Wikipedia:Kahvihuone/Vanha14

Äänestys uudesta poistokynnyksestä artikkeleille

Äänestys siitä, mikä on uusi poistokynnys poistoehtotuksen hyväksymiselle, on alkanut. Lopputulos ratkaistaan mediaanin avulla, joten jokainen ääni vaikuttaa. Lue ohjeet huolellisesti ja äänestä! —MikkoM (♫) 4. elokuuta 2005 kello 12:44:26 (UTC)

Kysymyksessä on kysymys, joka on kiva, mutta epämääräinen:

Teemme koulussa ryhmätyötä aiheesta, josta on vähän tietoa Wikipediassa. Mietin, että olisi hyvä tehdä työtä oikeasti yhdessä, siispä nettiin. Wikipedian tapainen olisi hyvä keino koulutyöskentelyyn, ja ihmettelenpä, miksi sellaista ei ole otettu käyttöön. Tai itse asiassa jotakin sellaista on jo, mutta tässäpä olisi oiva apu myös Wikipedialle. Tai siis, nyt kun on kysessä aihe josta ei ole tietoa paljon, sitä voisi projektityönä kartuttaa. Byrokraattisuus ja sellaiset, höh. Olen varma, että siitä ei ole mitään haittaa, jos jaan artikkelin, ja ryhmämme täydentää sen, tai sitten vaikka minä myöhemmin, ja jos laitan siihen kommenttin keskeneräisyydestä ja siitä, että ryhmä työstää aihetta. Kysyn, onko se vastoin hyvää tyyliä, ja myös, olisiko tässä vallankumouksen ainesta. (?)Fastro 10. syyskuuta 2005 kello 19.56 (UTC)

Onko Helsinki valloitettu ;)

Katsokaapas tätä commons-kuvaa, keltainen ruotsinkieli on karkoittanut siniset suomenkieliset jo ulos Turusta ja Helsingistäkin. Onko tämä sitä kielisotaa vai sen lietsontaa? ;) [1] Tällaista kuvaako annetaan Suomesta ulkomaille, että pääkaupungin kieli on ruotsi? Tiedän kyllä, että siinä sanotaan, että merkittynä ovat ne alueet joilla ruotsia puhutaan, mutta mitään eroa ei ole esimerkiksi värin voimakkuudessa Helsingin ja Ahvenanmaan välillä. Kaikki yhtä keltaista. Väärinymmärrys on valmiiksi leivottu. Samalla perusteella voitaisiin merkitä keltaiseksi vaikka Pietari, sillä sielläkin on jokunen ruotsinkielinen.

Olisiko syytä tehdä vastaava kartta Ruotsista? Koko pohjoisen Ruotsi, Tuhkolma ympäristöineen, ja isot teollisuuskaupungit olisivat suomalaisia. Göteborg Volvojen takia ja niin moni muukin. Alexius Manfelt 28. elokuuta 2005 kello 14.36 (UTC)

Väärinymmärrys saattaa olla taattu jos henkilö ei lue koko kuvatekstiä tai ei ymmärrä englantia: "Also in most of the the marked area swedish is a minority language." –mikko (habla) 28. elokuuta 2005 kello 14.46 (UTC)

Kartan tarkoitus on näyttää ruotsinkielisen väestön (luontainen) levinneisyysalue. Ei se ota kantaa siihen, mitä muita kieliä alueella puhutaan eikä kuinka suuri osuus väestöstä ruotsia puhuu. --Hippophaë 28. elokuuta 2005 kello 16.56 (UTC)

Kyllä toki tekstissä puhutaan vähemmistöstä jne. No silloin unohdetaan minut, joka en asu tuolla keltaisella alueella. Ja on meitä muitakin. Niin ja tuolla periaatteella saadaan todella uskomattomia karttoja, jos vähemmistä antaa täyden värin. pitäisi olla erotelua enimistön ja vähemmistön värin kanssa. Alexius Manfelt 28. elokuuta 2005 kello 19.10 (UTC)

