja pitääkö em. tietojen olla kirjassa välittömästi artikkelin yhteydessä, vai riittääkö niiden sijoittaminen ns. copyright-sivulle (yleensä kirjan alussa)? Ymmärsinkö oikein, että lisenssi koskee vain ja ainoastaan tuota lainattua osuutta? Muu osa kirjasta ei siis ole tarkoitettu vapaasti levitettäväksi. Ja vielä: onko kirjan painosmäärällä tässä asiassa merkitystä? ada 20. kesäkuuta 2006 kello 07.38 (UTC)

Tämä ei ole kattava analyysi, mutta ainakin sinun pitää sisällyttää GFDL mukaan kirjaan (GFDL kappale 2) ja mainita tekstin kirjoittajan nimi kannessa (4 B). Lisäksi jos oikein ymmärrän, kirjan luonteesta riippuu, pitääkö muidenkin artikkelien pitää olla GFDL:n alla (kappaleet 5-7). Helpompaa lienee ottaa suoraan yhteyttä kirjoittajaan (Käyttäjä:Sunn). Nikke 20. kesäkuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Tekijänoikeusrikkomus

Sattumalta huomasin, että muun muassa artikkelit Aamu Korhonen ja Aleksi Salin ovat suoraan kopioitu Salattujen elämien-kotisivulta, tekstineen ja päivineen. Sehän on tekijänoikeus rikkomus?Qing7 1. heinäkuuta 2006 kello 08.50 (UTC)

Niinpäs näyttäisi olevan. Jole (keskustelu · muokkaukset) tekemä on myös Aki Nikkinen, joka sekin näyttää kopiolta. -- Jniemenmaa 1. heinäkuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Laitoin Aamuun copyvio-mallineen, se oli copy-paste -tekstiä. Aleksi näyttää tuon tekstin pohjalta itse muotoillulta. --Tappinen 1. heinäkuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Ahaa, sillä välin oli Tve4 ehtinyt jo poistaa ko. sivut. --Tappinen 1. heinäkuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

Luettuani nuo läpi ja verrattuani niitä Maikkarin sivuilla oleviin totesin nuo kaikki suurimmaksi osaksi suoraan kopioiduiksi, joihin oli tehty vain muutamia kosmeettisia muokkauksia. Poistin ne tekijänoikeusrikkomuksina. --Tve4 1. heinäkuuta 2006 kello 10.58 (UTC)

Wikipediaan kirjoittavan tekijänoikeuksista

Linnean henkilökohtaisen esittelyn sivulla on teksti: "Lisensoin kaikki muokkaukseni, ellei toisin mainita, sekä GFDL- että Creative Commons Nimi mainittava versio 2.5". Miten tämä sopii Wikipeadian henkeen, sillä jos minä korjaan tekstiä, niin se ei ole enää Linnean teksti? Niin, ja aina täällä puhutaan, että yhteisöllisyys on voimaa ja kukaan ei omista tekijanoikeuksia tekstiinsä. Mutta miten joku ylläpitäjistä voi omistaa nämä oikeudet. Hän vaatti mm. nimensä mainittavan lainauksen yhteydessä, mutta miten ne muut wikittäjät, miten on heidän nimiensä laita?--Alexius Manfelt 1. heinäkuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Luitko ne ohjeet, mihin siinä mallineen tekstissä on linkki? – linnea 1. heinäkuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

En lukenut, sillä luin vain sen mitä sivulle on kirjoitettu. Pitää merkitä niin selvästi mistä on kyse, että ei tarvitse tihruilla jotain pintä pränttiä. Niin miten se on, se mainitseminen, olen kuin Pihtiputaan mummo, joka ei osaa välttämättä amerikan kieltä? --Alexius Manfelt 1. heinäkuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Jokainen Wikipedian käyttäjä omistaa tekijänoikeudet luomaansa tekstiin. Kaikki Wikipediaan tehtävät muokkaukset kuitenkin lisensoidaan GFD-lisenssillä, joka tekee sisällön käytöstä melko vapaata. Jokainen muokkaaja voi GFD:n lisäksi lisensoida itse luomansa tekstin millä tahansa lisensillä, esimerkiksi mainitulla cc-by-sa-2.5:lla, joka on vielä GFD-lisenssiäkin vapaampi. --kompak 1. heinäkuuta 2006 kello 21.15 (UTC)

Mielenkiintoista, mutta miten käytännössä asia tapahtuu ja toimii? Otan seuraavat vaihtoehdot:

1. Olen kirjoittanut yksi artikkelin ja kukaan ei ole lisännyt tai poistanut mitään?
2. Olen kirjottanut artikkelin ja moni on lisäillyt ja poistanut tekstiä?

Kuka kohdassa 2 merkitään artikkelin tekijäksi? Vai onko perehtyttävä kunkin osuuteen ao. artikkelin tekemisessä?

Ehkä olen liian akateeminen kysymykseni kanssa, mutta kun minulle on toitotettu, että on omaa mitään oikeusia teksiini, niin olen sen myös kiltisti uskonut. --Alexius Manfelt 1. heinäkuuta 2006 kello 21.47 (UTC)

Kohdassa 1 omaat tekijänoikeudet koko tekstiin, mutta koska olet lisännyt sen Wikipediaan, olet julkaissut sen GFD-lisenssillä, jolloin sitä saa käyttää kuka tahansa lisenssin mukaisilla ehdoilla. Kohdassa 2 omaat tekijänoikeudet vain niihin osiin tekstiä, jotka olet itse kirjoittanut (myös poistetut). Muut omaavat oikeudet muokkauksiinsa, mikäli ne ylittävät teoskynnyksen. Huomaathan kuitenkin, että kun julkaiset teoksen GFD-lisenssillä ja joku muu tekee siitä johdannaisteoksen, et voi vetää lisenssiä takaisin, kunhan johdannaisen tekijä noudattaa lisenssin asettamia ehtoja. --kompak 1. heinäkuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

Näin ei välttämättä ole.

Tekijänoikeuslain mukaan:

"6 §

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta."

Kompakin tulkinta ei siis ainakaan ilman muuta pätene. Kompakin esittämän tulkinnan mukaiseen lopputulokseen päädytään katsomalla, että hyväksymällä lisenssin ehdot ovat muokkaajat keskenään sopineet tai sitoutuneet siten kuin Kompak esittää. Epävarmaa on, hyväksyisi oikeus sellaisen tulkinnan kiistatapauksessa huomioonottaen, että kysymykseen tulee lähinnä ns. moraaliset tekinjänoikeudet.--KHJ 2. heinäkuuta 2006 kello 00.58 (UTC)

Wikipedian lisenssi ei kavenna oikeuksia

Suomen tekijänoikeuslaki [12] luettelee eräitä poikkeuksia tekijänoikeuteen. Poikkeukset sisältyvät lain 2 lukuun,(pykälät 10-26 säännellen kaiken kaikkiaan noin 50 eri poikkeusta tekijänoikeuteen). Laki on äskettäin (lailla 14.10.2005/821) saatettu vastaamaan EU:n direktiivejä. Nämä poikkeukset tekijänoikeuteen ovat lain nojalla pakottavia (koko EU:ssa). Siltä osin kun GFD-lisenssin ehdot ovat ristiriidassa lain kanssa ovat lisenssin määräykset mitättömiä. Tämä koskee selkeästi määräyksiä, jonka mukaan lisenssi tai lisenssin ehdot olisi mainittava tai että alkuperäisen lisenssin ehdot sitoisivat kolmatta. Tärkeimmmät näistä laissa mainituista tapauksista ovat Wikipedian käyttäjän kannalta 12 § (valmistus yksityiseen käyttöön), 22 § (sitaatti) ja 23 § (päivänkysymystä koskeva kirjoitus). Nämä lain nojalla säädetyt poikkeukset tekijänoikeuteen koskevat myös Wikipediassa julkaistuja kirjoituksia, eikä esim. GFD-lisenssiä tarvitse mainita, kun Wikipediassa julkaistua tekstiä siteerataan laissa tarkoitussa laajudessa. Lisenssin tekijänoikeuksia laajentava määräys on tältä osin lainvastaisena mitätön. - Ylipäätään on laaja lisenssiajattelu ominaista vain anglo-amerikkalaiselle, erityisesti amerikkalaiselle common law-oikeusjärjestelmälle, mutta sen sijaan vierasta eurooppalaiselle roomalaiseen oikeuteen pohjautuvalle oikeusajattelulle. Koko lisenssi voitaisiin ilmeisesti - ainakin pohjoismaiden oikeuden mukaan - korvata muutamalla yksinkertaisella lausella. Epäselvää on kuitenkin, minkä maan kansallista lainsäädäntöä sovelletaan Internetissä julkaistun aineiston osalta. Suomen tekijänoikeuslain mukaan sitä sovelletaan Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisen asuinpaikan omaavan henkilön valmistamaan teokseen. Koska tekijänoikeuslait ovat EU-direktiivin johdosta samanlaisia kaikissa EU-maissa ei lakikolliisioita kuitenkaan juuri esiintyne EU-alueella.

