Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Kauhajoen taistelu

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (93,8 % kannatti hyväksi artikkeliksi) Roquai 5. huhtikuuta 2009 kello 19.01 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Kauhajoen taistelu

"Loistava ja suurenmoinen näytelmä" ehdolle. Roquai 29. maaliskuuta 2009 kello 19.01 (EEST)

Äänestys päättyy 5. huhtikuuta 2009 kello 19.01 (EET).

Kannatan

1. --Eetvartti ^(Kerro) 29. maaliskuuta 2009 kello 19.27 (EEST)
2. Kyllä kelpaa. --Morottaja 29. maaliskuuta 2009 kello 20.06 (EEST)
3. —kallerna™ 30. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EEST)
4. Kompakti, hyvät lähteet. --Ras 30. maaliskuuta 2009 kello 15.41 (EEST)
5. Kannatan. --Pentti Repo 30. maaliskuuta 2009 kello 16.56 (EEST)
6. --Soppakanuuna 31. maaliskuuta 2009 kello 08.07 (EEST)
7. --Lakritsa 31. maaliskuuta 2009 kello 21.39 (EEST)
8. --Peltimikko 1. huhtikuuta 2009 kello 01.24 (EEST)
9. Helposti. —Crimson CherryBlossom 1. huhtikuuta 2009 kello 15.39 (EEST)
10. No mikä ettei. Eläviä sitaatteja, selkeä kartta ja hyvä kuvitus; käyty varmaan vartavasten nappaamassa.--Tanár 1. huhtikuuta 2009 kello 22.39 (EEST)
11. --Ville Siliämaa 1. huhtikuuta 2009 kello 22.43 (EEST)
12. --Unara 2. huhtikuuta 2009 kello 16.34 (EEST)
13. Enpä näe artikkelin ylittävän neutraaliuden rajoja tai olevan erityisen asenteellinen, ehkä ruotsalaisnäkökulma on eniten esillä. Mutta riittävä hyväksi. --Ukas 2. huhtikuuta 2009 kello 18.32 (EEST)
14. Kannatan EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 4. huhtikuuta 2009 kello 01.05 (EEST)

Vastustan

1. Liian asenteelinen ja ei noudata neutraalin artikkelin määritelmää D100a 1. huhtikuuta 2009 kello 22.55 (EEST)

Hylätyt äänet

1. –89.27.64.6 3. huhtikuuta 2009 kello 19.19 (EEST) Äänen jätti 89.27.64.6 (keskustelu - muokkaukset). Anonyymit käyttäjät eivät ole äänioikeutettuja.

Keskustelu

Ja vielä, että artikkeli on vertaisarvioitu. Kiitokset kaikille osanottajille! Roquai 29. maaliskuuta 2009 kello 20.02 (EEST)

Viitteissä on mainittu kirjoittajan nimi jne. tyyliin "Ruismäki, Liisa 2008, s. 7–8". Ne voisi vielä tiivistää näin: "Ruismäki s. 7–8". Turha sinne on yhtään enempää kirjoittaa kuin mikä on lähteiden erottamiseksi välttämätöntä.--Tanár 1. huhtikuuta 2009 kello 22.41 (EEST)

Totta. Ruismäki- ja Alanen-viitteissä tarvitaan vuosilukuja, kun lähdeluettelossa on kaksi heidän tekemää teosta/artikkelia. Roquai 1. huhtikuuta 2009 kello 22.51 (EEST)

Artikkelissa tehdään uutta tutkielmaan asiasta kun on väliin laitettu muokkaajien kommennetteja D100a 1. huhtikuuta 2009 kello 22.59 (EEST)

Täh, missä muka? Anna esimerkkejä. Kyllä kaikki on kirjoitettu lähteiden pohjalta. Roquai 1. huhtikuuta 2009 kello 23.02 (EEST)

Asiasta saa pikaisella lukemisella seuraavan mielikuvan "Sotatuomari Aspin kuvaus saattaa olla liioiteltu, mutta venäläisten aiheuttama jälki Kauhajoella oli silti riittävän pahaa, että se herätti ärtymystä von Döbelnin joukoissa" ja viittaus on sellaiseen kohtaan jossa on monia samoja viittausksia samaan kohtaan alkuperäisen kirjoittajan kirjoittamaan sivustoon. Eli eikö siten viittauksissa pitäisi olla myös mistä kohdasta sivua oli eli Ristimäki s.166 "Sotatuomari Aspin kuvaus saattaa olla liioiteltu, mutta.." Esimerkki sivustosta missä on 1niin kuin pitäisi viittaukset ilmoittaa. Kommentin jätti D100a (keskustelu – muokkaukset).