Niin, Mitään astevaihteluita ei ole, mutta kuitenkin se on kuin vain piirretty kuvankäsittelyohjelman perussiveltimellä suunnilleen paikalleen, jolloin liukumakin on hassusti. En kyllä allekirjoita aloittajan näkemystä, vaikka tuo kartta onkin virheellinen tai ainakin todella huono. Lähinnä huomio kiinnittyi aloittajan asenteeseen. Mutta karttakin pitää muuttaa.Fastro 10. syyskuuta 2005 kello 19.33 (UTC)

Tuo kartta on ruotsinmielisten piirtämä. Siinähän on käytetty tussia ja märkää paperia luultavasti, ei se muuten noin laajalle leviä... Enemmän todellisuutta kuvaava on tämä kartta: http://www.verkkotie.fi/verkkotie/data/Koulutie/Taustapak/12_99vahemmistot/kartta.gif

"area where Finland-Swedish is spoken." Mutta, onhan suomenruotsalaisia käytännössä koko maassa, pari siellä, pari täällä. Eikö koko kartan tulisi siis olla keltainen? Kommentin jätti 84.248.212.202

Ruotsissa asuu puoli miljoonaa suomalaista, ja siellä ei edes hyväksytä muita kieliä, kuin ruotsi.

Et nyt vain tarkoita, että sini-keltainen?

Wikimiitti

Mahdollinen miitti Turussa suunnitteilla. –mikko (habla) 13. elokuuta 2005 kello 16:08:26 (UTC)

Em-viivat ilmestyneet titleihin

Artikkeleiden title-tageihin näyttäisi lähituntien aikana ilmestyneen em-viiva. Onko tämä aivan välttämätöntä? Ainakin käyttämilläni ohjelmistoilla tuo pomppaa pahasti silmille. Erittäin häiritsevää. --Hapo 19. elokuuta 2005 kello 22.36 (UTC)

*paijaa* Järjestetäänkö äänestys? Joka tapauksessa jätän sotimisen muille. --Nahru 19. elokuuta 2005 kello 22.54 (UTC)

Tiputin sen häthätää en-viivaksi. Tuoreet muutokset -päivämäärä on oudossa muodossa. Mistähän sen saisi vaihdettua? --Mikko Paananen 19. elokuuta 2005 kello 23.00 (UTC)

Asetuksistahan tuo, olen pitänyt pimeinä öinä vähän hauskaa. --Nahru 19. elokuuta 2005 kello 23.12 (UTC)

Tuo en-viiva on kyllä vähemmän häiritsevä. --Hapo 20. elokuuta 2005 kello 08.41 (UTC)

Mutta minun koneellanipa n-viiva näyttää ihan liikaa yhdysmerkiltä! (Lomailin ensimmäisen viivasodan aikaan, sori ;-) —Flammie 20. elokuuta 2005 kello 14.02 (UTC)

Wikimedia pyörii MediaWiki 1.6 alphalla

• http://mail.wikipedia.org/pipermail/wikitech-l/2005-August/031103.html

Mahdollisista ongelmista kannattaa kertoa minulle. Olisi myös kiva saada kommentteja tuosta, että ohjelmisto kysyy luodaanko muokkauksen aikana poistettu artikkeli uudelleen, toimiiko vai ei yms. --Nahru 20. elokuuta 2005 kello 11.11 (UTC)

Uudet tagit <includeonly> ja <noinclude>, näillä varmaan saisi mallineet pois luokista ja omiin luokkiinsa yms. Katso myös [2] --Nahru 22. elokuuta 2005 kello 15.10 (UTC)

Hienoa! Tuo olikin tarpeellinen. ks. Keskustelu luokasta:Suomen kunnat -- Jniemenmaa 24. elokuuta 2005 kello 06.17 (UTC)

Tänäänkö siirryttiin uuteen versioon? --Hautala 23. elokuuta 2005 kello 20.09 (UTC) Tarkoitin siis suomenkielistä Wikipediaa.... --Hautala 30. elokuuta 2005 kello 10.24 (UTC)

Nimiongelma

Kun henkilöstä on käytössä useita ei nimiä. Alkuperäinen ruotsinkielinen, suomalainen kirjailijanimi, monimutkainen aatelisnimi, niin miten nämä kaikki saadaan hakukelpoisiksi? Alexius Manfelt 20. elokuuta 2005 kello 13.18 (UTC)