Teoskorkeusvaatimus

Wikipediassa jätetään ilmeisesti usein huomioimatta, että kirjoituksen on, jotta tekijänoikeussuoja ylipäätään ulottuisi siihen, saavutettava tietty, ns. teoskorkeus. Mikä tahansa teksti ei ole suojattu. Esim. Eestaas-artikkeli (artikkeli koostuu yhdestä ainoasta lauseesta) on merkitty käyttäjän Anr toimesta tekijänoikeusrikkomukseksi, koska se on suora kopio tällä nettisivustolla [[13]] olevasta lauseesta. Kysymyksessä oleva lause ei kuitenkaan ilmeisesti saavuta tekinänoikeuslain tarkoittamaa teoskorkeutta, eikä lause ole siis tekijänoikeussuojattu eikä kyse siis liioin ole tekijänoikeuslain rikkomuksesta -vrt. kirjoitukseen joka koostuu muutamasta sanasta, esim lause "Voi äiti!". Kukaan ei varmaankaan halua väittää, että se, joka on (kaikkein ensimmäisenä) kirjoittanut nuo sanat (siis sanat: Voi äiti!) olisi oikeutettu tekijänoikeutensa nojalla kieltämään muita käyttämästä lausetta ja saamaan yli 70 vuotta tekijänoikeutensa perusteella lisenssikorvauksia kaikilta niiltä, jotka haluavat kirjoittaa "Voi äiti!" Vielä kärjistetymmin: joku kirjoittaa "Perkele!" (tai erään toisen suomessa vieläkin useammin käytetyn tuhman sanan) Suomesta loppuisi kiroilu, koska se olisi muka tekijänoikeudella suojattua jollekin  :) - Kaikissa immateriaalioikeuksissa esiintyy sama kysymyksenasttelu, kysymys siitä, milloin jokin luomus on saavuttanut sellaisen teknisen tai taiteellisen tason, että jollekulle voidaan antaa siihen yksinoikeus (ja siten kieltää muilta oikeus käyttää sitä).

Kuitenkin tuntuu siltä, että yleisessä keskustelussa automaattisesti oletetaan, että erottelematta kaikki joka joskus on jossain julkaistu on tekijänoikeuden suojaamaa. - Yllämainittuun Eestaas-artikkeliin voisi sen sijaan puuttua sillä perusteella, että sen laittaminen Wikiin tuntuu olevan (tosin yleishyödyllisen) Eestaas Oy:n kaupallista PR-toimintaa, jolla yhtiö Wikiä hyödyntäen tavoittelee julkisuutta.

Oikeuskäytäntöä oikeudesta kirjalliseen teokseen

Kirjallisia esityksiä koskevat tekijänoikeusrikkomukset ovat ( myös oikeus)käytännössä hyvin harvinaisia. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösrekisterissä [14] ei ole ainoatakaan sellaista tapausta vuoden 1983 jälkeen (kaikki sen jälkeiset tekijänoikeutta koskevat tapaukset koskevat musiikkia tai videoita). Hovoikeuksien ennakkopäätösrekisterissä [15] ole ainoatakaan tapausta. Myös käytännössä niitä esiintynee suhteellisen havoin, tyypillisesti kai kun opiskelijat kopioivat toistensa luentomonisteita ja muissa senkaltaisissa tapauksissa, joissa taloudellinen intressi on niin vähäinen (ja piiri niin suljettu) etteivät ne koskaan tule ilmi (tai ainakin ne sovitaan).

Joissain tapauksissa rikosasioihin usein liittyvät erikoispiirteet saattavat aiheuttaa jonkin tapauksen pullahtamisen oikeuslaitoksen käsiteltäviin. Niinpä henkilö, joka kävi kiivasta tunneperäistä väittelyä (sanasotaa) jollain Internetin keskustelupalstalla oli havaittuaan, että hänen kiistakumppaninsa oli julkaisut heidän kiistakysymystään sivuavan kirjoituksen sanomalehdessä, oli kopionut lehdessä julkaistun kirjoituksen sellaisenaan kotisivulleen, varustaen vielä sivunsa kirjoitusta kärkkäästi ja kiivaasti arvostelevin kommentein (muttei kuitenkaan koskenut itse kirjoitukseen antaen sen puhua puolestaan), osoittaakseen täten kiistakumppaninsa mielipiteiden hölmöyden. Hänen kiistakumppani käytti kuitenkin tekijänoikeuttaan välineenä viemällä asian oikeuteen vaatien tekijänoikeuslain nojalla korvauksia tekijänoikeutensa rikkomisesta. - Asia oli vireillä oikeudessa, mutta sovittiin, eikä oikeus siis antanut tuomiota asiassa.

Tapauksessa KKO 1983 II 1 oli sanomalehteen lähdettä mainitsematta otettu laajoja lainauksia erään kirjan tekstistä, ilmeisesti mukavuusyistä (muuten artikkelin kirjoittaja olisi joutunut kirjoittamaan ne itse, mitä hän ei kaiketi ollut viitsinyt). Samoin oli tapahunut eräässä Helsingin käräjäoikeuden ratkaisemassa tapauksessa, jossa yksityinen suunnittelutoimisto, joka oli laatinut Utsjoen kunnan toimeksiannosta Utsjoelle seutukaavan, oli kopioinut tähän kavaan kymmeniä sivuja erittäin taidokkaista Lapin kuvauksista tunnetun kirjailijan kaunokirjallisia tekstejä. Täten suunnittelutoimisto oli aikaansaanut näyttävän kaavan jonka laatimisesta se laskutti Utsjoen kuntaa. Suunnittelutoimisto velvoitettiin maksamaan kirjailijalle hyvityksiä ja korvauksia. Kummassakin tapauksessa oli lainausten laajuus se kriteeri, jonka perusteella tekoja pidettiin sekä ylipäätään tekijänoikeuden loukkaksena että jonka perusteella korvausten määrät määräytyivät.

Katso erityisesti Meta: Avoid Copyright Paranoia, jossa esitetään huomionarvoisia näkemyksiä. Kommentin jätti KHJ (keskustelu – muokkaukset) 2. heinäkuuta 2006 kello 02.25 (UTC).

Kiitos vartauksestasi, se oli hyvin valaiseva. Olen itsekin pohtinut tekijänoikeuksien hysteeristä tulkintaa täällä Wikipediassa ja viittaat tuohon artikkelliin "Avoid Copyright Paranoia". Johtuuko asia asintuntemattomuusesta vai missä mättää. Kun lueskelee Jukka Kemppisen kirjoituksia ja hänen blogiaan http://kemppinen.blogspot.com/ Niin tuntuu asiat olevan ihan toisin. --Alexius Manfelt 2. heinäkuuta 2006 kello 04.22 (UTC)

Valaisevaa tekstiä tosiaan, kiitos KHJ! Mainittakoon muuten vielä että oikeustapausten puuttuessa Suomen tilanteesta saapi lisää kuvaa lukemalla Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, jotka eivät tosin ole sitovia. Esim. teos-kynnys tuntuu usein olevan paljon korkeammalla kuin mitä usein täällä luullaan. --Trainthh 2. heinäkuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Toisen Wikipedian tekijänoikeusselvityksen merkitys

Heh, tuskin oli kulunut viikkoakaan siitä, kun kirjoitin yllä (kohdassa 6.3) esitetyn, joka sivusi tekijänoikeusparanoiaa, kun Samulili puuttui muka epäselvään tekijänoikeustapaukseen. Olin näet lisännyt tanskalaista oikeusteoreetikkoa Alf Rossia koskevaan artikkeliin Rossia esittävän valokuvan (minulla ei ole mitään muuta tekemistä koko artikkelin kanssa, se on Johannes sankarin kirjoittama). Lisäämäni kuvan löysin tanskalaisesta Wikipediasta Alf Rossia koskevaan artikkelin yhteydessä (ja nähdessäni sen muistin, ettei Johannes sankarin laatimassa artikkelissa ollut kuvitusta lainkaan joten ohimennen laitoin sen artikkeliin).

Tanskankielisessä Wikissä se on julkaistu mallikkeella PD, eli

"Dette billede er offentlig ejendom (det der på engelsk hedder public domain). Det vil sige at enten har indehaveren af ophavsretten opgivet sin ophavsret, at ophavsretten er udløbet, eller at der ikke kan kræves ophavsret på billedet. (eli suomeksi "Tämä kuva on yleistä omaisuutta (josta englanninkielessä käytetään nimitystä public domain). Tämän mukaan on tekijänoikeuden haltija joko luopunut tekijänoikeudestaan, tai tekijänoikeus on vanhentunut tai tekijänoikeutta kuvaan ei ole vadittavissa)".

Tästä huolimatta Samulili on ilmoituksin, että

"koska mallineet eivät vaikuta tekijänoikeuksiin, on ihan sama, mikä lätkä da-wikissä on"

merkinnyt kuvan käyttöoikeuden muka epäselväksi ja maininnut, että kuva poistetaan viikon kuluessa, ellei selvitystä sen käyttöoikeudesta esitetä. Se mitä lisäselvitystä voisi esittää jää täysin epäselväksi. Ilmeisesti alkuperäinen tekijä on luovuttanut valokuvan PD:ksi tanskankieliselle Wikille tai sitten kysymys on (kuten epäilen) Kööpenhaminan yliopiston virallinen, yleisön ja lehdistön käyttöön asettama ja sitä tarkoitusta varten otettu valokuva.