En ymmärrä taaskaan mitä yrität sanoa, mutta kyllä siellä virkkeen "Sotatuomari Aspin kuvaus saattaa olla liioiteltu, mutta venäläisten aiheuttama jälki Kauhajoella oli silti riittävän pahaa, että se herätti ärtymystä von Döbelnin joukoissa.[2]" lopussa on viite, josta näkee, mihin teokseen viittaan ja siitä teoksesta voi sitten tarkistaa, onko virke omaa tutkimustani vai Ruismäen tutkimusta. Voin laittaa toisenkin ja vaikka kolmannenkin viitteen perään, joista myös voi tarkistaa. Näyttäisi olevan tuossa Koveron keskitysleiri -artikkelissakin viitteet samalla tavalla ilmoitettu. Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 14.14 (EEST)

Juu tottakai on mutta vain ne kohdat joissa esiintyy sama paikannimi tai henkilöluettelo. Sitäkin ihmettelen tuon Aspin lainausta kahteen kertaan? Onko syytä painottaa sitä liikaa? Onko se sinun mielipiteesi vai suora lainaus kirjasta? D100a 2. huhtikuuta 2009 kello 14.45 (EEST)

Aspin lainaus kahteen kertaan? Mikään ei ole minun omaa mielipidettäni, kaikki on lähteiden pohjalta kirjoitettu. Vain sitaatit, kuten tuo "Tie kauhea ja peloittava. Ajoin yksinäni. Kauhajoella ei...", ovat suoraa lainausta ja niidenkin perässä on viitteet. Ja kyllä Aspin lainaus on ihan oleellista taustaa taistelulle. Olihan Kauhajokea hävitetty oikein kunnolla Kauhajoen kapinan aikaan ja sen jälkeenkin. Sitten paikkakunnalla oli käyty kolme taistelua. Kauhajokiset olivat metsissä ja venäläiset siis hääräsivät paikkakunnalla. Murhasivat paikallisia ja tuhosivat omaisuutta. Tässä Kauhajoen taistelussa suomalaisten viha sitten purkautui, kun pohjalais- ja porilaissotilaat näkivät, mitä venäläiset olivat tehneet paikkakunnalla. Mitä ajat nyt takaa, onko viitteet siis pielessä? Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 15.14 (EEST)

Sepä juuri, Olisiko niin että esimerkiksi viittaus "1,0--> 1,13 Ruismäki 2008, s. 7–8" saisi purettua suurinpiirtein niin kuin itse nostamassani esimerkissä on tehty muuten tulee sellainen olo kuin oltaisiin kopiotu tekstit suoraan artikkeliin. Sekin olisi hyvä jos muitakin historiaa tutkineita tai asiasta kirjoittaneita laittetaisiin viitteitä. Tämä siksi että ei tulisi "Osmo Jussila" ilmiötä. Se mitä itse luin netistä aiheesta niin laittaisin majuri Otterin myös komentajaksi "suomalaisten" puolelle.D100a 2. huhtikuuta 2009 kello 16.54 (EEST)

Miksi juuri Aspin lainaus epäilyttää? Jos yhteen viitteeseen ruvetaan lisäämään suoria lainauksia, niin miksei sitten kaikkiin? Jos joku kohta epäilyttää, niin kaikki voivat marssia kirjastoon ja lainata tuon Ruismäen Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918 -teoksen tai vaihtoehtoisesti Alasen Eteläpohjalaisia taisteluissa 1 -teoksen. Ainakin noissa molemmissa on sama asia. Ei ole syytä ruveta kirjoittamaan teoksia uudelleen viitteisiin. Missäs tuollaisesta suorien lainausten käyttämisestä viitteissä on muuten sovittu?

Von Otteria en laittaisi komentajaksi tuohon taistelumallineeseen, koska sitten pitäisi laittaa varmaan myös ainakin Enok Furuhjelm, Carl Gyllencreutz ja Johan Adolf Grönhagen. Von Döbeln oli se iso herra tuossa taistelussa ja muut, von Otter mukaan lukien, olivat hänen komennossaan. En ole nähnyt missään sekä von Döbelniä että von Otteria mainittuna komentajiksi Kauhajoen taistelussa. Toki von Otter oli pohjalaisten komentaja, mutta koko Ruotsin sotajoukkoa tässä taistelussa komensi von Döbeln.