Varsinainen artikkeli tulisi nimetä sen yleisimmän henkilöstä käytetyn nimen mukaan. Muista vaihtoehdoista voi tehdä uudelleenohjauksen tähän koodilla #REDIRECT [[artikkelin nimi]]. –Kooma 20. elokuuta 2005 kello 13.37 (UTC)

Kaupunginosat ja kylät

Samankaltainen kysymys: tulisiko kaupunginosien ja kylien nimet kirjoittaa artikkelinimissä esim.: "Kontiomäki (Paltamo)" ja "Mellunmäki (Helsinki)" jossa suluissa oleva nimi viittaisi itse kuntaan? Ainakin Oulun kaikki kaupunginosat (Raksilaa lukuun ottamatta) ovat muotoa "Nimi (Oulu)". Miksi näin ei ole esim. Helsingin osalta, onhan sielläkin paikannimiä jotka ovat muuallakin Suomessa käytössä? --TeVe 3. syyskuuta 2005 kello 11.38 (UTC)

Kannattaa varmaan seurata tyylioppaan ohjetta. Täsmennys lisätään siis vain, jos on muitakin samannimisiä aiheita, jotka ovat suunnilleen yhtä tunnettuja. Tällöin päänimelle tehdään täsmennyssivu tai ainakin ohjaus. Ei siis nimetä Äimärautio (Oulu) vaan Äimärautio, koska ainakaan Kielitoimiston kattava Asutusnimihakemisto ei tunne muita Äimärautioita. Kontiomäki näyttäisi olevan myös kylä Pieksänmaalla, mutta Mellunmäkiä löytyy vain yksi. Noissa Oulun kaupunginosa-artikkeleissa on sekin ongelma, että pääotsikoista ei ohjata täsmentäviin otsikoihin. Kun kirjoittaa hakuikkunaan Äimärautio, näyttäisi, että Wikipediassa ei ole aiheesta artikkelia. --Tsemii 3. syyskuuta 2005 kello 13.11 (UTC)

Eikös sitten tule ongelmaksi se, että osassa artikkeleita on "Nimi (Oulu)" ja osassa vain pelkkä "Nimi", jolloin käytäntö on ala-artikkeleiden osalta aika sekava. Toki Luokka:Oulu -kooste löytyy kaikista. Tätä vaan mietin... --TeVe 3. syyskuuta 2005 kello 15.26 (UTC)

Täsmennyssivujen kanssa artikkelien nimet muuttuvat aina sekaviksi, koska niihin liitetään päätteitä suluissa. Mitään muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole: tämä täsmennyssekavuus nimittäin voi ilmetä missä tahansa aihepiirissä. Valtaosa paikannimistä on kuitenkin uniikkeja, joten ei ole mielekästä (eikä looogista) alkaa lisäillä niihin kaikkiin mielivaltaisia päätteitä tyyliin Helsinki (Suomi), Turku (Suomi)...

Tärkein muistettava asia on se, että vaikka nimet ovat sekavia, käyttäjä löytää yleensä aina haluamansa artikkelin täsmennyssivun kautta. —MikkoM (♫) 10. syyskuuta 2005 kello 10.11 (UTC)

eaa / eKr

Monissa artikkeleissa käytetään lyhennettä eaa. Pidän sitä merkittävästi huonompana lyhenteenä kuin eKr:ää seuraavista syistä:

1. Maailmassa käytetään useita eri ajanlaskuja. eKr kertoo selkeästi sen, mistä ajanlasku alkaa. 2. Itsessäänkin "Ennen ajanlaskumme alkua" on epätäsmällinen: Otettiinhan Jeesuksen syntymään perustuva ajanlasku käyttöön vasta vuosisatoja myöhemmin. Saivartelija on vieläkin vuosisatojen päässä vuodesta 2005 jaa. 3. eKr kääntyy suoremmin englannin muotoon BC.

Joten miksi Wikipediassa käytetään molempia lyhenteitä? Vain yhden lyhenteen käyttäminen antaisi siistimmän ja luotettavamman vaikutelman koko Wikipediasta.