Toisen Wikipedian selvityksen tulee riittää

Periaattelliselta kannalta on minusta kuitenkin merkittävää, että lähtökohdaksi otetaan että kun jonkin aineiston osalta tekijänoikeuskysymys on jossain Wikipediassa selvitetty ja havaittu, että aineistoa voidaan käyttää, niin tämä on olettama myös muissa Wikipedioissa. On tarpeetonta aiheuttaa itselleen lisävaivaa saman kysymyksen uudella selvittämisellä ellei erityistä aihetta ole. Kukaan ei ole esittänyt mitään huomautuksia jostain väitetystä tekijänoikeusrikkomuksesta nyt puheenolavassa asiassa. Käyttäjä Samulili on oma-aloitteisesti puuttunut asiaan. Senkaltainen toiminta, jossa oma-aloitteisesti hakeudutaan vastuuseen yksittäisten käyttäjien artikkeleista ja tuottamasta aineistosta omaksumalla Wikipedian vastaaville toimittajille laaja selonotto- ja valvontavelvolllisuus ei minusta ole järkevää. Mikäli syyttäjä vaatisi rangaistusta Samulilille Samulili ei varmaankaan esittäisi että on

"ihan sama, mikä lätkä da-wikissä on"

vaan vetoaisi syyttäjää vastaan siihen, että koska kuvaa koskevat tekijänoikeudet on selvitetty tanskankielisessä Wikipediassa eivät lisäselvitykset ole ilman erityistä lisäperustetta Suomessa tarpeellisia vaan suomenkielisen Wikipedian vastaavat toimittajat ovat oikeutettuja luottamaan tanskankielisen Wikipedian selvitykseen, ja sen vuoksi on suomalaisen Wikipedian vastaavien toimittajien selonotto- ja valvontavelvollisuus täytetty (tanskalaisten toimesta), minkä vuoksi syyte on hylättävä. Silloin Samulili lausuisi

"on ratkaisevan tärkeää, että da-wikissä on PD-lätkä "

En ole voinut välttyä siltä käsitykseltä, että kysymyksessä ei suinkaan ole käyttäjä Samulilin aito huoli siitä että häneen tai Wikipediaan kohdistettaisiin vaatimuksia tuon todennäköisesti ennen vuotta 1966 otetun valokuvan (jota koskeva tekijänoikeus olisi siis ajan kulumisen perusteella rauennut) julkaisemisen perusteella. En usko itse asiassa että käyttäjä Samulili on lainkaan huolissaan mahdollisista vaatimuksista, vaan uskon, että hänen motiivinsa ovat aivan muualla. - No, Samulilin motiivit eivät yhtä vähän kuin minun käsitykseni niistä kuulu asiaan, enkä missään tapauksessa tule jatkossa puuttumaan tuon artikkelin kuvitukseen. Artikkeli on minulle täysin samantekevä ja jätän kaikki sitä koskevat toimet muiden hartioille enkä aio esittää mitään lisäselvityksiä sen tekijänoikeuksista tai niiden luovuttamisesta enkä muutenkaan panna tikun tikkua ristiin.

Samantien kirjoitin Wikipediassa ajankohtaistuvia rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisia vastuusuhteita koskevan kirjoituksen (ennenkaikkea tekijänoikeudellisia kysymyksiä), jonka laitan tämän perään omaksi kohdakseen. Sille ei oikein löydä muutakaan paikkaa: jos joku tietää paremman paikan, niin varmaan ystävällisesti siirtää--KHJ 9. heinäkuuta 2006 kello 23.16 (UTC)

En jaksanut lukea, mitä sanoja suuhuni panet, mutta homma on tämä: jos ei ole todisteita, että kuva on PD, kuva ei kelpaa PD:ksi Wikipediaan. -Samulili 10. heinäkuuta 2006 kello 08.17 (UTC)

Sitähän käyttäjä sanoikin. -tKahkonen 10. heinäkuuta 2006 kello 08.59 (UTC)

Kyse on kai tästä kuvasta Kuva:Alf Ross.gif. Tanskankielisessä Wikipediassa onkin keskusteltu kuvasta da:Billede diskussion:Alf Ross.gif. Ilmeisesti kuva on otettu 50-luvulla. Eli Suomen ja USA:n tekijänoikeuslakien mukaan kuva ei ole PD. Tanskan lain mukaan tuo ilmeisesti olisi tuon keskustelusivun mukaan PD (jos ymmärsin oikein). Sanoisin ettei tuota kuvaa voisi käyttää meidän nykyisten sääntöjen mukaan. -- Jniemenmaa 10. heinäkuuta 2006 kello 09.15 (UTC)

Oikeudellinen vastuu Wikipediassa julkaistusta aineistosta

Vaikkakin otsikossa mainittu aihe ei sinänsä kuulu tekijänoikeuskysymyksiä koskevaan keskusteluun - aihe ansaitsi nähdäkseni oman laajahkon artikkelinsa - otan sen tämän otsikon alle kun muutakaan sopivampaa ei tule mieleen ja senkin vuoksi, että yleisimmin kysymykseen tuleva vastuu on vastuu nimenomaan tekijänoikeuslain rikkomisesta. Kysymykseen saattaa tulla moni muukin rikos, tyypillisimmin kunnianloukkaus, mutta sen merkitys lienee jo huomattavasti pienempi. Kysymys ajankohtaistui osaltani tekijänoikeuteen liittyen Samulilin yllä kohdassa 7. selostettujen toimien yhteydessä, joten silläkin perusteella aihetta voi käsitellä tekijänoikeuskysymysten yhteydessä.

Nyttemmin vastuukysymykset säännellään tältä osin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettussa laissa (13.6.2003/460). Tämä laki säädettiin uuden perustuslain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sananvapaussäännöksenä, joka korvasi nyttemmin siis kumotun, vuodelta 1919 peräisin olleen painovapauslain. Wikipedia lienee - selvästikin - tämän lain 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoittama "verkkojulkaisu".

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty kysymyksessä olevaa lakia ja sen esitöitä sekä kirjoittajan omaa kokemusta. Muita lähteitä ei ole ollut käytettävissä (eikä sellaisia juuri pitäisi ollakaan, lukuunottamatta lain laatineen komitean mietintöä joka ei ole siis ole ollut käytettävissä). Lisäksi on varaumana huomioitava, että kirjoittajan aika Wikipedian käyttäjänä (kirjoittajana) on hyvin lyhyt, alta kuukauden.

Lainvastainen nykytilanne

Ensinnäkin on huomattava, että Wikipedialla pitäisi olla lain 4 §:ssä tarkoitettu vastaava toimittaja. Sellaista ei tietääkseni ole. Lain 5 §:ssä säädetysti on verkkojulkaisussa mainittava tieto vastaavasta toimittajasta. Vastaava toimittaja on hallituksen lakia koskevan esityksen (HE) mukaan mainittava "riittävän tehokkaana pidettävällä tavalla" (HE s. 54 missä tosin käsitellään lainkohdan 2 momenttia, mutta joka soveltuu myös 1 momenttiin. Viimeksimainitun osalta on muutoinkin ainakin sanomalehtien osalta selvä käytäntö. Mainintaa siitä kuka olisi tai ketkä olisivat Wikipediassa vastaavia toimittajia ja siinä tapauksessa, mikä olisi heidän vastuunjakonsa (lain 5 §:n 3 mom.) ei ilmeisesti ole. Kaiketi etusivulle olisi otettava otsikko, josta ilmenisi, elleivät yksilöidyt ja tarkat tiedot tiedot vastuuhenkilöistä (nimi ja yhteystietoineen), niin ainakin mistä (artikkelista) nämä tiedot vastuuhenkilöistä ilmenevät. - Mikään ei sinänsä sano, että tietojen pitäsi olla etusivulla, mutta tietojen piiloutuminen johonkin näkymättömään artikkeliin ei ole ainakaan riittävää.

Nykytilanne lienee siten tältä osin lainvastainen. Vastuu siitä, että Wikipedia tältä osin vastaa lakia, on julkaisijalla. Saamieni Wikipediaa koskevien tietojen mukaan Wikipedia Foundation on lain tarkoittama julkaisija. - Vastaavan toimittajan on oltava luonnollinen henkilö, eikä siis voi olla tuo Wikipedia Foundation. Voidaan tosin esittää, että Wikipedian ylläpitäjiksi merkityt olisivat muka vastaavia toimittajia ja siksi rikos- ja/tai vahingonkorvausvastuussa suomalaisen Wikipedian sisällöstä. Sellaisen näkemyksen menestymisen mahdollisuudet vaikuttavat kuitenkin vähäisiltä kun mitään selvitystä lainkohdan tarkoittamasta vastaavien toimittajien keskinäisestä työnjaosta ei ole ilmoitettu (tulkinta saattaisi lisäksi päätyä eri lopputulokseen sen mukaan, olisiko kysymyksessä asia, jossa vastaavaksi toimittajaksi väitettyä ylläpitäjää vaaditaan vahingonkorvaus- tai rikosvastuuseen (jolloin ylläpitäjä puolustautuisi väittäen ettei ylläpitäjä ole mikään vastaava toimittaja eikä siis vastuussa) vai asia, jossa valvontaviranomaiset puuttuvat asiaan kun (valvottavalla) verkkojulkaisulla ei ole nimettyä vastaavaa toimittajaa (jolloin puolustauduttaisiin väittämällä että ylläpitäjät ovat Wkipedian laissa tarkoitetut vastaavat toimittajat). Kaiketi edellytettäisiin myös, että vastaava toimittaja on antanut nimenomaisen suostumuksensa tehtävään. Kun Wikipedia Foundation ilmeisimmin pyrkii kansainvälisesti toimimaan lainkuuliaisesti kunnioittaen kunkin maan kansallista lainsäädäntöä, saattaisi olla syytä ryhtyä toimiin tilanteen saattamiseksi vastaamaan kansallista lainsäädäntöä. Toisaalta voidaan ajatella, että pyrittäisiin väistämään näkemys, jonka mukaan Wikipedia on laissa tarkoitettu verkkojulkaisu, mutta kun yksityinen kotisivukin eräissä tapauksissa (järjestettynä) ylittää kynnyksen ja on HE:n mukaan silloin "verkkojulkaisu" on väitteen menestymisen mahdollisuuteen vaikea uskoa.

Rikosoikeudellinen vastuu

Kyseeseen tulevat rikokset

Rikosoikeudellinen vastuu verkkojulkaisussa saattaa ajankohtaistua lukuisissa tapauksissa, joista ylivoimaisesti tärkein on tekijänoikeusrikos ja -rikkomus. Ilmeisesti kunnianloukkaus tulee seuravaksi. Muut rikokset ovatkin sitten jo satunnaisia poikkeuksia. Käytännössä mahdollisia olisivat myös ehkä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8), ja mahdollisesti julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1). Kysymykseen saattaisi myös tulla jonkun rasistisesti asennoituvan artikkelinlaatijan kirjoittamassa artikkelissa kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:8).

