Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Suomalainen pakanuus

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: hyväksytty Aslak 16. marraskuuta 2005 kello 10:47:27 (UTC)

Suomalainen pakanuus, uusi nimi Suomalainen muinaisusko

En itse ole muokannut, mutta vaikuttaa laajalta ja vertaisarvioinnin perusteella on tehty muutamia korjauksia. --TBone 2. marraskuuta 2005 kello 17:26:13 (UTC) Äänestys päättyy 16.11.2005.

Äänet

• Vastustan toistaiseksi. Kannatan --KR.
• Kannatan. Olipa todella mukava saada lukea näin mielenkiintoisesta aiheesta hyvä artikkeli. Aihe on laaja, mutta se on jaoteltu hyvin osiin (helppo lukea!). En löytänyt itse mitään kummoisia epäkohtia. –Anchjo^(jutskaa) 4. marraskuuta 2005 kello 15:27:01 (UTC)
• Kannatan --Riisikuppi 6. marraskuuta 2005 kello 07:55:19 (UTC)
• Kannatan. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvä artikkeli. Parannuksia voi (ja täytyy) tietysti tehdä vielä suositeltuna sivunakin. -Aslak 6. marraskuuta 2005 kello 11:08:38 (UTC)
• Kannatan. Hienoa työtä. --Rdnk 6. marraskuuta 2005 kello 14:32:04 (UTC)
• Kannatan. --Tynkänen 6. marraskuuta 2005 kello 16:34:26 (UTC)
• Kannatan, hyvä artikkeli. --TeemuN 6. marraskuuta 2005 kello 16:47:52 (UTC)
• Kannatan, mielenkiintoista luettavaa --Nimistömaakari 6. marraskuuta 2005 kello 16:59:46 (UTC)
• Kannatan--Finlandia 14. marraskuuta 2005 kello 12:46:20 (UTC)

Keskustelu

Potentiaalia on ilman muuta, mutta parannuksia pitäisi vielä tehdä. Pyhiä paikkoja esittelevässä luvussa loikitaan hämmentävästi rautakaudesta kivikauteen ja takaisin. Linkitetty artikkeli hautauskulttuurin vaiheista ei ole kovin hyvä. Artikkelissa on myös spekulatiivisen oloisia kohtia, kuten väite indoeurooppalaisilta omaksutusta patriarkaalisuudesta. Lähdekirjallisuuteen olisi hyvä saada nykytutkijoidenkin teoksia (Anna-Leena Siikala, Juha Pentikäinen...).KR.

Tähän sen verran, että nykytutkimusta on kyllä otettu huomioon. Katso muun muassa linkit lähteissä. Linkkien listaa voi toki pidentää, jon netistä löytyisi jotain uudempaan liittyvää. Olen itse lukenut lähinnä lehtiä, vain havaitakseni, että en löydä ristiriitaa Esimerkiksi erään kiintoisimmista kysymyksistä väen osalta nykytutkimus myötäilee sitä Haavion linjaa, että asiassa on kaksi puolta. Muutenkin artikkeli on ja tilan vuoksi sen on oltavakin niin yleisluontoinen, ettei spesifisiin uuden kiistakysymyksiin voida paneutua, ne on yksinkertaisesti jätettävä muiden pääartikkelien huoleksi, kun niitä ajan mittaan parannellaan. En esimerkiksi ota artikkelissa kantaa minkään tarusankarin kiistanalaiseen alkuperään (ne kuuluisivatkin lähinnä mytologiaan), ja jumalistakin sanon vain yleisesti hyväksyttyjä asioita, kuten että ukko on baltiasta, jos sitäkään. Aiheen vierestä vielä, että Haavion näkemyksiä pidetään edelleen ajankohtaisina ainakin siitä päätellen, että ne ovat pakollisia tenttikirjoja yliopistolla kansanperinteen tutkimuksessa.

Muiden pääartikkelien tilan ei pitäisi liittyä tähän äänestykseen.

Pyhien paikkojen osalta loikitaan, mutta myös kerrotaan aina, missä ollaan menossa. Tarkoitus ei ollut tehdä kronologiaa, kuten aiemmassa, epäonnistuneessa versiossa, vaan kertoa paikasta kuin paikasta, mikä sen alkuperä on. Laitan ne kuitenkin nyt aikajärjestykseen. Kirjoitan myös uudelleen patriarkaalisuutta käsittelevän kohdan siten, että nykytutkimuksen kanta kerrotaan selvästi. Tuohirulla 4. marraskuuta 2005 kello 08:31:31 (UTC)

Vaihdoin kannatusääneen. Näin laajasta ja vaikeasta aiheesta tämä on kauneusvirheistään huolimatta ihan kelpo artikkeli. Ihmettelen vain vähän nimeä: sanaa pakanuus on perinteisesti pidetty halventavana tai sitten romantisoivana. Eikö "muinaisusko" olisi neutraalimpi ja tieteellisempi. Myös "kristinuskon puristuksessa" on vähän asenteellsen oloinen muotoilu.KR.KR.

