Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Muhammad
Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille. | |
Äänestyksen tulos oli: hyväksytty Peltimikko 4. joulukuuta 2007 kello 07.13 (UTC) |
Kattava ja lähteistetty artikkeli islaminuskon perustajasta Muhammadista. Ei vielä ss-tasoa lähteiden yksipuolisuuden takia vaikka "profeetta" Hämeen-Anttilan kirjat ovatkin rautaa. Kommentin jätti Peltimikko (keskustelu – muokkaukset).
Äänestys päättyy 4. joulukuuta 2007.
Kannatan
[muokkaa wikitekstiä]- --JannE 27. marraskuuta 2007 kello 10.59 (UTC)
- Hyvä artikkeli mielenkiintoisesta aiheesta. Ei ss-tasoa, mutta ei kaukanakaan. Viitteitä oli vähänväliä (Y), tosin lähteet ovat hieman yksipuoliset. --kallerna™ 27. marraskuuta 2007 kello 11.48 (UTC)
- Hieno, ja kattava. Lähentelee jo suositeltua.--kalamies 27. marraskuuta 2007 kello 12.52 (UTC)
- Ilman muuta. Ei suositeltuunkaan kauheasti matkaa liene, jos lähdekirjallisuutta monipuolistaa.--Otso Huuska 27. marraskuuta 2007 kello 18.06 (UTC)
- --Mr. Showman 27. marraskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)
- --ukas 28. marraskuuta 2007 kello 15.49 (UTC)
- --qWerk 28. marraskuuta 2007 kello 15.49 (UTC)
- Hieno kattava kokonaisuus --Valtter92 28. marraskuuta 2007 kello 18.39 (UTC)
- --junafani (pistäydy kupposella) 28. marraskuuta 2007 kello 18.57 (UTC)
- Lähteiden yksipuolisuudesta huolimatta.- -Tanár 28. marraskuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
- --Siliamaav 29. marraskuuta 2007 kello 07.45 (UTC)
- Hieno. --Nro92 29. marraskuuta 2007 kello 16.17 (UTC)
- Ehdottomasti. --Kalastaja09 29. marraskuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
- Hieno. --Roquai 29. marraskuuta 2007 kello 16.36 (UTC)
- Kyllähän tämä on jo hyvä. Kuvia on ja lähteissäkään en näe valittamista, Hämeen-Anttila on tutkijana tunnustettu, enkä äkkiä keksi, missä mielessä hän olisi puolueellinen. Muhammedin asemasta nykyisessä islaminuskossa tai sen eri haaroissa olisi kyllä kiinnostavaa lukea... Nykyisin noita esittäviä kuvia lukuunottamatta tuo artikkeli keskittyy vain henkilöhistoriaan, joten suositelluksi sivuksi täydentämiseen eräs näkökulma olisi tämä hänen legacynsa eri näkökulmista.Tetopa 30. marraskuuta 2007 kello 00.04 (UTC)
- Totta kai --albval 30. marraskuuta 2007 kello 07.37 (UTC)
Vastustan
[muokkaa wikitekstiä]- Kaksi kirjaa ei riitä. --Johney (keskustelu) 27. marraskuuta 2007 kello 12.20 (UTC)
- Samaa mieltä. Artikkeli näyttää hyvältä, mutta lopussa paljastuu karu totuus: lähteet eivät edusta kovin laajaa näkökantaa. Hämeen-Anttila on kuitenkin vain yksi tutkija omine näkökulmineen, eikä nimimerkki ukasin uskomaton suitsutus tee hänestä enempää. Tuohirulla 28. marraskuuta 2007 kello 18.45 (UTC)
Keskustelu
[muokkaa wikitekstiä]Kirjojahan tuossa on monta, vaikkakin pääosin Hämeen-Anttilalta. Ottaen kuitenkin huomioon Jaakko Hämeen-Anttilan poikkeuksellisen älyn ja luonteen sekä tutkijana että ihmisenä, voidaan tällä kertaa sanoa, että yksi on paljon. Tässä tapauksessa ollaan ihan eri tasolla, kuin esim. SS-artikkelissa Erwin Rommel, jossa viitataan paljon David Irvingin kirjaan tai aikaisemmin HA-äänestyksessä hylätty Lapuan liike, jossa viitataa 56 kertaa Jussi Niinistön kuvakirjaan. --ukas 27. marraskuuta 2007 kello 16.41 (UTC)