Tämän artikkelin lopussa esitetään luettelonomaisesti ne rikokset, jotka voivat tulla kysymykseen. Tosin niistä jotkut voivat vain teoriassa ajankohtaistua Wikipediassa (esimerkkinä virkarikokset, jotka edellyttävät virka-asemaa, siis julkisoikeudellista palvelussuhdetta).

Vastuullinen tekijä

Yleissäännön mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaa se, jota rikoslain (39/1889) mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena (lain 12 §). Viittaus rikoslakiin viittaa puolestaan rikoslain yleisiin oppeihin kuuluvaan oikeustieteen kehittämään niin sanottuun osallisuusoppiin, jonka yksityiskohtainen selvitys kuitenkin edellyttäisi useampiakin laajoja artikkeleita. Muista osallisista ovat tavallisimmat avunantaja ja yllyttäjä. Muitakin on (vaikkapa ns. välillinen tekijä). Tässä todettakoon lyhyesti vain se muutenkin selvä asia, että yleensä kirjoittaja ja vain kirjoittaja on rikosoikeudellisessa vastuussa laatimansa artikkelin sisällöstä. Vastaavan/vastaavien toimittajan/toimittajien vastuu rajoittuu pääsääntöisesti jäljempänä mainittuun päätomittajarikkomukseen, joskin vastaava toimittaja voi rikoslain yleisten oppien mukaan joutua vastuuseen aineistosta samoin edellytyksin kuin kuka tahansa muu (esimerkiksi yllyttäjänä tai avunantajana, joita koskevat säännöt luonnollisesti koskevat myös vastaavaa toimittajaa kuten kaikkia muitakin. Sen sijaan pelkästään asema päätoimittajana ei tuota sellaisenaan muuta rikosoikeudellista vastuuta jostakin kirjoituksesta kuin vastuun päätoimittaja-rikkomuksesta, joka edellyttää johto- ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on hyväksytty vahvistettu työnjako vastuunrajoitukseksi, toisin sanoen vastaavan toimittajan vastuu on rajoitettu koskemaan vain sitä osa-aluetta joka hänelle vahvistetun työnjaon puitteissa kuuluu. Vastaavan (pää)toimittajan selonotto- ja valvontavelvollisuus on sellaisissa (vastuun delegointitapauksissa) myös suppeampi; hän on oikeutettu luottamaan siihen, että vahvistetun työnjaon mukaisen vastuun kantavat huolehtivat itsekukin alueestaan-

Erityisesti Wikipedian osalta saattaa sen selvittäminen, kuka on rikosoikeudellisessa (ja samoin myös vahingonkorvaus) vastuussa jostakin aineistosta, huomattavasti vaikeutua sen vuoksi, että artikkelilla saattaa olla useampikin kirjoittaja. Yhteiskirjoittajuus-tapauksista on täällä tekijänoikeuden osalta yksiviivaisesti esitetty, että kaikilla artikkelin kirjoittajilla on tekijänoikeus omaan osaan artikkelia, mikä lienee yksinkertaistus. Selvää kuitenkin on, että pyrkimys tulisi olla, että jokainen kirjoittaja on vastuussa vain kirjoittamastaan, mutta erityisesti tapauksissa, joissa joku on puuttuessaan johonkin artikkeliin kirjoittanut siihen mahdollisesti jopa laajoja muutoksia säilyttäen kuitenkin jonkin osan/joitain osia tai osioita koskemattomina tallettanut näin kirjoitetun kokonaisuuden antaa aihetta näkemykselle, jonka mukaan muutetun version laatija on vastuussa tallettamastaan kokonaisuudesta eikä vain kirjottamistaan osista. Näkemys tuntuu oikeutetulta. Onkin jyrkästi huomautettava, ettei se seikka, ettei itse ole kajonnut siihen tekstinosaan artikkelissa johon saattaa sisältyä rikos (esimerkiksi kunnianloukkaus) tai yllytys rikokseen, ei välttämättä vapauta vastuusta tästä tekstinosasta, ja kirjoittajan on ehdottomasta - oman etunsa vuoksi - varottava sellaisen tekstikokonisuuden tallentamista. Tosin kysymys on varmaankin hyvin harvoin ajankohtaistuva.

Sen sijaan olisi ehkä syytä pohtia, tulisiko laajan muutoksen tehnyttä artikkelinkirjoittajaa neuvoa muuttamaan artikkelin kaikki sellaiset kohdat, joita hän ei allekirjoita vai voiko hän jättää ne sen vastuulle, joka ne on alunperin kirjoittanut. Tämä on jatkokysymys edellisessä kappaleessa käsitellylle. Itse katsoisin, että usein tulisi menetellä niin että muuttaa kaiken niin että voi omasta puolestaan allekirjoittaa kaiken sen, mitä sanotaan artikkelissa, jota on laajasti muuttanut, kun sen tallentaa (riippumatta kuka on kirjoittanut minkäkin lauseen tai osan), ja näin sen suuremmalla syllä mitä laajemmin on tekstiä muuttanut. Omasta kokemuksesta olen havainnut, että kun olen hienovaraisuussyistä jättänyt puuttumatta artikkelin sellaisiin (vähämerkityksellisiin) osiin, joista minulla ei ollut tietoa - eikä siis mitään syytä puuttua - niin sen jälkeen on automaattisesti oletettu, että allekirjoitan kaiken artikkelissa esitetyn, mukaanlukien sen johon en ole lainkaan puuttunut - havaittuani tämän olettaman poistin ne kaikki ne viimeisetkin rippeet alkuperäisestä artikkelista, joita en katsonut voivani allekirjoittaa. Eihän kukaan oikein tarkkaan jaksa muistaa kuka mitäkin on kirjoittanut. Minulta oli kummeksuen tiedusteltu artikkelissa olleita eräitä väitteitä joihin en ollut lainkaan kajonnut (koska en tiennyt niistä mitään, pidin niitä kyllä sinänsä kyseenalaisina). Tätä keskustelua yhteiskirjoittajuden ongelmista käydään käyttäjien keskuudessa muutenkin, eikä se muuta kuin sivua sitä oikeudellista teemaa, jota tämä kirjoitus koskee. Oleellista on, että vastuu (tai yhtälailla kunnia, onhan kysymyksessä teos) ei voi koskea niitä muutoksia, joita on tehty tallennuksen jälkeen, sen sijaan voidaan katsoa että vastuu koskee sitä mikä on ollut artikkelissa silloin kuin kirjoittaja tallensi sen. Kaikkihan taaplaavat omalla (muista kyseen ollen surkealla) tyylillään.

Päätoimittaja-rikkomus

Edelleen säännellään laissa ns. päätoimittajarikkomus (nimi on jäänne painovapauslaista) seuraavasti: .

"Jos vastaava toimittaja tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen, hänet on tuomittava, jos tällainen rikos tehdään eikä häntä ole pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena, päätoimittajarikkomuksesta sakkoon.

Kun Wikipedialla ei ole vastaavaa toimittajaa jää rikkomus maininnan varaan. Jos ja kun Wikipedialle nimitetään vastaava toimittaja ja vastaavia toimittajia on syytä pureutua kyymykseen perusteellisesti, jolloin olisi sovittava miten pitkälle valvontavastuu ulottuu (miten pitkälle menevä vastuu on syytä hyväksyä mukisematta ja vapaaehtoisesti itselleen) ja kuinka laajasti siis eri artikkeleita ja muuta aineistoa tutkitaan ja mikä valvontavelvollisuus voidaan torjua. Silloin tulee esiin jo aiemmin käsitelty kysymys toisessa Wikipediassa tehdyn selvityksen merkityksestä yhtenä selonottovelvollisuuden välineenä. Edelleen todettakoon, että vastaavan toimittajan johto- ja valvontavelvollisuuden ulottuvuutta harkittaessa on yleisellä käytännölla alalla huomattava painoarvo. Se, miten tätä sanomalehtien piirissä syntynyttä käytäntöä sovellettaisiin Wikipedia-ympäristöön on kirjoittamaton lehti.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuu seuraa pitkälti yllä rikosoikeudellista vastuuta käsitteleviä sääntöjä. Tärkeä on tällöin lain lain 14 §:n 2 momentissa säädetty ns. isännänvastuu, jonka mukaan julkaisija, joka siis lienee Wikipedia Foundation, on vahingonkorvausvastuussa työntekijöiden, tässä tapauksessa kirjoittajien, aiheuttamasta vahingosta. Kun laissa nimenomaan todetaan, että kysymykseen tulevat myös muut kuin varsinaiset työntekijät ulottuu vastuu selvästi käyttäjien kirjoittamiin artikkeleihin. Siten on julkaisija (siis Wikipdia Foundation) vahingonkorvausvastuussa kaikesta siitä aineistosta, jonka käyttäjät tuottavat ellei se osoita täyttäneensä johto- ja valvontatehtäviään asianmukaisesti. Se seikka, että kirjoittajille ei makseta palkkiota, ei vaikuta muuta kuin rajallisesti asiaan; vastuu syntyy riippumatta siitä, että kysymyksessä ei ole ansio- tai liiketoiminta (HE s. 75). Sillä saattaa tosin olla käytännössä merkittävääkin tuomioistuinpsykologista merkitystä. Yleisesti arvioiden on Wikipedia jo tällä haavaa niin laaja, että tilastollisestikin alkaa todennäköisyys sen puolesta, että joku alkaa mittavasti penämään oikeuksiaan olemaan merkittävä. Vastakkaista kantaa puoltaa tietenkin se, että kirjoittajat suorastaan kilpailevat pyrkimyksessään olla tekemättä faktavirheitä eikä mistään Iltapäivälehtien lööppi-politiikasta voi puhua saman päivänä. Vahingonkorvausvastuu saattaa kutenkin ajankohtaistua monessakin suhteessa. Jokin varomattomasti kirjoitettu artikkeli joka sisältää epätarkkoja faktaväitteitä jostain kaupallisesta tuotteesta perustaa jo vastuun. Oletettavasti ei liioin se, että Wikipedia perustuu ei-kaupallisella perustalle ja vapaaehtoisuuspohjalle, olisi juuri merkitystä asiassa ainakin huomioonottaen että Wikipedia (erityisesti tietenkin englanninkielinen Wikipedia)on saavuttanut varsin arvovaltaisen aseman (ajatuskulun ollessa, että koska Wikipedian arvovalta on niin suuri; sen oltava erityisen huolellinen, koska siihen luotetaan; sen vastuu siis korostuu).