Pakanuus ja muinaisusko eroavat ehkä käsitteinä hieman, sillä pakanuuteen voidaan sisällyttää muutakin maailmankatsomusta, joka ei liity uskontoon siinä mielessä mitä liittyy esimerkiksi kristinuskoon. Pakanuus eroaa muinaisuskosta vähän kuten kristillinen elämäntapa kristinuskosta. Nimen voi kuitenkin vaihtaa, en ole sitä vastaan. Vaihdan nyt ainakin sen kristinuskon puristuksessa johonkin.

Ihmettelin lukiessani välillä myös tuota pakanuus-nimeä. En ota kantaa, koska en ole asiantuntija. -Aslak 6. marraskuuta 2005 kello 11:10:56 (UTC)

Suosittelen kyllä edelleen vakavasti artikkelin nimen vaihtamista. Pakanuus on hyvin epäneutraali termi, eikä sitä juurikaan käytetä tieteellissä tutkimuksessa. Myöskin terminologinen erottelu pakanuuden ja muinaisuskonnon välillä tuntuu hieman haetulta. Uskonto on käsitteenä vaikeasti määriteltävä eikä ole mahdollista sanoa, mikä kulttuurin elementti olisi ollut muinaisuskoa uskontona ja mikä pakanuutta elämäntapana. Esikristillisen uskonnon rajojen määrittely kristinuskoon vertaamalla on suoranaisesti harhaanjohtavaa. Pakanuus kannattaa tietysti säilyttää redirectinä, mutta artikkelin nimeksi "Suomalainen muinaisusko" tai jopa "Esikristillinen usko" olisivat selkeästi parempia - ja myöskin tieteellisen käytännön mukaisia.

Nyt on nimi vaihdettu vastaamaan nimeämiskäytännöltään artikkelia saamelainen muinaisusko Tuohirulla 6. marraskuuta 2005 kello 14:44:45 (UTC)

Eikö todellakaan ole tuoreempia alan kirjoja kuin nuo 60-luvulta yhden henkilön kirjoittamat? Tällaisessa pitkälti kirjoittamattomaan historiaan ulottuvassa aiheessa se tuntuu aikamoiselta miinukselta. -Samulili 6. marraskuuta 2005 kello 14:18:16 (UTC)

Onhan niitä - Anna-Leena Siikalan Suomalainen shamanismi (1990-luvulta) ja Juha Pentikäisen tutkimuksen samasta aiheesta.

Haavion kirjat perustuvat kirjalliseen, muistiinmerkittyyn kansanperinteeseen, eikä tähän artikkeliin mahdu kuin vain vähiten tulkinnallisia ja yleisluontoisia väitteitä. Edelleen joudutaan tulkitsemaan samoja muistiinmerkittyjä tietoja, joten yleisluontoisimpien väitteiden kohdalla ei juuri tapahdu tulkinnassa muutoksia. Eräistä spekulatiivisemmalta tuntuvasta kysymyksistä, esimerkiksi tuosta väestä; katso linkki. Nykyisin väki tulkitaan Haavion tapaan. Tuohirulla 6. marraskuuta 2005 kello 14:34:47 (UTC)

Tein Siikalan kirjan perusteella suomalainen-samanismi-osion. Spekulatiivinen kysymys samanismista jäikin aiemmin artikkelissa vähälle huomiolle. Tuohirulla 11. marraskuuta 2005 kello 09:42:44 (UTC)

On keskusteltu artikkelin nimestä, hyvä niin. Jotenkin Suomalainen muinaisusko särähtää korvaan. Ensinnäkin esihistoriallisessa Suomessa ei ollut yhtä uskontoa, vaan erilaisten uskomusrakenteiden kirjo. Toiseksi Suomella tuolloin tarkoitetaan yleensä lounaista osaa nykyisestä Suomesta eli Turun ympäristöä. Lisäksi olivat selkeät hämäläinen ja karjalainen kulttuuri- ja heimoyhteisötalueet. Jotenkin tuo Suomi, jota ei ole ollut artikkelin nimen mukaisessa muodossa aikana, josta kerrotaan, on väärä. Alexius Manfelt 8. marraskuuta 2005 kello 22:08:01 (UTC)

Tuossa on pointtia. Itse en katso, että "muinaisusko" sanana välttämättäisi antaisi ymmärtää, että väitetään yhtenäisen uskomusjärjestelmän olemassaoloa. Mutta en protestoi, jos joku keksii paremman nimen. Sana "suomalainen" artikkelin nimessä taas viittaa yksinkertaisesti Suomen alueen suomenkielisiin asukkaisiin ottamatta kantaa siihen, millä etnonyymillä he itse itseään kutsuivat. Jälkimmäistähän kukaan ei tiedä varmasti, kuten ei sitäkään mitä "Suomi" tai "suomalainen" tarkalleen ottaen ovat tarkoittaneet esihistorian eri vaiheissa. Hämeen ja Karjalankin erottautuminen omiksi kulttuurialueikseen kuuluu vallitsevan tiedon mukaan vasta aivan rautakauden loppuvaiheeseen. Esihistoriassa sanojen "Suomi" ja "suomalainen" vakiintunut käyttötarkoitus on se sama, mitä artikkelissakin käytetään. Vallitsevasta käytännöstä ei liene syytä poiketa täällä, vaikka sitä ehkä kritisoida haluaisikin.