Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/Parasympatomimeetti

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Katisk 19. marraskuuta 2011 kello 12.29 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Parasympatomimeetti

Eiköhän tämä ala olla valmis. Lupaava ja vertaisarvioitu. --Iisak Lehtinen 5. marraskuuta 2011 kello 12.22 (EET)

Äänestys päättyy 19. marraskuuta 2011 kello 12.22 (EET).

Kannatan

1. --Tanár 5. marraskuuta 2011 kello 19.07 (EET)
2. --Mikrou 5. marraskuuta 2011 kello 19.14 (EET)
3. Vaikea muttei aiheesta muuta saa. --Höyhens 6. marraskuuta 2011 kello 17.48 (EET) tuumaustauko pari kolme päivää että saan tuon jäsenneltyä omassa mielessäni. Palaan kyllä todennäköisesti kannattamaan, yst. Höyhens
4. --Lakritsa 6. marraskuuta 2011 kello 20.11 (EET)
5. Wau. --albval(keskustelu) 6. marraskuuta 2011 kello 21.45 (EET)
6. --Soppakanuuna 7. marraskuuta 2011 kello 08.11 (EET)
7. Huonosta sulavaa tekstiä, muttei parempaakaan kai saa. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 7. marraskuuta 2011 kello 17.15 (EET)
8. Kannatan –J.K Nakkila 10. marraskuuta 2011 kello 17.56 (EET)
9. --JannE 17. marraskuuta 2011 kello 16.49 (EET)
10. --MiPe ^(wikinät) 18. marraskuuta 2011 kello 18.38 (EET)
11. Juu, taitaapa olla aika itsekkin tulla jonon hännille. -{Dacnoh|?} 19. marraskuuta 2011 kello 00.23 (EET)

Vastustan

Keskustelu

Hieno artikkeli, mutta suositellun artikkelin pitäisi myös "olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen". Onko tämä sitä? Jo johdannon lukeminen on raskasta ja maallikolle mahdollisesti jopa hepreaa. —kallerna™ 5. marraskuuta 2011 kello 16.17 (EET)

Ymmärtäminen ei edellytä muuta pohjatietoa, kuin että mikä on suolisto tai virtsarakko tms. Maallikolle uutta tietoa ovat hermoston toimintamekanismi käsitteet reseptori ja entsyymi, mutta ne on kaikki selitetty lyhyesti vaikutusmekanismi-osiossa. Mutta joka tapauksessa poistin turhaa teknistä tietoa johdannosta ja suomensin/selitin vielä muutaman termin. --Iisak Lehtinen 5. marraskuuta 2011 kello 19.04 (EET)

Mielestäni artikkeli on suositelluksi ihan tarpeeksi ymmärrettävä. Lääketieteessä erikoistermejä ei varmaankaan voi välttää.--Tanár 5. marraskuuta 2011 kello 19.09 (EET)

Jep. Sen verran vielä terminologiasta, että kemian alan ihmisenä olen tottunut käyttämään kvartaarisen yhdisteen sijasta kvaternääristä tai kvaternaarista yhdistettä. Fato ja ainakin eräs Duodecimin artikkeli näyttävät kyllä käyttävän kvartaarista yhdistettä. Näköjään eri tieteenaloissa on näköjään jostain syystä päädytty hieman erinäköiseen kirjoitusasuun. Toki näissä määritteissä primäärinen/primaarinen, sekundäärinen/sekundaarinen, tertiäärinen/tertiaarinen on hieman horjuvuutta kirjoitusasuissa--MiPe ^(wikinät) 5. marraskuuta 2011 kello 20.37 (EET)

Vaikka tuon tyyppisissä sanoissa sekä sekä a:llinen että ä:llinen muoto ovat teoriassa oikein, a:llinen on voittamassa alaa, ja sitä suorastaan suositellaankin. Itse käytän a:llista vaikka vanhan koulun kasvatti olenkin. --Abc10 5. marraskuuta 2011 kello 20.43 (EET)

Kemian alalla käytetympi termi lienee parempi, joten vaihdoin. A:llisia muotoja on käsittääkseni vasta nyttemin alettu suositella, mutta emme toki arkaile muutoksissa. --Iisak Lehtinen 5. marraskuuta 2011 kello 23.45 (EET)