Aivan kuten yllä todettiin rikosoikeudellisen vastuun suhteen aiheuttaa yhteis-kirjoittajuus ongelmia myös vahingonkorvauksia ajateltaessa.

Luettelo mahdollisista rikoksista

Seuraavia rikoksia pidetään hallituksen esityksen mukaan mahdollisina toteuttaa verkkojulkaisussa (käytetty lyhenne RL = rikoslaki, ensimmäinen numero viittaa lain lukuun, toinen numero viittaa pykälänumerointiin eli RL 17:18 on rikoslain 17 luku 18 §):

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:8), sotaan yllyttäminen (RL12:2), vakoilu (RL 12:5), törkeä vakoilu (RL 12:6), turvallisuussalaisuuden paljastaminen(RL 12:7), tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen (RL 12:8), julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1), uskonrauhan rikkominen (RL 17:10), väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (RL 17:19), sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20), sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen (RL 17:21), yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8), kunnianloukkaus(RL 24:9), törkeä kunnianloukkaus (RL 24:10), markkinointirikos (RL 30:1), kilpailumenettelyrikos (RL 30:2), yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5), vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (RL 34:9a), salassapitorikos (RL 38:1), salassapitorikkomus (RL 38:2), henkilörekisteririkos (RL 38:9), virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5), tekijänoikeusrikos (RL 49:1), kurssin vääristäminen (RL 51:3), törkeä kurssin vääristäminen (RL 51:4) ja arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos (RL 51:5).--KHJ 10. heinäkuuta 2006 kello 04.04 (UTC)

En ole samaa mieltä siitä, että Wikipedia olisi selvästi lain tarkoittama verkkojulkaisu. Perustusvaliokunnan mietintö rajasi verkkojulkaisun määritelmää, ja mietinnöstä löytyy kiinnostavia kohtia:

Sääntelyn täsmentämiseksi valiokunta on täydentänyt määritelmää niin, että verkkojulkaisun edellytetään olevan laadittu julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta. Keskustelupalstat ja vastaavat eivät tämän mukaisesti ole verkkojulkaisun osia, ellei julkaisija toimituksellisesti käsittele niillä julkaistavaa aineistoa.

Valiokunta muistuttaa esityksen perusteluista ilmenevästä siitä lähtökohdasta, että verkossa pysyvästi olevan sivuston päivittämiseksi luonnehdittava muuttaminen ei sellaisenaan tee sivustosta laissa tarkoitettua verkkojulkaisua. Määritelmässä tarkoitettu julkaisemisen säännöllisyys kohdistuu sivuston kokonaisuuteen, ei sen johonkin osaan.

—MikkoM (♫) 10. heinäkuuta 2006 kello 18.38 (UTC)

On tietysti hyvä olla tarkkana näissä ja esitys yllä on tarkkuudessa varsin ansiokas, mutta missäköhän määrin kyseiset Suomen lain kohdat mahtavat koskea Floridassa toimivaa säätiötä, joka Wikipediaa (myös suomenkielistä) pyörittää. Ihan vain maalikkona kysyn että seuraako siitä että suomalaisia kirjoittelee rapakon takana oleviin säätiön servereihin, että säätiön pitäisi alkaa yhtäkkiä noudattamaan Suomen lakeja? Suomenkielinen wikipediahan ei ole erityisesti tarkoitettu vain Suomea varten vaan suomenkielisille käyttäjille, joita muuten Floridassakin taitaa olla monia. Eli tilanne on säätiön osalta hiukan eri kuin mitä täällä on muodostunut käytännöksi muutoin tekijänoikeuslain suhteen, eli että kirjoittajia Suomessa koskevat Suomen lait. --Trainthh 10. heinäkuuta 2006 kello 22.24 (UTC)

Maallikkona olen sitä mieltä, että Yhdysvalloissa toimiva Wikimedia Foundation Incorporated-säätiö ja wikipedian Yhdysvaltojen Floridassa sijaitsevat serverit eivät missään tapauksessa ole suomen lainsäädännön alaisia. Yksittäiset wikipedian muokkaajat ovat toki sen maan lainsäädännön alaisia, jonka alueella he asuvat.--Teveten 11. heinäkuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Lain soveltuvuudesta säätiöön

Trainthille. Kiitos, on hauskaa havaita, että keskustelussa osataan lausua positiivistakin.

Lainvalmistelussa näkemyksesi on huomioitu erikseen perinteisen julkaisutoiminnan osalta, erikseen verkkoviestinnän osalta. Kun kumpaakin koskevat samat periaatteet otan ne molemmat seuraavaan (HE s. 50 ss. korostukset tässä)

I. Perinteisestä julkaisutoiminnasta:

"Viestinnän rajat ylittävästä luonteesta huolimatta on useimmissa tapauksissa täysin selvää, mihin maahan julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittaminen sijoittuu. Jos esimerkiksi julkaisijan kotipaikka on Suomessa, toimitustyö tehdään pääasiallisesti täällä ja julkaisu ilmestyy tai saatetaan muutoin yleisön saataville täällä, kaikki mainitut seikat viittaavat samaan maahan. Toisaalta jos Suomeen tuodaan ulkomailla julkaistuja tallenteita, joiden julkaisija on ulkomailla ja joiden toimitustyö on tehty siellä, ei tällaista julkaisutoimintaa voida katsoa Suomessa harjoitetuksi vain sen vuoksi, että kyseiset julkaisut ovat yleisön saatavilla myös täällä.Erilaisia tapauksia ei kuitenkaan ole mahdollista luetella tyhjentävästi. Viime kädessä edellä mainitun kaltaisten liittymäkohtien perusteella olisi tehtävä kokonaisarvio siitä, sijoittuuko toiminnan painopiste Suomeen sillä tavoin, että voidaan sanoa olevan kyseessä Suomessa harjoitettu julkaisutoiminta."

II Verkkojulkaisun osalta HE:ssä mainitaan:

"Viestinnässä käytetyn tekniikan erojen vuoksi julkaisutoiminnan painopisteen sijoittumista Suomeen on verkkoviestien osalta arvioitava jossain määrin toisin kriteerein kuin tallenteiden kohdalla. Selvää on, että verkkoviestien julkaisemista harjoitettaisiin Suomessa, jos viestintään käytetty lähetin, palvelin tai muu laite sijaitsisi Suomessa, viesti olisi tarkoitettu Suomessa vastaanotettavaksi ja viestin pääasiallinen toimitustyö olisi tehty täällä. Jos viestinnässä käytetty laite sen sijaan olisi ulkomailla ja viestin kielestä tai muista seikoista voitaisiin päätellä, että viesti on tarkoitettu vastaanotettavaksi pääasiassa ulkomailla, tällaista toimintaa ei voitaisi pitää Suomessa harjoitettuna. Myös verkkoviestien osalta kysymys toiminnan harjoittamisesta Suomessa olisi ratkaistava viime kädessä tapauskohtaisesti.Tällöin olisi edellä kuvatun kaltaisten liittymäkohtien perusteella tehtävä kokonaisarvio siitä, onko viestinnän painopiste sillä tavoin Suomessa, että toimintaa voidaan katsoa harjoitettavan täällä".

Edelleen serverien osalta on arvioitu näin:

"Laitteen ylläpitäjä, joka vain tarjoaa laitteen julkaisu- tai ohjelmatoiminnan harjoittajien käytettäväksi, ei itse harjoita julkaisu- tai ohjelmatoimintaa, vaan huolehtii verkkoviestin pelkästä teknisestä välittämisestä ja jakelusta. Julkaisu- tai ohjelmatoiminnan harjoittajana pidetään näissä tilanteissa sitä, joka toimittaa verkkoviestin yleisön saataville käytettävissä olevan palvelimen tai muun vastaavan laitteen avulla."

Kuten totesit sijaitsevat ne laitteistot joihin täältä käsin kirjoitetaan ja joita täältä käsin luetaan USA:ssa. Esityksessä suhtaudutaan selvästi väheksyen sen suhteen, että tekniselle apuvälineelle (tai sen sijainnille) annettaisiin jokin erityinen rooli toiminnan harjoittamisessa. Teknisesti laitteisto voitaisiin sijoittaa satelliittiin, eikä kysymyksessä silloin olisi kilpaileva kansallinen liittymäkohta. - Kovaäänistä ei pidetä palopuheen esittäjänä.