"Sekin olisi hyvä jos muitakin historiaa tutkineita tai asiasta kirjoittaneita laittetaisiin viitteitä." – Tämä lause ei avaudu minulle. Pitäisikö siis olla enemmän eri kirjoittajien teoksia lähdeluettelossa ja heihin viitata? Eikö kuusi päälähdettä riitä, en ainakaan tiedä enää, mistä saisi lisää juttua. Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 17.55 (EEST)

Itse ainakin laittaisin näin ! sotatuomari Aspin mukaan "Tie kauhea ja peloittava. Ajoin yksinäni. Kauhajoella ei näkynyt ainoatakaan ihmistä. Tahdoin syöttää hevostani, vaan en tavannut missään taloa. Poltettujen kylien taajoja raunioita. Yhdellä ainoalla syöttövälillä kuljin seitsemän kylän halki..." (Sotatuomari Aspin kuvaus Kauhajoelta Kauhajoen kapinan ja Kauhajoen taistelun väliseltä ajalta.[2])Mutta sitten olet lisännyt "Sotatuomari Aspin kuvaus saattaa olla liioiteltu, mutta venäläisten aiheuttama jälki Kauhajoella oli silti riittävän pahaa, että se herätti ärtymystä von Döbelnin joukoissa." Joku siis "mättää" tuossa miksi näin monimutkaisesti? Eikö sentään Otter ollut siellä taistelemassa kun ruotsalaiset tulivat paikalle?

Mitä tulee noihin viittauksiin muistelen jossakin olisi ollut keskusteltua asiasta. Eli moni haluaa että aletaan laajentamaan noita viittauksia kuin listataan samoja kohtia "yhdestä miljoonaan" :] D100a 2. huhtikuuta 2009 kello 18.56 (EEST)

Eli ennen sitaattia sanottaisiin, että sotatuomari Asp sanoo näin ja sitten vielä sitaatin jälkeen? Mallineessa {{Sitaatti}} sitaatin tekijä merkitään mallineen viimeiseen aukkoon {{sitaatti|sitaatin teksti|ELI TÄHÄN}}. Ja näin on ollut myös tapana, en ole pahemmin nähnyt merkittävän tekijää ennen sitaattia. Tarkoitatko myös, että maininta ärtyneistä von Döbelnin joukoista poistettaisiin?

Ja niin kauan kuin tuo teoksen kopiominen viitteisiin ei ole virallinen käytäntö, ei sitä ole järkeä käyttää; kaikki eivät ole välttämättä sen kannalla. Enkä ole moista tapaa missään nähnyt käytettävänkään. Kuten jo sanoin, viitteisiin voi kirjoittaa mitä lystää, kuten myös varsinaiseen leipätekstiin. Parasta on vain tarkistaa niistä kirjoista itse. En taaskaan käsitä, että mistä "yhdestä miljoonaan" pitäisi laajentaa?

Von Otter oli taistellut heinäkuun 1808 puolella Samelinlaksossa ja Parjakannevalla, mutta joutunut perääntymään Kurikkaan ja kai hänkin tuli joukkoineen Kauhajoelle sitten vasta samaan aikaan, kun von Döbelnkin tuli. Ainakin sillat Kauhajoelle olivat rikki von Otterin jäljiltä. Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 19.49 (EEST)

Tuli vain sellainenkin mieleen, että jos nyt lisään suoria lainauksia viitteisiin, niin nekö sitten ovat luotettavia eikä niitä kukaan epäile? Jos kirjoitan täyttä puppua sisältävän artikkelin, niin toki sitten laitan viitteisiinkin puppulainaukset. ;-) Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Tähän ei ole mitään syytä ryhtyä. Gopase+f 2. huhtikuuta 2009 kello 18.45 (EEST)

Sitten myös painottaisin tekstissä että venäläiset olivat pahasti alivoimaisia taistelussa levänneitä ruotsalaisia vastaan :]D100a 2. huhtikuuta 2009 kello 17.00 (EEST)

Uutta tutkimusta vai sanooko joku lähde näin? Roquai 2. huhtikuuta 2009 kello 17.55 (EEST)

Mielestäni viitteissä ei yleensä tartte suoria lainauksia lähteistä. Joskus niitä voi käyttää, esimerkiksi vieraskielisen alkuperäistekstin voi panna viitteeseen, jos siinä on jotain sellaista mitä käännöksestä ei tule ilmi. Samoin jos on lähteissä ristiriita tai erimielisyys jostain pikku jutusta, niin silloin voi vain mainita leipätekstissä että ristiriita on olemassa ja antaa kyseiset kohdat lähteessä. Mutta ne ovat poikkeustapauksia.--Tanár 3. huhtikuuta 2009 kello 17.52 (EEST)

Juuh, lisäsin vielä toisenkin viitteen noille ärtyneille von Döbelnin joukoille. Nyt saa tarkistaa kummasta teoksesta haluaa tai vaikka molemmista. Samat asiat molemmissa on eri sanoin. Roquai 3. huhtikuuta 2009 kello 20.24 (EEST)