Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Vanhojapoikia viiksekkäitä

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --PtG 7. syyskuuta 2010 kello 11.00 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Vanhojapoikia viiksekkäitä

Yritän saada ensimmäistä kappaleartikkelia suositelluksi. Kiitokset Tanárille kielenhuollosta! --JannE 24. elokuuta 2010 kello 08.55 (EEST)

Äänestys päättyy 7. syyskuuta 2010 kello 08.55 (EET).

Kannatan

1. On kyllä timanttinen. Upeaa työtä. --Lakritsa 24. elokuuta 2010 kello 10.16 (EEST)
2. Eipä yhdestä piisistä varmaan juuri enempää voi kertoa. Loistava artikkeli.--Tanár 24. elokuuta 2010 kello 13.36 (EEST)
3. J.K Nakkila 24. elokuuta 2010 kello 13.39 (EEST)
4. –Jusb 24. elokuuta 2010 kello 15.17 (EEST)
5. --Juusomoro 24. elokuuta 2010 kello 15.23 (EEST)
6. Jafeluv 24. elokuuta 2010 kello 15.46 (EEST)
7. --Soppakanuuna 24. elokuuta 2010 kello 16.28 (EEST)
8. Tältä pitäisi jokainen Wikipedian artikkeli näyttää --Mikrou 25. elokuuta 2010 kello 16.07 (EEST)
9. Muiden kommentteihin yhtyen D100a 25. elokuuta 2010 kello 16.47 (EEST)
10. Hieno artikkeli hienosta kappaleesta. =) –Crimson Cherry Blossom™ 26. elokuuta 2010 kello 11.55 (EEST)
11. 101090ABC 27. elokuuta 2010 kello 20.31 (EEST)
12. Juu! --Ville Siliämaa 29. elokuuta 2010 kello 23.47 (EEST)
13. Upea kappale Junnulta on saanut vertaisensa artikkelin.--Kari-kujanpää 30. elokuuta 2010 kello 06.41 (EEST)
14. --PtG 30. elokuuta 2010 kello 15.28 (EEST)
15.  Kannatan. --Pentti Repo 30. elokuuta 2010 kello 16.07 (EEST)
16. –Phïï (Keskustelu – Muokkaukset) 31. elokuuta 2010 kello 07.38 (EEST)
17. Tavumäärää tuskin kannattaa liikaa tuijottaa, kappalekaan kun ei montaa minuuttia kestä. Hieno. --albval(keskustelu) 1. syyskuuta 2010 kello 22.24 (EEST)
18.  Kannatan --Jepse 5. syyskuuta 2010 kello 14.47 (EEST)

Vastustan

Keskustelu

Hieno artikkeli. Tästä saadaan ensimmäisenä suositeltuna lauluartikkelina hyvä esimerkkisuoritus miten lauluista kannattaa kirjoittaa. Pari kommenttia:

• Ekassa lauseessa pistää silmään että "Hyvän tuulen laulajat" -nimessä pitäisi varmaan kirjoittaa vain eka sana isolla. Lisäksi itse levyssä näyttää lukevan "Hyväntuulen laulajat". Mikä muoto lie oikein?
• En oikein ymmärrä mihin lainaus »Kyllä kaikki nykyään jo norppaa suojelevat, mutta kuka suojelisi Kilkkiä?» viittaa? Mistä Kilkkiä oikein piti suojella?
• Rakenne-osiossa puhutaan moneen kertaan kertosäkeistöstä. Tämän pitäisi kai olla kertosäe?

Jafeluv 24. elokuuta 2010 kello 15.45 (EEST)

Poistin sitaatin, se oli kieltämättä vähän turha. Itse käyttäisin mieluummin sanaa kertosäkeistö, sillä säkeistö ja säe ovat eri asioita (säkeistö on joukko säkeitä) ja tässähän on kyseessä säkeistö joka kerrataan. Hyvän Tuulen Laulajista olen löytänyt ties kuinka monta eri kirjoitusmuotoa, mutta päädyin tekstissä olevaan muotoon kuoron kotisivujen tekstin perusteella. --JannE 24. elokuuta 2010 kello 16.59 (EEST)