Laitteiston sijaintipaikkaa paljon voimakkaampi argumentti sen puolesta, että kysymyksessä ei ole Suomessa harjoitettu toiminta on kysymyksellä siitä kuka harjoittaa toimintaa (tai niinkuin asia usein ilmaistaan virheellisesti: kuka omistaa toiminnan - toimintaa ei omisteta, sitä harjoitetaan). Nähdäkseni olisi virheellistä redusoida Wikipedia Foundationin rooli asiassa teknisiä palveluja tarjoavaan ulkopuoliseen. Sekä ohjelmistojen tarjoaminen, toiminta-ajatus ja taloudellinen osallistuminen johtaa minusta siihen, että Foundationia on pidettävä julkaisijana. Nyt on kyse tämän säätiön Suomessa harjoittamasta toiminnasta, jossa verkkojulkaisun laatiminen tapahtuu pääasiassa Suomessa. Kansalliset liittymäkohdat ovat kiistattomat, eikä olisi mitään järkeä väittää, että kyse olisi floridalaisesta verkkojulkaisusta joka vain muka marginaalisesti koskee Suomea.

Se, että suomenkielisiä asuu muuallakin kuin Suomessa ei mielestäni ole oleellista. Kysymyksessä on verrattain marginaalinen joukko eikä se, että suomenkielisiä asuu muualla kuin Suomen lainsäädäntövallan alaisella alueella vaikuta negatiivisesti, ts. Suomen lain soveltuvuutta rajoittavasti. Itse kirjoitan myös ruotsinkieliseen Wikiin - puhun yhtälailla ruotsia kuin suomea - mutten tietenkään oletakaan että Ruotsin lainsäädäntövalta olisi minun kirjoittamisieni perustella suljettu pois ruotsinkielisestä Wikistä. Jo toisenlaisia kysymyksiä syntyy harkittaessa englanninkielisen Wikin asemaa, jossa ehkä ratkaisu olisi, riippuen kansallisista lainsäädännöistä, että katsottaisiin, että sitä julkaistaan sekä USA:ssa, Isossa-Britanniassa että Kanadassa (mahdollisesti muussakin valtiossa?) ja että näiden kaikkien kolmen lainsäädäntövaltaa sovellettaisiin (samaan tapaan on tietääkseni eräillä sanoma- ja aikakausilehdillä erikseen painokset eri englanninkielisiä maita varten). Mene ja tiedä. En tunne heidän oikeusjärjestelmiään.

Mainitset että USA:laiseen säätiöön sovellettaisiin Suomen lakia. Nyt mennään rytisten ojaan. Väite ei ole enää järkevä. Suomen lakia sovelletaan Suomen lainsäädäntövallan alueella kunkin lainsäännöksen erikseen osoittamalla tavalla jokaiseen säännöksen piiriin kuuluvaan, eikä asianosaisen kotimaa tai kansalaisuus vaikuta suuntaan eikä toiseen, ei mitenkään.

Esimerkkejä:

"Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Yritys on rangaistava." - mitään poikkeusta ei kansalaisuuden tai muunkaan perusteella tehdä. Tämä ilmaistaan ilmaisulla "joka", mikä lienee kaikkein yleisin tapaus.

"Nainen, joka synnytyksestä johtuvassa uupumuksessa tai ahdistuksessa surmaa lapsensa, on tuomittava lapsensurmasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.". Säännös soveltuu ilmeisistä syistä vain naisiin, mutta merkitystä ei naisen kansalaisuudella ole tai

"Jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi... hänet on tuomittava lahjuksen ottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." - Rikokseen voi syyllistyä vain virkamies, kansalaisuudesta riippumatta.

Normaalitapauksessa ovat rangaistusuhan alaisia kuitenkin kaikki. Jos amerikkalainen turisti ajaa päin punaisia hänelle määrätään sakot sen maan lain mukaan, jossa hän ajoi. Ja jos suomalainen lähtee lomamatkalle Espanjaan ja siellä surmaa jonkun hän ei lähtökohtaisesti oleta, että hän on selviää teosta rangaistuksetta sen vuoksi että hän on Suomessa asuva Suomen kansalainen johon Espanjan lainsäädäntövalta ei muka ulottuisi. Suomen lainsäädäntövalta on periaatteessa rajoittamaton Suomen alueella eikä mikään juridinen entiteetti - ei luonnollinen henkilö, ei oikeushenkilö, ei edes toinen valtio eikä YK - ole vapaa tästä lainsäädäntövallasta.--KHJ 12. heinäkuuta 2006 kello 05.15 (UTC)

Tevetenille: Se, että säätiö ei olisi Suomen lainsäädäntövallan alainen ei pidä paikkansa (vrt yllä edellinen kappale lainsäädäntövallan rajoittamattomuudesta). Oletan, että ajatuksesi on peräsin englanninkielisestä hokemasta "organized under Floridan law" joka tarkoittaa aivan muuta. Serverit taasen eivät ole lainsäädännön kohteena ylipäätään. Oletettavasti kysymyksessä on terminologinen väärinkäsitys.--KHJ 12. heinäkuuta 2006 kello 05.15 (UTC)

KIITOS KHJ! Mielenkiintoisesti esität asiat ja selkeästi. --Alexius Manfelt 12. heinäkuuta 2006 kello 05.31 (UTC)

En tiedä oletko juristi(minä en ole). Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei Yhdysvaltalaiseen, yhdysvalloissa toimivaan säätiöön sovelleta suomen lainsäädäntöä. Kirjoitat itse, että Suomen lakia sovelletaan Suomen lainsäädäntövallan alueella. Suomen lainsäädöntövalta ei ulotu Yhdysvaltoihin. Olet itse ilmeisesti jostain syystä siinä uskossa, että suomenkielinen wikipedia toimii suomessa. Mihin perustat tämän käsityksesi? Minähän voisin kirjoittaa tätä tekstiä esimerkiksi Australiasta ja olla Kenian kansalainen, säätiö on yhdysvaltalainen ja serverit sijaitsevat floridassa. Pelkästään se, että teksti on suomea ei tee tästä suomen lainsäädäntövallan alaista.--Teveten 12. heinäkuuta 2006 kello 09.25 (UTC)

On selviö, että yhdysvaltalaiseen niin kuin myös vaikkapa suomalaiseen säätiöön sovelletaan Yhdysvaltojen lakia sikäli kuin ollaan Yhdysvalloissa. Suomessa sovelletaan Suomen lakia eli puheena olevassa asiassa sananvapauslakia ja sen 3 §:ää, jossa todetaan:

"Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan."

Käsitykseni mukaan edellä mainittu sananvapauslain 3 §:n mukainen oikeusohje ei rajaa lain soveltamisalan ulkopuolelle suomenkielistä Wikipediaa. Se ei missään tapauksessa tee sitä sillä perusteella, että toimintaa harjoittaa jokin ulkomaalainen yhteisö, eikä silläkään perusteella, että toimintaa harjoitettaisiin ulkomailta käsin. Asiaa on yksityiskohtaisesti käsitelty lainvalmisteluasiakirjojen valossa yllä, jossa on todettu, että tilanteissa, joissa julkaisutoiminnalla on erilaisia kansallisia liittymäkohtia ratkeaa se, katsotaanko että kulloinkin kysymyksessä oleva julkaisutoimintaa harjoitetaan Suomessa kokonaisharkinnan perusteella, joissa eri liittymäkohtia eri valtioihin punnitaan.

Minusta ei voida vakavasti edes väittää, että suomenkielistä Wikipediaa julkaistaan Yhdysvalloissa ja että sillä perusteella että suomenkielinen Wikipedia on muka yhdysvaltalainen verkkojulkaisu, on Suomen viranomaisten oikeus valvoa tätä julkaisutoimintaa poissuljettu. Oletettavasti sellaista väitettä pidettäisiin vastuun ja suomalaisen viranomaisvalvonnan välttämiseksi esitettynä kikkailuna. On toisaalta huomattava ettei kysymyksessä ole muut alueet poissulkeva valinta vaan vain se, harjoitetaanko sitä Suomessa (se ei ole joko tai-ratkaisu, harjoitetaanko siellä vai täällä, vaan yhtä hyvin voi olla sekä että ratkaisu - harjoitetaan ainakin täällä - ja mahdollisesti - myös muualla). Riittävää lain soveltamiseksi on, että katsotaan että julkaisutoimintaa harjoitetaan Suomessa.--KHJ 14. heinäkuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

KHJ:n esilletuomaan kokonaisarvioon vaikuttaa varmasti paljon sekin että suomenkielisen wikipedian ovat aktiivisesti käynnistäneet suomalaiset. Ok, kokonaisarvion perusteella voidaan siis olettaa että Suomen laki koskee näiltäkin osin Wikipediaa. MikkoM kyseli vielä yllä että mahtaako wikipediamme olla Suomen lain tarkoittama verkkojulkaisu. Oliko sinulla KHJ, tähän kantaa? Tämäkin kohta lienee varsin kinkkinen.. --Trainthh 12. heinäkuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Jees, olen havainnut tuon MikkoM:n huomautuksen ja täytyy myöntää, että siltä osin "blev jag tagen på säng" - otettiin kiinni sängystä, tai kuten suomeksi hieman nenäkkäästi sanotan, "jäin kiinni housut kintuissa". En ollut huomannut lainkaan, että lain perustuslakivaliokunnassa saama sanamuoto voidaan tulkita siten kuin MikkoM terävästi huomautti. Luulen tosin, ettei sitä perustuslakivaliokunnassa liioin huomattu, sillä siellä käsiteltiin eri asiaa (itse asiassa vaikuttaa siltä, että perustuslakivaliokunnan valitsema muotoilu vastaa erittäin hyvin sitä, mihin pyrittiin ja mitä pidettiin silmällä, mutta samalla avautui mahdollisuus sellaiselle tulkinnnalle, jota ei ajalteltu ja johon ei pyritty). En ole näillä näkymin valmis hyväksymään sitä näkemystä, ettei laki soveltuisi sen valiokunnassa saaman sanamuodon vuoksi, mutta sen myönnän, että niillä perusteilla, jotka MikkoM esitti, on sana "selvästi", jota käytin, virhe. Palaan tähän asiaan, olen vastannut ensiksi muihin helpommiksi kokemiini huomautuksiin antaen MikkoM:n esiin nostaman kysymyksen hautua. - "Kiireellä kun tulee vain kivuloisii lapsii".--KHJ 14. heinäkuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Kuvan lisäys