Lääketieteessä terminologia horjuu rajusti, vaikka sen asian kanssa on yritetty välillä parantaa tilannetta. Anglismeja täynnä koko ala. Hassu on jo koko lääketiede-termi. Ei se ole mikään lääketiede vaan eri tieteenalojen sekamelskainen sovellutus. Tämä artikkeli on vaikeasta aiheesta ja siksi vaikealukuinen - minullekin. Tämä pysyy kuitenkin aika lailla tieteellisenä. --Höyhens 6. marraskuuta 2011 kello 17.47 (EET)

Minä muuten kyllä arkailen muotoja primaarinen ja sekundäärinen kielenvastaisina, vanhaa koulua kun olen. --Höyhens 6. marraskuuta 2011 kello 17.51 (EET)

No ne eivät tosin ole olleet suomea alun perinkään. --Iisak Lehtinen 6. marraskuuta 2011 kello 17.52 (EET)

Viitteissä Duodecimia ei tarvitse linkittää. Osaan artikkeleista tiedot voi ilmeisesti merkitä vielä tarkemmin. Artikkeli toimisi tällöin myös ei-verkkoversiona. --Thi 5. marraskuuta 2011 kello 16.33 (EET)

Juu, lisäilin noihin tietoja (viitteitä siis hait?). --Iisak Lehtinen 5. marraskuuta 2011 kello 19.04 (EET)

Muuten, miksi otsikko on yksikössä, kun kyseessä on kuitenkin monesta aineesta? Vai kuittautuuko tämä järjettömyys tieteiden sekavuudella? No itse olen seuraavaa mieltä, että kuinka tälläisistä artikkeleista saisi asiasta vihkiytymättömälle selkeämpiä. Listaan nyt asioita joita tuli mieleen. (En lukenut kokonaan läpi tällä hetkellä.)

1.) Johdantoon pitää saada maininta jollain selkeällä tavalla, että kyseessä on useista yhdisteistä, joilla on yhteistä samanlainen vaikutusmekanismi. Parhainta olisi tyyliin: Parasympatomimeetti yhdisteitä tunnetaan x-lukumäärä. Tai jos se vain olisi otsikkoa myöten monikossa, niin ei olisi mitään ongelmaa. Asiassa on vähän sama ero, kuin näillä kahdella lauseella: "Henkilö Y joutui sota-oikeuteen, koska oli teloittanut kansalaisen julmasti sodan loppuvaiheilla." "Henkilö Y joutui sota-oikeuteen, koska oli teloittanut kansalaisia julmasti sodan loppuvaiheella". Ihan erilainen ensivaikutelma tulee henkilöstä.

2.) Jos johdannossa olisi maininta kasvi ja sienikunnan yhteyksistä, olisi jo historia otsikko paljon helpompi sulatella kuin nytten. Historia pitäisi mielestäni myös alkaa asiayhteyksien linkittämisellä: "Oswald Schmiedeberg eristi ensimmäisen parasympatomimeetin, Muskariinin, kärpässienestä vuonna jne.. Jotenkin tuolla tavalla. Nykyisessä versiossa lukijaa tykitetään uudella sanalla Muskariinillä, vailla tietoa siitä onko se tarinassa sivuosassa vai pääroolin näyttelijöitä. Sanotaanko näin, että kappaleen ymmärrettävyys parani huomattavasti kun kävin lunttaamaassa otsikon "Esiintyminen luonnossa" sisältöä.

3.) Tosiasia on se että aivot yhdistelevät uusia asioita vanhoihin kokemuksiin ja muistoihin. Mutta jos ei ole vanhoja kokemuksia, niin sitä meinaa keskittyminen herpaantua ja tulla voimattomuus lukemiseen.-{Dacnoh|?} 11. marraskuuta 2011 kello 02.10 (EET)

Kiitos, Dacnoh. Korjata saa koko ajan. Yritin korjata kohtaa yksi ja se ilmeisesti vaikuttaa kohtaan kaksi myös. Tarkkaa lukumäärää parasympaattista hermostoa aktivoivista kemiallisista aineista aineista en tiedä. Varmaan ennemmin satoja kuin kymmeniä mutta aloitin tuosta. Kolmas kohtasi on todellinen ongelma. --Höyhens 11. marraskuuta 2011 kello 02.43 (EET)

Kolmas kohta on lähinnä vinkki, vaikka tulevaisuuden varalle. -{Dacnoh|?} 11. marraskuuta 2011 kello 13.56 (EET)

Tämä muten voisi olla todella monikossakin, mutta kun yleensä Wikipedia suosii yksikköjä tiettyjä poikkeuksia kuten kasvisuku lukuun ottamatta niin en muuttanut tätä vielä. Äänestystä mahdollisen muutoksen ei mielestäni pitäisi keskeyttää, vai? --Höyhens 11. marraskuuta 2011 kello 02.47 (EET)