"Kertosäkeistö" on mielestäni väärin, mutta enpä löydä etsinnänkään jälkeen autoritääristä lähdettä väitteeni tueksi. Varmaan kertosäkeistö-sivun voisi ainakin ohjata artikkeliin kertosäe. Oli se sitten väärin tai oikein, termejä käytetään joka tapauksessa synonyymeinä puhekielessä. Jafeluv 26. elokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Näennäislähteistyksen vois korjata kohdasta "Kappaleen nimi viittaa Nestori Miikkulaiseen ja norppaan, jotka ovat molemmat viiksekkäitä ja yksinäisiä. Nimi kirjoitetaan usein väärin muodossa ”Vanhoja poikia viiksekkäitä”, jolloin merkitys on erilainen. Ainoastaan yhteenkirjoitettu vanhapoika tarkoittaa tavallisen naimaiän ohittanutta naimatonta miestä.[6]" Eli kappaleen perään toinenkin viite, koska tuskin nykysuomen sanakirjassa (viite 6) puhutaan yhtään mitään junnu vainion kappaleesta. :) Gopase+f 25. elokuuta 2010 kello 15.58 (EEST)

Viitehän viittaa yleensä vain edeltävään virkkeeseen, joten ei kai tuossa ole mitään korjattavaa. --Compance 25. elokuuta 2010 kello 18.25 (EEST)

Sittenhän viitteistyksessä on aukko. Minua se ei haittaa, mutta muita voi alkaa haittaamaan... :) Gopase+f 25. elokuuta 2010 kello 22.21 (EEST)

Viiteohjeissa kyllä muistaakseni sanotaan, että pisteen jälkeen tuleva viite viittaa kaikkiin edelläolevan kappaleen lauseisiin. 101090ABC 25. elokuuta 2010 kello 22.26 (EEST)

Voitko antaa tarkammin linkin, jossa asia sanotaan? Wikipedia:Merkitse lähteet-sivulta löysin pikaisesti luettuna vain epämääräisen ja vaikeasti tulkittavan määritelmän "Artikkelin tekstiin merkityt viitteet viittaavat jonkun tietyn sanan tai väitteen lähteeseen, koko virkkeen lähteeseen tai koko kappaleen lähteeseen. Tekstiin merkityt viitteet ovat suositellumpi käytäntö." --Compance 26. elokuuta 2010 kello 17.33 (EEST)

Wikipedia:Merkitse lähteet#Tyyliohje: "Viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen,[1] tällä tavalla.[1] Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esim. viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä." 101090ABC 28. elokuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Minulla on ollut tapana viitata edelliseen virkkeeseen heti pisteen jälkeen. No, korjasin viitteen paikan nyt selvyyden vuoksi siten että se on pistettä ennen. --JannE 26. elokuuta 2010 kello 08.17 (EEST)

Sillähän ei ole tässä tapauksessa väliä, miten viite sijoittuu suhteessa välimerkkiin. Käytä vaan sitä vanhaa tapaasi (mielestäni oikea). Ongelma on se, että kappaleen alkua "Kappaleen nimi viittaa Nestori Miikkulaiseen ja norppaan, jotka ovat molemmat viiksekkäitä ja yksinäisiä." et saa mitenkään lähteistettyä nykysuomen sanakirjalla, vaikka laittaisit viitteen joka sanan perään. Siirtämällä viitteen ennen pistettä lisäsit samalla viitteetöntä tekstiä yhdellä lauseella, koska nyt viite ei koskene pätkää "Kappaleen nimi viittaa Nestori Miikkulaiseen ja norppaan, jotka ovat molemmat viiksekkäitä ja yksinäisiä. Nimi kirjoitetaan usein väärin muodossa ”Vanhoja poikia viiksekkäitä”, jolloin merkitys on erilainen." Mutta ole huoleti, asia ratkeaa varmasti ja tällainen pieni ykstyiskohta ei varmasti haittaa ketään. Gopase+f 26. elokuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

Korjasin kohtaa. [1] Tein olettamuksen, että henrikson käsittelee tuolla sivulla Miikkulaista, Norppaa ja kappaletta. Jos olettamukseni on väärä, kumoattehan muokkaukseni. Gopase+f 26. elokuuta 2010 kello 17.51 (EEST)

Nyt on mielestäni hyvä. --JannE 26. elokuuta 2010 kello 18.01 (EEST)