Tuossa vähän aikaa sitten jo yritin laittaa Wikipediaan kuvaa "Maatiaiskissa nukkumassa", joka on minun itse ottamani kuva ~::kissastani. Siis, jos laitan tietoihin "Itse otettu" eli kuvan tietoihin poistetaanko se silloin? Qing7 11. heinäkuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

Kuvan lisäys artikkeliin eri kielisestä Wikipediasta

Tein artikkelin Postikortti ja siihen olisi hyvä saada kuva. Onko minulla oikeutta kopioida sitä englannin kielisestä Wikipediasta? Ja jos on, mikä lisenssi tulisi laittaa, ja tuleeko se tallentaa ensiksi Wikipediaan johonkin tänne? Qing7 12. heinäkuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

En.wikin kuva näkyi olevan Commonsissa ja se jo lisättiinkin artikkeliin. --Jetman 12. heinäkuuta 2006 kello 19.50 (UTC)

Jos löydän kuvan Commonista, minulla on siis täysi oikeus lisätä se johonkin artikkeliin? Qing7 12. heinäkuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Joo. --Jetman 12. heinäkuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Selvä. Qing7 12. heinäkuuta 2006 kello 19.57 (UTC)

Anteeksi nyt vielä, että vaivaan sinua Jetman, mutta jäi askarruttamaan, minun täytyy siis tallentaako kuva ensiksi Commoniin (Suomen kieliseen), jos kopioin kuvan toisen kielisestä Wikipediasta? Qing7 12. heinäkuuta 2006 kello 20.00 (UTC)

Kuvan voi tallentaa tänne suoraankin, mikäli tekijänoikeudet ovat kunnossa. Kaikki en.wikissä olevat kuvat eivät tosin sovi tekijänoikeuksiltaan suomenkieliseen. --Jetman 12. heinäkuuta 2006 kello 20.04 (UTC)

Nyt tallensin kuvan Commonista tiedostoihini. Artikkelini on kohta valmis ja aion lisätä kuvan. Minkä lisenssin laitan? Ja onko asia sillä selvä? Qing7 12. heinäkuuta 2006 kello 20.14 (UTC)

Ei se ihan näin mee: Commons on monikielinen projekti. Mikä tahansa kuva, joka on Commonssissa on suoraan kaikkien Wikimedia-projektien käytössä, eli kuvaa ei tarvitse tallentaa erikseen mihinkään muualle. Eli jos löydät kuvan commonssista, voit käyttää sitä aivan samoin kuin jos kuva olisi tallennettu suomenkieliseen wikipediaan. --Lendu 13. heinäkuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

Kuvien tallennus Commoniin

Onko minulla oikeutta tallentaa Commoniin ottamia kuviani, ja jos on eivätkös ne ole silloin kaikille vapaasti käytettävissä täällä Wikipediassa?Qing7 16. heinäkuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

On kunhan vain suostut luopumaan tekijänoikeuksista (Commonsiin voidaan tallentaa vain tekijänoikeudesta vapaita kuvia, ks. Commons:Aloittajan_ohjeet/Lisenssin_valitseminen). Kaikki Commonsiin tallennetut kuvat ovat käytettävissä kaikenkielisillä Wikipedioilla ja projekteilla. --Agony (403) 16. heinäkuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

Jos kuvaa ei ole tallennettu Commoniin, mutta tiedoissa lukee "Itse otettu" ja lisenssit ovat kunnossa, poistetaanko sitä silloin? Qing7 16. heinäkuuta 2006 kello 15.34 (UTC)

Eri wikimediaprojekteihin paikallisesti tallennettuja kuvia ei poisteta, mikäli ne eivät ole tekijänoikeusrikkomuksia, turhia tai Commonsiin siirrettyjä. --iirolaiho (kitinää) 16. heinäkuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Kuvan tallennus omalle sivulle

Kieltävätkö Wikipedian säännöt laittamasta kuvaa omalle käyttäjäsivulle? Qing7 17. heinäkuuta 2006 kello 08.24 (UTC)

Ei erityisesti, mutta se ei tietenkään saa olla sitaattikuva. --Hautala 17. heinäkuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Hei Wikipedian käyttäjät!

Onko Näille sivujen ylläpitäjille olemassa sähköpostiosoitteita? olisi nimittäin hiukan asiaa... Olen yrittänyt tallentaa eräälle sivulle kuvaa, ja aina vaan ne poistaa sen sieltä vaikka on kyseessä täysin omakustanne kuva. Eli oikeudet kuvan käyttämiseen todellakin on! En vaan tiedä mitä pitää tehdä että se kuva jää myös sinne sivulle. Kommentin jätti Pete79 (keskustelu – muokkaukset).

Sivulta Wikipedia:Kuvien lisääminen pitäisi löytyä apua. --iirolaiho (kitinää) 23. heinäkuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Hämmennystä taisi vain aiheuttaa kansikuvamaininta ja jos se ei ollut mikään kansikuva. Sopimalla mallineella ja tiedoilla kuvan ottajasta ja oikeuksien luovuttamisesta menee läpi tekijänoikeusseulastamme. --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Tekijänoikeuksista

Haluaisin tietää, että voiko englanninkielisessä Wikipediassa olevia ulkomaalaisten eurokolikoiden kansalli8sten puolien kuvia käyttää, sillä kuvan sivulla on erilaiset ohjeet kuin meillä suomenkielisessä Wikipediassa. Saattoi olla hiukan monimutkaista, mutta siis: voiko sivulla en:Luxembourgish euro coins hakea kuvia, sillä sen sivun kuvien sivuilla lukee teksti: The image above depicts a unit of currency issued by the European Central Bank (ECB). This design is copyrighted by the ECB, and its use is permitted by ECB, "as long as reproductions in advertising or illustrations cannot be mistaken for genuine banknotes". Toivottavasti saatte tästä jotain selvää, olisin hyvin kiitollinen vastauksesta. --Green Bonsai 24. heinäkuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Kuvat ovat saatavilla jo Commonsista sivulla Euro. -Samulili 25. heinäkuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Wikipedian artikkelin paperijulkaisemisesta

Voit halutessasi käyttää osia Wikipediasta kirjassa, artikkelissa, verkkosivulla tai muussa julkaisussa...

Mikä on osa Wikipediaa? Onko yksi artikkeli osa Wikipediaa vai tarkoitetaanko tuolla sitä, että julkaisussa voidaan käyttää osaa artikkelista? Eli onko vaikkapa jonkin lehden luvallista julkaista kokonainen Wikipedian artikkeli, kunhan lähde ja lisenssi ilmaistaan asianmukaisesti? --Erkkimon ^(Itkumuuri) 08:10, 5 elokuu 2006 (UTC)

Käsittääkseni saat tehdä vaikka tietosanakirjan jossa on 73 147 artikkelia Wikipediasta, myydä sitä mihin hintaan haluat ja missä haluat kunhan ilmoitat lähteeksi Wikipedian ja liität lisenssin mukaan kirjaan. --Agony (403) 08:36, 5 elokuu 2006 (UTC)

YouTube videot

Käsittääkseni televisio-ohjelmat eivät ole tekijänoikeusvapaata materiaalia, ainoastaan niistä voi ottaa still-kuvakaappauksen asiaa koskevaan artikkeliin tieteellistä arviointia varten. Periaatteessahan ei ole Wikipedian ongelma että tänne lisätään linkkejä YouTube sivustolle jonne on ladattu "laittomasti" tekijänoikeudella suojattua videomateriaalia, mutta mikä on käyttäjien kanta noihin linkityksiin. Ne ovat hieman ongelmallisia koska niiden linkkien elinaika saattaa olla lyhyt, sillä aineiston poistoa voi materiaalin tekijä vaatia koska vain tältä sivustolta ja linkit kuolevat sitä mukaa. Eli onko yleensä syytä tehdä näitä linkkejä, tai poistella niitä artikkeleista? Argus 13. elokuuta 2006 kello 13.02 (UTC)

Asiasta on pienimuotoista keskustelua täällä. --kompak 13. elokuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Ok, etsin kyllä sitä, en löytänyt. Argus 13. elokuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Kuvan lisääminen tekijänoikeuden haltijan luvalla?