Wikipediassa pitää merkitsemiskäytännön mukaisesti käyttää lyhennettä "eaa". Mitä tulee esittämiisi argumentteihin, niin olen kanssasi samaa mieltä vain kohdasta 3 ja täysin päinvastaista mieltä kohdista 1 ja 2. -Samulili 20. elokuuta 2005 kello 18.10 (UTC)

Lyhenteisiin eKr. ja eaa. kuuluu piste, ja se on myös merkittävä näkyviin. Lyhenteen eKr. käyttö on suomen kielen mukaista, eikä sen käyttöä ole syytä rajoittaa Wikipediassakaan, kunhan käytetään jompaakumpaa johdonmukaisesti koko artikkelissa. --Hippophaë 20. elokuuta 2005 kello 18.31 (UTC)

Liittyen pisteeseen mitä sanot siihen liittyvästä keskustelusta täällä ja siellä aivan erityisesti tästä? --Hasdrubal 23. elokuuta 2005 kello 19.20 (UTC)

eKr. kertoo selkeästi tosiaan mistä ajanlaskumme alkaa, vuosista 5 eaa. – 5 jaa. kun taas eaa. kertoo selkeästi mistä ajanlaskumme alkaa, vuosista 5 eKr. – 5 jKr. Merkintä eaa. on neutraalimpi, se ei suoraan viittaa kristinuskoon ja siksi Wikipediassa tulisi käyttää vain merkintätapaa eaa. –mikko (habla) 20. elokuuta 2005 kello 18.47 (UTC)

Kannatan, että Wikipediassa noudatetaan yhtenäistä merkitsemiskäytäntöä. Uskonnollinen termistö ajanlaskussa voi antaa epäneutraalin vaikutelman, jota voi tässä tapauksessa helposti välttää neutraaleilla, vakiintuneilla sanavalinnoilla. --Tungsten 20. elokuuta 2005 kello 22.07 (UTC)

Minua on turha pitää minään hihhulina, mutta ihmettelen sitä logiikkaa, että kristinuskoon viittaava termi olisi jotenkin epäneutraali, kun kerran ajanlasku on Jeesuksen oletetusta syntymävuodesta laskettu. Ja useat historialliset todisteet (sisältää myös esim. roomalaisten tekstejä) osoittavat Jeesus Nasaretilaisen todella joskus eläneen, niin mitä uskonnollista eKr.-lyhenteessä muka on, sillä eihän se siinä yhteydessä edes viittaa mihinkään mahdollisiin ihmetekoihin tai vastaaviin, vaan puhtaasti historialliseen henkilöön. Mutta pois inttäminen minusta. Esitin asiasta oman kantani.

Historiallinen henkilö - kyllä, mutta Kr. = Kristus eli uskonnollisuus tulee mukaan.

Minusta eaa. on parempi koska se on helpompi kirjoitta kun eKr. (ei tarvitse painaa shiftiä välissä) ;) Mutta paras olisi jos tuon saisi käyttäjä itse valita asetuksistaan. Tuo voi tulevaisuudessa tullakkin, jos vain joku jaksaa ohjelmoida semmoisen. Englanninkielisessä Wikipediassa oli vähän aikaan sitten pieni sota siitä pitäisikö käyttää muotoa BC tai BCE. Varmasti muissakin kielissä on samanlaisia ongelmia. Jniemenmaa 21. elokuuta 2005 kello 16.34 (UTC)

Minä pidän eaa:ta parempana, koska Jeesus Nasaretilaisen syntymäajasta ei ole tarkaa tietoa, vaikka hän onkin todellinen, historiallinen henkilö. —iirolaiho 21. elokuuta 2005 kello 16.36 (UTC)

Jos käytetään ilmaisua eKr. tai jKr. sitoudutaan, toki etäisesti, mutta sitoudutaan silti, kristilliseen uskoon. Kristus ei ollut historiallisen henkilön nimi vaan ilmaisu tarkoittaa 'voideltu' eli juutalaisten messias, jonka kristinuskoa tunnustavat liittävät Jeesus Nasaretilainen-nimiseen henkilöön. Eaa. ja jaa. ilmaisuilla tämä uskonnollinen sitoutuminen vältetään; ne ovat puolueettomampia ja siten hyväksyttävämpiä tietosanakirjassa.