Luokan nimi ja artikkelin nimi ovat kai hyvä olla samoja. --Thi 11. marraskuuta 2011 kello 03.51 (EET)

Wikipediassa tosiaan suositaan yksiköllisiä muotoja - muistaakseni jossain tyylioppaassakin ohjeistettiin näin - monikkoon siirtäminen voi olla hyväkin idea, ja niin voi tehdä muillekin aihepiirin artikkeleille (esim. antikolinergi). Eikä artikkeleilta poistella statuksiakaan pikkumuutosten jäljiltä, joten äänestyksen keskeyttäminen olisi hölmöä. Katson mihin kohtaan voi lisätä sanaselityksiä tms. --Iisak Lehtinen 11. marraskuuta 2011 kello 11.15 (EET)

Toinen vaihtoehto on tietysti pitää artikkelin nimi yksikössä ja aloittaa määritelmä monikossa. Mitä mieltä olette, kumpikin on yhtä oikein, joten siirrän tarvittaessa monikkoon.. --Iisak Lehtinen 11. marraskuuta 2011 kello 17.08 (EET)

Melkeinpä suosisin monikkoa ihan tuntumalta. Mutta kaikki vastaavat artikkelit kuten lääkeryhmät pitäisi sitten muuttaa. En halua muuttaa tyyliopasta omin päin. --Höyhens 14. marraskuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Katsellaan kahvihuonekeskustelu ja muutetaan sitten kaikki kerralla. Monikkomuodolle näkyy löytyvän kannatusta. --Katisk 15. marraskuuta 2011 kello 15.39 (EET)

Muuten, eikö tuolla mallineella kannattaisi olla otsake? Nykyinen mallineen nimi on Lääkeryhmä, pitäisikö se esim olla mallineen otsikossa? Eli tyyliin Lääkeryhmä: Parasympatomimeetit. Avaisi aika huimasti mallineen funktiota. -{Dacnoh|?} 11. marraskuuta 2011 kello 13.56 (EET)

Juu, hyvä ajatus, lisäsin. Muotoilua voi tarvittaessa parannella. --Iisak Lehtinen 11. marraskuuta 2011 kello 17.06 (EET)

Korjasin vaikutusmekanismia käsittelevää tekstiä. Kuten lähteistä käy ilmi, parasympatomimeetit eivät aktivoi parasympaattisia hermosoluja vaan niiden kohde-elimiä kuten rauhasia; ne siis matkivat parasympaattista hermostoa. --PeeKoo 13. marraskuuta 2011 kello 19.23 (EET)

No esimerkiksi antikoliiniesteraasithan nimenomaan kiihdyttävät parasympaattisen hermoston tietyn välittäjäaineen vaikutusta kohde-elimissä, sillä ne eivät aktivoisi asetyylikoliinireseptoreita, jos ei siellä olisi asetyylikoliinia. Mutta jos asia on tuolla tavoin paremmin ilmaistavissa, niin mikäpä siinä. --Iisak Lehtinen 13. marraskuuta 2011 kello 22.00 (EET)

Ei ole muuten pikkujuttu vaan merkittävä tieteenfilosofinen ero. --Höyhens 14. marraskuuta 2011 kello 13.28 (EET)

Muoto "vahvistaa parasympaattisen hermoston vaikutuksia" ei käsittääkseni voi aiheuttaa sekaannuksia tuon suhteen? Jos voi, niin mielelläni vaihdan. --Katisk 14. marraskuuta 2011 kello 16.09 (EET)

Kun ei nyt itellä raksuta niin täytyy vastoin tapojaan laittaa tänne oppikirjasta. Vaikka muokkauspainikkeen alle ettei pidetä tekijänoikeusrikkomuksena. Se on kai voitava poistaa kunnes keskustelu on ohi. --Höyhens 14. marraskuuta 2011 kello 19.21 (EET)

Uudemmissa painoksissa termien jaottelua on hieman muuteltu (tuosta voinee kuitenkin lähteistää kolinomimeetti-ilmauksen?) Antikoliiniesteraasien(kin) vaikutus toki muistuttaa parasympaattisen hermoston ärsytystä, mutta ne vaikuttavat nimenomaan parasympattisista hermoista vapautuvan asetyylikoliinin hajoamiseen; kumpikin näistä käy lähteestä ilmi. Itse pidän sivulla tällä htekellä olevaa muotoa vähiten tulkinnanvaraisena. --Katisk 14. marraskuuta 2011 kello 19.59 (EET)