Haluaisin lisätä bändin artikkeliin kuvan heidän nettisivultaan ja kysyin jo lupaa kuvien ottajalta. Nyt vastausta odotellessa haluaisin tietää, että vaikka lupa on olemassa, onko wikipedian säännöt niin tiukat, että minun täytyy omistaa tekijänoikeudet itse tai haltijan täytyy luovuttaa ne Creative Commons-lisenssin mukaisesti? --Shovi 15. elokuuta 2006 kello 08.30 (UTC)

Sinun ei tarvitse itse omistaa tekijänoikeuksia, mutta heidän täytyy luopua joko GDFL-lisenssin mukaisesti tai Creative Commonsin mukaisesti. Tai sitten ihan kokonaan.. Eli ei käy, että he antavat oikeuden käyttää kuvaa vain Wikipediassa vaan sitä pitää sit saada lupa käyttää kaikkialla ja myös kaupallisesti. – linnea 15. elokuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Lisää kysymystä kuvan tekijänoikeuksista

Lisäsin tällaiset kuvat tuonne commonsiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Justin_hawkins2.jpg http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Justin_hawkins.jpg

Nyt siellä rutistaan jotain lähteestä ja copyrighteista, vaikka mielestäni lisäsin kaikki tiedot. Tilanne on siis tämä, että kuvan on ottanut tuttuni, lähettänyt minulle sähköpostilla ja antanut luvan kaikkeen käyttöön, kunhan hänet mainitaan kuvan ottajana. Mitä minun pitää tehdä, jotta nuo rutinat tuolta poistuvat ja kuva säilyy? --Shovi 16. elokuuta 2006 kello 17.15 (UTC)

Perinteisesti esimerkiksi siten, että pyydät kuvan ottajaa lähettämään sinulle sähköpostin, jossa lukee "I, as the copyright holder for these pictures, allow anyone to use them for any purpose including unrestricted redistribution, commercial use, and modification.". Sitten laitat ko. sähköpostin kuvan keskustelusivulle sopivasti anonymisoituna. Myös commons:User:Samulili voinee auttaa asiassa. --Lendu 16. elokuuta 2006 kello 17.20 (UTC)

Lisäksi siinä kuvanlisäämissivulla oli se malline, joka olisi hyvä ollut lisätä kuvan lisäyksen yhteydessä. Siihen saa nätisti raapustettua kaikki tarvittavat tiedot niin ei jää puuttumaan. Lisäksi commonsista löytyy suomenkielinen kahvihuone, jossa voi myös pyytää apua. En tosin tiedä, seuraako sitä aktiivisesti muut kuin Samulili. :) – linnea 16. elokuuta 2006 kello 17.51 (UTC)

Nyt kuvan ottaja on lähettänyt ko. sähköpostin. Mitä merkitsen lähteeksi, jos kuvaa ei ole julkaistu missään muualla? Kommentin jätti Shovi (keskustelu – muokkaukset).

"Received directly from the author"? --Lendu 17. elokuuta 2006 kello 08.11 (UTC)

Kysymys

Olisiko mahdollista, että tätä kuvaa voisi käyttää artikkelissa Harry Potter? Jos tekijänoikeudet eivät sitä salli, olisiko mitään keinoja saada lupaa tämän käyttämiseen? --Green Bonsai 26. elokuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Ei voi käyttää ellei artikkelissa käsitellä ko. kirjaa, mikä taas ei ole järkevää koska sillä on jo oma artikkelinsa. Lupaa voit toki kysellä kansikuvan tekijänoikeudet omaavalta taholta, mutta ikinä et tule sitä saamaan. --kompak 26. elokuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

"Tieteellinen tarkoitus"

Käyttäjä Ville.Ra on tallentanut useita tekijänoikeussuojan alaisia kuvia "tieteellisessä tarkoituksessa". Onko tällainen hönkäys joku jolla kuvien käyttöä todellisuudessa voi perustella? Eihän Wikipediassa ole kyse tieteestä. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

Tarkoitatko mahdollisesti {{Kansikuva/Äänite}}-mallineen tekstiä? -- Jniemenmaa 30. elokuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Se teksti niissä näkyi olevan. Silloinhan Wikipediassa voisi käyttää mitä tahansa kuvia tekijänoikeussuojasta riippumatta. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Ei. Sitaattioikeuteen kannattaa aloittaa tutustuminen esim. artikkelista sitaattioikeus tai Jukka Korpelan ansikkaasta selvityksestä [16]. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Kyllä takuulla olen tutustunut. Siksipä tässä ihmettelenkin. Levy*kansien* yhteys tekstiin on aika ohut, jos kyse on yhtyeen tai sen levyn esittelystä. Tiedettähän Wikipedia ei tietenkään ole. Tällainenkin teksti siellä on: "Lausunnossa 2002:16 suhtaudutaan myös pidättyvästi, joskaan ei ehdottoman kielteisesti, kuvien käyttöön sitaatteina." Mutta minusta ei edes ole kyse sitaatista, jos artikkeliin kopioidaan levyn kansi. Se on mitä tahansa jutun kuvittamista, jolloin se on mielestäni luvatonta käyttöä. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Yleinen sitaattioikeus määritellään 22 §:ssä (Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.) tämän lisäksi 25 §:ssä todetaan: "Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia: 1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen;". Wikipediassa käytetään levynkansikuvia täsmälleen tämän saman pykälän nojalla, jolla niitä käytetään lehtien levyarvosteluissa ja -esittelyissä. Oleellista tässä (kuten muussakin siteeraamisessa) on konteksi. Varsinaisesta levystä kertovassa artikkelissa on melko selkeää, että kuvan ja uuden teoksen välillä on asiallinen yhteys, mutta levynkansikuvien käyttö pelkkänä täyttökuvituksena esim. artistista kertovassa artikkelissa on arveluttavampaa. Täytyy kuitenkin todeta, että viime kädessä asiallisen yhteyden voi todeta juridisesti vain ja ainoastaan tuomioistuin (ei siis edes mainitsemasi tekijänoikeusneuvosto).--Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

"viime kädessä asiallisen yhteyden voi todeta juridisesti vain ja ainoastaan tuomioistuin". Niin, ja koska Wikipedialla ei liene sellaista edustajaa, joka voitaisiin haastaa tuomioistuimeen, täällä käytetään sitaattioikeutta hyväksi kritiikittä. Alan jo ymmärtää mitä tarkoitat epiteetillä "tekijänoikeusnatsi". - Piti vielä lisätä, että minusta wikipedian maineen kannalta olisi suotavaa olla mieluummin enemmän kuin vähemmän varovainen tekijänoikeusasioissa. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Tuo on nyt kyllä ymmärtämisen vastakohta, minkä lisäksi haluan todeta, että Wikimedia on oikeussubjekti kuten myös kaikki sita muokkaavat henkilöt. -Samulili 30. elokuuta 2006 kello 13.41 (UTC)

Totta kai Wikipedialla on edustaja, joka voidaan haastaa oikeuteen. Se on Floridassa oleva Wikimedia Foundation ja lisäksi jokainen Suomen kansalainen, joka ei ole holhouksen alainen on juridisesti vastuussa omista teoistaan. Sitaattioikeutta ei todellakaan ole käytetty hyväksi kritiikittä vaan sen kanssa ollaan suomenkielisessä Wikipediassa oltu erityisen tarkkoja ja asiat ovat täällä paremmalla mallilla, kuin monissa muissa Wikipedia-projekteissa. Kyllä levystä kertova artikkeli täytää "arvostelevan esityksen" tunnusmerkit ja siksi levyn kansikuvan käyttäminen kyseisessä artikkelissa on ihan perusteltua. Jos olet erimieltä, voit varmaankin esittää jonkin ennakkotapauksen tai asiantuntijalausunnon, että asia ei ole näin vai pitääkö meidän tässä asiassa luottaa sinun järkähtämättömään asiantuntemukseesi?. Kuten sanoin, lehtien levyarvosteluissa ja -esittelyissä levynkansikuvia käytetään tismalleen samaan tekijänoikeuslain pykälään vedoten. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 13.42 (UTC)

En ole väittänyt että olen järkähtämätön asiantuntija. Vai olenko? ^lähde? Lehtien levyesittelyissä käytetään levykansia, koska levy-yhtiöt antavat esittelyjen tekijöille levyt siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, että saisivat niitä lehdissä esiin. Minua erityisesti nypsi tuo "tieteellisyyden" kaapuun verhoaminen, kun tietää minkälaisia nämä tieteentekijät täällä ovat. Olen lukenut aika monta Wikipedian juttua eri aloilta, joten luulisin perehtyneeni niiden tasoon. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 13.49 (UTC)

Kukaan ei ole verhoutunut mihinkään kaapuun, sanamuoto tulee laista ("arvosteleva tai tieteellinen esitys"). Levyarvosteluja tehdään muutenkin, kuin levy-yhtiöiden ilmaiskappaleista. Lisäksi levyn lähettäminen lehden toimitukseen ei ole sopimus, jossa myönnetään levynkansikuvien käyttöoikeus lehdelle. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Niinpä, mutta Wikipedia ei ole oikein kumpaakaan. Ja sitten: tämä menee nyt asiasta sivu, mutta kyllä ne "pääasiassa" tehdään siten että levy-yhtiö lähettää tai sieltä pyydetään, ellei käytäntö ole muuttunut. Voi tietysti olla joku marginaalinen lehti, jonka pieni levikki on syy olla antamatta levyjä. Sopimus on sellainen paperille kirjaamaton sopimus. --Ulrika 30. elokuuta 2006 kello 14.17 (UTC)

Sopimuksia on kahdenlaisia: suullisia ja kirjallisia. Jos lehden postiluukusta plumsahtaa CD arvostelua varten kansikuvan käyttöoikeudesta ei liene tehty kumpaakaan. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2006 kello 06.45 (UTC)

Yleensä ne plupsahtaa kriitikon postiluukusta. Ja käyttöoikeudesta on tehty suullinen sopimus, jonka historia on pitkä. --Ulrika 31. elokuuta 2006 kello 06.54 (UTC)

Voi olla, mutta varsinaisen kuvan julkaisee lehti, joka on eri juridinen henkilö kuin kriitikko. Kriitikolla on tuskin oikeutta solmia sopimuksia edustamansa lehden puolesta. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2006 kello 06.57 (UTC)

Päätoimittaja ei vaivaudu tämän asian kanssa painiskelemaan. Kyllä ne luvat kulkee kyseisen kriitikon kautta. Nyt loppu tämä juttu. --Ulrika 31. elokuuta 2006 kello 07.05 (UTC)

Kyseessä on Suomen tekijänoikeuslain mukainen sitaattioikeus, jonka mukaan teoksesta on "lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Olellista on siteeratun teoksen ja oman teoksen välinen asiayhteys.--Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2006 kello 12.33 (UTC)