- On varmasti totta, että Hämeen-Anttila on paras alan asiantuntija - Suomessa. Mutta kun on näin tärkeästä henkilöstä kyse, äijähän perusti sentään islamin, voisi silti toivoa että olisi käytetty muidenkin kirjoittajien tekstejä ja esitelty vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kuitenkin historialliset tosiasiat ja legendat tässä kietoutuvat yhteen. Vaikka ei arabia taipuisikaan ;-) eiköhän niitä vaikkapa englanniksi olisi saatavilla. Myös luulisi, että artikkelissa olisi enemmän pohdintaa Muhammadin merkityksestä, nyt luku "kuoleman jälkeen" on aika vaatimaton. Ehkä kuitenkin silti hyväksi, ei ole syytä nostaa hyvän artikkelin vaatimuksia liian lähelle ss-tasoa.- -Tanár 28. marraskuuta 2007 kello 19.11 (UTC)
- Kyse on kuitenkin hyvästä artikkelista. Nähdäkseni ei tehdä suurta virhettä jos hyväksytään artikkeli hyväksi, huolimatta siitä että lähteenä on käytetty vain Suomen johtavien islamin tutkijoiden teoksia. Kansainvälisessä vertailussakin veikkaan Hämeen-Anttiloiden olevan aika korkealla. --qWerk 29. marraskuuta 2007 kello 16.26 (UTC)
- Erittäin kriittinen näkökulma Robert Spenceriltä. --Arla 30. marraskuuta 2007 kello 09.28 (UTC)
- Sitä pohdiskelin itsekin tehdessäni tuota alempana olevaa Stutthof-juttua, että siitä puuttuvat muun muassa revisionistiset lähteet vielä kokonaan, jotka tuovat joitakin asioita hyvinkin raflaavassa valossa esiin. Näkökulmia on aina monia (enkä nyt lukematta suoraan rinnasta Spenceria revisionismiin), mutta ehkäpä kuitenkaan hyvässä artikkelissa ei tarvitse olla niitä "kaikkia" - suositellussa olisi sitten hyvä olla "kaikki" julkaistut näkökulmat. Silti osaltani pidän Muhammed-juttua nykyisellään jo hyvänä,josta on hyvä lähteä tekemään suositeltuakin.Tetopa 30. marraskuuta 2007 kello 09.50 (UTC)
- Kritiikistä voi olla oma kappaleensa, mutta yleislähteenä "maailman suvaitsemattomimman uskonnonperustajasta" kertova kirja voi olla huono, pov-kamaa, sillä se unohtaa jo alaotsikossaan esim. kristinuskon historian, joka ei juuri suvaitsevaisuudellaan loista. --ukas 30. marraskuuta 2007 kello 10.13 (UTC)
- Kritiikkiä ei ole nyt käsitelty millään tavalla, vaikka kyseessä on näinkin tunnettu henkilö. Tuo oli vain yksi kirja, eikä tuo Sartolankaan kirja taida olla erityisen neutraali. Noin vuosi sitten paavi Benedictus XVI siteerasi Bysantin keisari Manuel II Palaiologosta, ja tapaus sai laajaa julkisuutta. Islamilainen teologia, pyhäinjäännökset ja Muhamedin tekemiksi väitetyt ihmeet jäävät myös liian vähälle huomiolle. --Arla 30. marraskuuta 2007 kello 14.57 (UTC)
- Tekstiin on sisään leivottu kritiikkiä (mm. juutalaiskylän tuho, saatanalliset säkeet, Aisha), mutta erityistä "mässäilyosiota" on mielestäni turha perustaa. Toiseksi kannattaisi mielestäni olla varovainen mitä lisää Muhammadin jälkeiseen aikaan, kun itse henkilö ei ole voinut vaikuttaa tulevien tapahtumien kulkuun. Myöhemmästä merkityksestä voi kyllä kirjoittaa enemmän, mutta jossain vaiheessa muut tekijät nousevat suurempaa rooliin. Eihän Jeesus artikkelin yhteydessäkään voi kirjoittaa luontevasti ristiretkistä. --Peltimikko 30. marraskuuta 2007 kello 18.58 (UTC)
- Muhammedin "legacya" ja islamin historiaa/nykyaikaa on aika turha sisällyttää henkilöartikkeliin, se sopii paremmin muihin islaminuskoa käsitteleviin. Tuskinpa Jeesusta, joka oli juutalainen, voi pitää vastuussa kristittyjen harjoittamista juutalaisvainoista Euroopassa ja muualla tuhat vuotta myöhemmin. --ukas 3. joulukuuta 2007 kello 16.58 (UTC)
- Kritiikkiä ei ole nyt käsitelty millään tavalla, vaikka kyseessä on näinkin tunnettu henkilö. Tuo oli vain yksi kirja, eikä tuo Sartolankaan kirja taida olla erityisen neutraali. Noin vuosi sitten paavi Benedictus XVI siteerasi Bysantin keisari Manuel II Palaiologosta, ja tapaus sai laajaa julkisuutta. Islamilainen teologia, pyhäinjäännökset ja Muhamedin tekemiksi väitetyt ihmeet jäävät myös liian vähälle huomiolle. --Arla 30. marraskuuta 2007 kello 14.57 (UTC)