Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/Ronald Reagan

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Savir (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 18.39 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Ronald Reagan

Kirjalähteisiin monipuolisesti tukeutuva laajahko artikkeli. Paljon on jätetty poiskin, jotta artikkeli ei paisuisi liiaksi. Vertaisarvioinnissa artikkeli kehittyi ja sille tehtiin kielenhuoltoa. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 11.24 (EET)

Äänestys päättyy 21. helmikuuta 2016 kello 11.24 (EET).

Kannatan

1. IMO sopivan pituinen, vielä luettavissa, ja lisäksi hyvin tasapainoinen. -94 - 04 ajanjaksosta olisi ehkä mielenkiintoista lukea parin lauseen verran enemmän, mikäli tietoa löytyy. —kallerna (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 09.50 (EET)
2. – Najboljši 11. helmikuuta 2016 kello 09.49 (EET)
3. --PtG (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 12.27 (EET)
4. --Tanár 20. helmikuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Vastustan

Keskustelu

Minulle jäi artikkelia lukiessa vähän sellainen tunne, että siinä kuvataan Reaganin politiikkaa joiltain osin liian myötäsukaisesti tai ainakin sen kiistanalaisuutta vähätellen. Esimerkiksi Reaganin kauden ympäristöpolitiikka kuitataan toteamuksella "Reagan edisti ympäristönsuojelua esimerkiksi kasvattamalla luonnonsuojelualueiden alaa ja ympäristönsuojeluviraston määrärahoja". Kuitenkin mm. englanninkielisen Wikipedian artikkeli en:Environmental policy of the United States mainitsee, että varsinkin ensimmäisellä presidenttikaudellaan Reagan leikkasi rajusti ympäristönsuojeluviraston budjettia ja nimitti hallintonsa johtopaikoille henkilöitä, jotka suhtautuivat vihamielisesti ympäristönsuojeluun (ilmeisesti varsinkin Reaganin hallituksen ensimmäinen sisäministeri James Watt oli tässä suhteessa pahamaineinen). Ymmärtääkseni ainakin aikalaisten käsityksen mukaan Reaganin hallinto pyrki pikemminkin edistämään (suur)yritysten taloudellisia intressejä ympäristönsuojelun kustannuksella eikä päinvastoin. Sen lisäksi, että Reagan väitti puiden olevan pahimipia ilmansaasteiden aiheuttajia [tämä mainitaan artikkelissa vaalikampanjan yhteydessä], hän myös merkittävänä symbolisena tekona poisti heti kautensa alussa Valkoisen talon katolta Jimmy Carterin aikana asennetut aurinkopaneelit. Aktiivinen luonnonsuojelualueiden perustaminen liittyi ilmeisesti Reaganin kauteen Kalifornian kuvernöörinä. Presidenttinä hän kyllä allekirjoitti Montrealin pöytäkirjan. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 18.36 (EET)

Olisiko "Arvostus ja vaikutus" -osiossa mahdollista sanoa jotain siitä, miten Reagania ja hänen merkitystään on arvioitu Yhdysvaltain ulkopuolella? Käsittääkseni Euroopassa monet politiikan-/historiantutkijat ovat sitä mieltä, että amerikkalaisilla on tapana liioitella mm. Reaganin roolia kylmän sodan päättämisessä. Vuosien 1980 ja 1984 presidentinvaaleista voisi mainita tekstissä myös Reaganin saamat ääniosuudet eikä pelkästään valitsijamiesten lukumääriä. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 18.36 (EET)

Löysin vain amerikkalaisia kirjoja plus Iloniemen lyhyen artikkelin. Mikä olisi hyvä kokoava lähde eurooppalaiselle näkökulmalle? --Savir (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 09.53 (EET)

Lisäsin ääniosuudet sekä lyhyen maininnan Reaganin epäsuosiosta Euroopassa ja Suomessa. --Savir (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 13.14 (EET)

Parantui toki tuolla hieman, mutta tässä on edelleen painopisteongelma. --Höyhens (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 09.29 (EET)

Hieno artikkeli, itse tykkäisin siirtää kaikki kuvat vasemmalle ja kuva Walk of Fame tähdestä sopisi mukaan. Ilman näitäkin saa kannatukseni. – Najboljši 11. helmikuuta 2016 kello 09.49 (EET)

Kuvista voisin mainita tässä yhteydessä sen, että tämä artikkeli pyrkii noudattamaan sitä kuvien sijoittelun yleissääntöä, että kasvokuvat sijoitellaan tekstiin niin, että kasvot katsovat kohti tekstiä eikä tekstistä poispäin. --Savir (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 10.15 (EET)