Kovin pitkälle tätä vääntöä ei kannata jatkaa, joten KAUPPAMIEHEN ehdotus tukee aikaisempaa esitystä: "Yhdessä jutussa käytettävä aina samaa lyhennysmuotoa". Kaikissa käyttötavoissa kuitenkin tiedetään, mistä se laskenta jälkikäteen aloitettiin, ja jos joku siitä jää "uskontokoukkuun", niin onpa aika pienestä kiinni!

Ulkomaisten puolueiden nimet

Miten Wikipediassa ulkomaisten puolueista kertovat artikkelit pitäisi nimetä? Omasta mielestäni on olemassa kolme vaihtoehtoa:

• vakiintunut käännös
• alkuperäinen nimi tai sen lyhenne (mahdollisesti vakiintunut käyttö)
• suora käännös

Vakiintunut käännös olisi mielestäni toivottavin. Sellaisen tunnistaminen ei aina ole helppoa, mutta lainaan toista käyttäjää: ”Ruotsin puolueista ainakin käytetään usein vakiituneita suomalaisia käännöksiä, Tanskassa ja Norjassa osasta käytetään käännöksiä, osasta alkuperäistä nimeä (esim. Tanskan Venstre ja Norjan Høyre/Höyre). Suomen tiedotusvälineissä joidenkin muidenkin maiden puolueista käytetään vakiintuneita nimiä. -- -- Britannian ja Yhdysvaltain suurista puolueista on myös vakiintuneet suomennokset.” Vakiintuneita käännöksiä käytetään mielestäni myös sellaisista puolueista, joiden nimiä suomalaisten kieli ei helposti taivu sanomaan (esim. japanin puolueet).

Vakiintunut alkuperäinen nimi tai sen lyhenne olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Mutta jos sellaistakaan ei ole, pitäisikö käyttää alkuperäistä nimeä vai suoraa käännöstä? -Samulili 21. elokuuta 2005 kello 08.53 (UTC)

Yksinkertaisin ja paras ratkaisu olisi varmaankin noudattaa samaa käytäntöä kuin suomalaiset tiedotusvälineet. --SM 24. elokuuta 2005 kello 15.49 (UTC)

kumpi oli ensimmäinen ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aulis_Rytk%C3%B6nen tässä linkissä kerrotaan ? Aulis Rytkönen Hän on Suomen ensimmäinen ulkomailla pelannut ammattilainen. Toisenlaista tietoa löytyy myös ! linkistä http://ita suomi.palloliitto.fi/taustasivut/viikon_kysymyksen_tulokset/ että kyseessä oleva pelaaja olisi ollut

Kaarlo Niilonen 1946-> Tanska 1953-55 Sveitsi 

Kuinka on ? Kumpi oli se ensimmäinen ?

Jaa-a, Rytkösestä on yleensä käytetty kyseistä titteliä, mutta kai se on tuo Niilonen sitten, jos palloliitto niin sanoo (linkki ei kyllä toimi).. --ML 22. elokuuta 2005 kello 09.26 (UTC)

Mutta oliko Niilonen ammattilainen, Palloliiton sivuilla puhutaan vain ensimmäisestä ulkomailla pelanneesta. (Tämä keskustelu kuuluu artikkelin keskustelusivulle, siirrän sen sinne). --ML 22. elokuuta 2005 kello 09.31 (UTC)

Kuudes Harry Potter -kirja

Wikipediassa monella sivulla kirjoitetaan kirjasta "Harry Potter ja puoliverinen prinssi" vaikka sellaista ei ole olemassakaan. Suomentaja tai kustantaja kumpikaan ei ole sanonut, että Harry Potter and the Half-Blood Prince suomennettaisiin noin. Eikö tietosanakirjan pitäisi esittää faktaa, eikä jonkun omia vapaita suomennoksia?

Tammen sivuilla mainitaan kirjan nimen vapaana suomennoksena Harry Potter ja puoliverinen prinssi. Jos nimi lopullisessa käännöksessä on toinen, artikkelin nimi kannattaa toki muuttaa. Koska kirjan tiedetään jo varmasti ilmestyvän suomeksi, suomennetun nimen käyttäminen ei liene ongelma. – Nysalor 22. elokuuta 2005 kello 15.41 (UTC)