Minun oppikirjani ovat luonnollisesti vähän vanhentuneita ja uudempiin pitää tukeutua mieluummin. Sulattelen. --Höyhens 14. marraskuuta 2011 kello 23.22 (EET)

Ei tuo muuten kuin käytettyjen termien kannalta. Mekanismihan on sama kuin 30 vuotta sitten. Siis tuo äskeinen oli minun vetämäni tulkinta artikkelissa tällä hetkellä olevan Faton painoksen pohjalta. (Verkkoversio löytyy) --Katisk 14. marraskuuta 2011 kello 23.24 (EET)

:D. Mitä Iisak Lehtinen, Doclah, PeeKoo ja muut sanonevat? --Höyhens 14. marraskuuta 2011 kello 23.27 (EET)

Mä olen Iisak, vaihdoin tunnusta. --Katisk 14. marraskuuta 2011 kello 23.32 (EET)

Katsomme vanhaa persoonaa kuin uutta, itse kerkisin vähän jo ihmettellä mistä käyttäjä Katisk on tupsahtanut. (BTW, vaihdoin nimesi Kasviprojektin osallistuja listaan.) -{Dacnoh|?} 14. marraskuuta 2011 kello 23.59 (EET)

Kiitosta. --Katisk 15. marraskuuta 2011 kello 00.02 (EET)

Tuo lisäys "tai vahvistavat parasympaattisen hermoston vaikutuksia" ei mitenkään häiritse, vaikka se käsittääkseni onkin tarpeeton. Ainoa tilanne, jossa antikoliiniesteraasilla ei ole parasympatomimeettista vaikutusta, lienee (mutu) sellainen, jossa kohde-elimeen menevät parasympaattiset hermosäikeet ovat katkenneet. --PeeKoo 15. marraskuuta 2011 kello 22.46 (EET)

No vaikutusmekanismin tarkennushan tuo lähinnä oli (tai väärinkäsitysten estäminen). --Katisk 15. marraskuuta 2011 kello 23.23 (EET)

Vaikuttaa kai se kohde-elimessäkin? Sitäpaitsi se ei vahvista suoraan vaan välillisesti niin että asetyylikoliinivaikutus on jo olemassa mutta aineemme lisää sitä eli vahvistaa. Vai olenko taas pudonnut kärryltä? --Höyhens 18. marraskuuta 2011 kello 18.34 (EET)

Niin, vahvistaa asetyylikoliinin vaikutusta parasympaattisen hermoston kohde-elimissä... plääh, menee parasympaattiset hermosäikeet solmuun tämmöisiä kirjoitellessa. :) Lisäsin nyt vielä, että näitä kohde-elimiä nimenomaan on joka puolella elimistöä. --Katisk 18. marraskuuta 2011 kello 19.07 (EET)

Hyvä. Minä täsmensin että niitä on eri puolilla elimistöä ja ne vaikuttavat eri puolella elimistöä. Vaikeaa tämä suomen kieli. Huhhuh. Säälikää muunäidinkielisiä. --Höyhens 18. marraskuuta 2011 kello 19.19 (EET)

Kielenhuolto menee piakkoin minun aivokapasiteettini yli, joten en puutu. Tuo muoto sopii minulle hyvin. --Katisk 18. marraskuuta 2011 kello 19.38 (EET)

Ei tämä ole kuin "syntymähumalaa". On sulla jumalauta aikamoinen aivokapasiteetti kun pystyt tekemään tämmöisestä aiheesta Wikipediaan suositellun artikkelin. Tietysti toisten auttamana mutta tuskin kenelläkään muulla olisi tullut mieleenkään. Kato äänestyskommentteja. Jos oikein haluaisi kusettaa niin kysyisi että miten tämä toimii muilla eliölajeilla mutta ei kiusata. --Höyhens 18. marraskuuta 2011 kello 21.05 (EET)

Pitäisiköhän toi johdannon kolinergiset lääkkeet sitten juuri korvata tällä kolinomimeetit-sanalla kun osahan näistä on pelkkiä myrkkyjä eikä mitenkään lääkkeitä? --Höyhens 15. marraskuuta 2011 kello 11.15 (EET)

Minun silmään parempi noin. --Höyhens 15. marraskuuta 2011 kello 11.32 (EET)

Käy minulle. --Katisk 15. marraskuuta 2011 kello 14.29 (EET)