Johdannon kolmannessa kappaleessa lukee: "Toisella kaudellaan hän aloitti Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa liennytyksen, minkä seurauksena kylmä sota päättyi." Lisäksi se on ilman lähdettä ja mainintaa kuka näin väittää. Lopetin lukemisen siihen, paitsi että vilkaisin, onko asiaa avattu myöhemmin, eikä ollut. Tuollainen maailmanhistorian dramaattisten vaiheiden tulkinta on aika poikkeuksellinen. --Mwåc8m (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 10.58 (EET)

Tuo oli hyvin huomattu, se lause ja koko puhe liennytyksestä oli huonosti ilmaistu. Korjasin paremmaksi. --Savir (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Tarvitaanko koko lausetta siinä? Löysin ihan nopeasti hakemalla esimerkiksi tällaisen analyysin [1], jossa Forsberg pohtii laajasti kylmän sodan loppumisen syitä, ja toteaa tiivistettynä ettei mitään yhtä syytä ole ja riippuu näkökulmasta. Tähän artikkeliin liittyy hänen toteamukseksensa: "”we won the Cold War” -tulkinta elää vahvana etenkin Yhdysvalloissa." --Mwåc8m (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 11.47 (EET)

Ei se välttämätön lause tietenkään ole. Kylmän sodan päättyminen mainitaan kuitenkin myös englannin- ja ranskankielisten artikkelien johdannoissa. Se oli varmaankin Reaganin vuosien merkittävin maailmanpoliittinen tapahtuma, ja Yhdysvallathan oli sen toinen osapuoli. Reaganilla oli myös oma osansa siinä, joidenkin mukaan iso, joidenkin mukaan pieni. Minä säilyttäisin sen, mutta kysytään muiltakin. Tuosta Forsbergin kirjoituksesta voisi ottaa lauseen tämän artikkelin "arvostus ja vaikutus" -osioon, jossa kylmästä sodasta puhutaan lisää. --Savir (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 20.35 (EET)

Ei oikein riitä jos sen lauseen poistaa, se tekisin itsekin jos se siitä kiinni olisi. Reaganin pääopit olivat kommunismin vastustaminen asevarustelua kiihdyttämällä ja sen nimessä kansallisten vapautusliikkeiden vastustaminen (reaganin oppi), taloudellinen uusliberalismi (reaganismi), ideologinen fundamentalismi ("Raamattu on kokonaan totta") sekä Yhdysvaltojen pitäminen johtavana maailmanvaltana Vietnamin tappion jälkeen (mikä lienee amerikkalaisen ylpeyden nostamista joka selittänee hänen suosionsa. Sattuihan hän aktiiviseksi myös Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoamisen aikaan, mutta tämä ei ole hänen keskeisiä ansioitaan muuripuhesta huolimatta. Ansiot tästä kuuluvat kyllä itään itseensä. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2016 kello 08.42 (EET)

Länsi-Euroopassa ja Suomessa Reagania ei yleensä niinkään ihailtu/ihailla kuin neokonservatistien arvomaailmaa mukailevissa piireissä, mutta Itä-Euroopan matkoillani olen huomannut, kuinka useissa entisissä itäblokin maissa Reagan on hyvin arvostettu hahmo halki lähes koko poliittisen rintaman, tietysti vanhoilliskommunisteja lukuunottamatta. Itä-Euroopassa häntä ei niinkään ajatella esimerkiksi kylmän sodan lopettajana kuten ehkä joskus lännessä, vaan hän pidetään nimenomaan vapauttajana Neuvostoliiton vaikutusvallasta ja yksipuoluekommunistisesta hallinnosta. Puolassa Reagania esittäviä muotokuvaveistoksia on melkeinpä joka kaupungissa. Puistoja ja katuja on nimetty Reaganin mukaan Puolan lisäksi myös Tšekissä ja Unkarissa. Reagan-veistoksia on nyttemmin nousemassa myös Romaniaan, ilmeisesti Ploestiin sellainen jo pystytettiin. Mielestäni artikkelin "Arvostus ja vaikutus"-osio voisi tuoda tämän esille, sillä suoraan Suomen oloihin Reaganilla ei ollut niin suurta vaikutusta, ainoastaan ulkomailla muuttuneen poliittisen tilanteen kautta, ja ehkä siksi Reaganiin on suhtauduttu aika ulkopuolisen ja myös suomettuneen kriittisesti täällä - kun taas monille itäeurooppalaisille hän on melkeinpä vapahtajan kaltainen hahmo, johtuen siitä millainen vaikutus Reaganin politiikalla oli suoraan heidän valtioihinsa. --Ukas (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 08.16 (EET)